26 suhteet: Amfitrite, Antiikin Kreikka, Arkeologia, Askos, Helladinen kulttuuri, Hellenismi, Herakles, Hydria, Isthmia, Isthmian kisat, Kechriés, Kore (veistos), Korinthia, Kreikka, Kyathos, Kyrás Vrýsi, Lekyytti, Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroi, Melikertes, Museo, Mustakuviokeramiikka, Nemean leijona, Peloponnesos (alue), Perirrhanterion, Poseidonin temppeli (Isthmia), Votiivilahja.
Amfitrite
tritonien vetämässä häävaljakossa. 2. vuosisata eaa. Merenjumalatar Amfitrite oli kreikkalaisessa mytologiassa merenjumala Poseidonin vaimo ja Tritonin äiti.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Amfitrite · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Arkeologia · Katso lisää »
Askos
punakuviotekniikalla koristeltu askos, n. 330–320 eaa. Askos (’viinileili’) on antiikin aikana käytetty leiliä muistuttava keraaminen säilytys- ja kaatoastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Askoksia käytettiin oliiviöljyn, hunajan, viinietiikan ja viinin säilytykseen ja kaatamiseen. Vaasityypistä käytetty nimitys on nykyaikainen ja perustuu antiikin aikaiseen viinileiliä tarkoittavaan sanaan, koska vaasit muistuttavat ulkoisesti monin tavoin leilejä. Leilit tehtiin yleensä nahasta, ja ne esiintyvät keramiikkamaalauksissa usein satyyrien kantamina. Keramiikassa askos on pieni, matala ja pyöreä astia, jossa on tasainen pohja, pitkäkaulainen nokka ja vartalon yli kaareutuva kädensija. Koko ja muoto osoittavat, että askoksia käytettiin ennen kaikkea silloin, kun nestettä haluttiin kaataa kerrallaan pieni määrä. Vaasissa ei yleensä ole tilaa suurikokoisille koristeluille. Askoksia oli hyvin monenmuotoisia. Osa oli leilimäisiä, osa puolestaam esimerkiksi rengasmaisia tai tehty eläimen muotoon. Eräs askoksen alatyyppi on guttus. Tiedosto:Askos.gif|Askoksen muoto ulkoa ja sisältä. Tiedosto:Terracotta duck-shaped askos (flask with spout and handle over the back) MET DP132622.jpg|Kyproslainen ankanmuotoinen askos, n. 850–750 eaa. Tiedosto:Asco ítalo-protocoríntio em forma de anel 01.jpg|Italialais-protokorinttilainen renkaanmuotoinen askos, 600-luku eaa. Tiedosto:Terracotta ring askos (flask with a spout and handle over the top) MET DP130723.jpg|Lyydialainen renkaanmuotoinen askos, 500-luku eaa. Tiedosto:Askos Louvre G447.jpg|Attikalainen punakuviotekniikalla koristeltu askos, n. 420–410 eaa. Tiedosto:Terracotta askos in the form of a duck MET DP145549.jpg|Attikalainen ankanmuotoinen askos, 400-luku eaa. Tiedosto:Terracotta askos (flask with a handle over the top) MET DP114413.jpg|Apulialainen askos, n. 300 eaa. Tiedosto:MCA 1726 askos doblebroc.jpg|Daunialainen askos, 200-luku eaa. Tiedosto:Terracotta askos (flask with a spout and handle over the top) MET DP111885.jpg|Daunialainen askos, 200-luku eaa.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Askos · Katso lisää »
Helladinen kulttuuri
Helladinen kulttuuri viittaa Manner-Kreikassa pronssikaudella vaikuttaneeseen kulttuuriin noin ajalla 3100–1100/1050 eaa.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Helladinen kulttuuri · Katso lisää »
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Hellenismi · Katso lisää »
Herakles
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Herakles · Katso lisää »
Hydria
Poseidoniasta, n. 360–350 eaa. Kuvituksessa satyyri ja nainen. Louvre, K 287. Hydria on antiikin aikana käytetty keraaminen tai metallinen vesiastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Hydrian varhaismuodot on tunnettu viimeistään 700-luvulla eaa. Hydrioita käytettiin paitsi veden kantamiseen ja kaatamiseen, mistä ne ovat saaneet nimensä (Hydria on muodoltaan pyöreävartaloinen vesiastia, jossa on kolme kädensijaa: kantamista varten kaksi poikittaista kädensijaa molemmin puolin vaasin vartaloa, ja kaatamisen helpottamiseksi yksi pysty kädensija näiden kahden keskellä. Hydrioita valmistettiin sekä savesta että pronssista. Eräs hydrian alatyyppi on kalpis. Tiedosto:Hydria.gif|Hydrian muoto ulkoa ja sisältä. Pittore dell'aquila, hydria ceretana con accecamento di polifemo, cerveteri (con artigiani ionici), 520-530 ac ca., tomba I alla banditaccia 01.jpg|Etruskilainen hydria, n. 530–520 eaa. Tiedosto:Ajax and Achilles gaming, ca. 490 BCE Attributed to the Berlin Painter Met Museum of Art Pub Domain DP260689.jpg|Attikalainen punakuviomaalattu hydria, Berliini-maalari, n. 490 eaa. Tiedosto:Hydria with a siren.jpg|Kreikkalainen pronssihydria, n. 460–450 eaa. Tiedosto:Roman glass hydria from Baelo Claudia (M.A.N. 1926-15-287) 01.jpg|Roomalainen lasinen hydria, n. 351–400 jaa.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Hydria · Katso lisää »
Isthmia
Isthmia oli antiikin aikainen Poseidonin pyhäkköalue, joka sijaitsi Korintin kannaksella Kreikassa.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Isthmia · Katso lisää »
Isthmian kisat
Isthmian kisat olivat antiikin kreikkalaiset Poseidon-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Isthmian kisat · Katso lisää »
Kechriés
Kechriés (myös Kehriés), antiikin Kenkhreai (myös Kenkhrea, Kenkrea), on Kreikan kylä, joka kuuluu hallinnollisesti Kórinthoksen kuntaan, Korinthian alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Kechriés · Katso lisää »
Kore (veistos)
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Kore (’neito’) on Kreikan arkaaiselle kuvanveistolle tyypillinen nuorta naista esittävä votiivipatsas.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Kore (veistos) · Katso lisää »
Korinthia
Korinthia eli Korinthian alueyksikkö (Περιφερειακή ενότητα Κορινθίας, Perifereiakí enótita Korinthías) on yksi Kreikan alueyksiköistä.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Korinthia · Katso lisää »
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Kreikka · Katso lisää »
Kyathos
Kyathos voi viitata seuraaviin.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Kyathos · Katso lisää »
Kyrás Vrýsi
Kyrás Vrýsi on Kreikan kylä, joka kuuluu hallinnollisesti Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroin kuntaan, Korinthian alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Kyrás Vrýsi · Katso lisää »
Lekyytti
valkopohjatekniikalla koristeltu lekyytti, n. 450–440 eaa. Metropolitan Museum of Art. Lekyytti on antiikin aikana käytetty keraaminen öljypullo.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Lekyytti · Katso lisää »
Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroi
Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroi (eli Δήμος Λουτρακίου-Περαχώρας-Αγίων Θεοδώρων, Dímos Loutrakíou-Perachóras-Agíon Theodóron) on Kreikan kunta, joka sijaitsee Korinthian alueyksikössä Peloponnesoksen alueella.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroi · Katso lisää »
Melikertes
Korintissa. Melikertes oli kreikkalaisessa mytologiassa Boiotian prinssin Athamaan ja Kadmoksen tyttären Inon poika, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Palaimon. Melikerteen äiti Ino kasvatti huolehti sisarensa Semelen pojasta Dionysoksesta tämän lapsuudessa.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Melikertes · Katso lisää »
Museo
Édouard Manet’n maalaus. Talomuseoissa pyritään säilyttämään kohteen alkuperäinen ulkoasu, kuvassa koululuokka 1800-luvulta virolaisessa museossa. Suomen kansallismuseo pääsisäänkäynnin suunnalta. Museo on laitos, joka kerää, säilyttää, tutkii ja pitää esillä historiallista, kulttuurihistoriallista tai luonnontiedettä koskevaa aineistoa.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Museo · Katso lisää »
Mustakuviokeramiikka
attikalainen kaula-amfora, n. 510 eaa. J. Paul Gettyn museo. Mustakuviokeramiikka (mustakuviotyyli) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jossa vaasin koristelu on tehty mustalla savenväriseksi jätetylle taustalle.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Mustakuviokeramiikka · Katso lisää »
Nemean leijona
Herakles taistelee Nemean leijonan kanssa. Osa Espanjassa sijaitsevasta mosaiikista, joka on peräisin 200-luvun alkupuolelta. Nemean leijona oli antiikin kreikkalaisen mytologian hirviö.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Nemean leijona · Katso lisää »
Peloponnesos (alue)
Peloponnesos eli Peloponnesoksen alue (Περιφέρεια Πελοποννήσου, Periféreia Peloponnísou) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Peloponnesos (alue) · Katso lisää »
Perirrhanterion
Perirrhanterion, 600-luku eaa. Perirrhanterion (joskus) on antiikin aikainen keraaminen vihkivesiastia.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Perirrhanterion · Katso lisää »
Poseidonin temppeli (Isthmia)
Poseidonin temppeli eli Isthmian temppeli oli antiikin aikainen Poseidonille omistettu kreikkalainen temppeli Isthmiassa Korintin kannaksella Kreikassa.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Poseidonin temppeli (Isthmia) · Katso lisää »
Votiivilahja
Votiivilahja eli votiivi on lupauksen yhteydessä jumalalle tai hengelle annettava uhrilahja.
Uusi!!: Isthmian arkeologinen museo ja Votiivilahja · Katso lisää »