Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
40 suhteet: Aš’ariitit, Al-Mahdi, Al-Nawawi, Ali ibn Abi Talib, Šahada, Šaria, Šiialaisuus, Enkeli, Fiqh, Gabrielin hadith, Hadith, Ijma, Islam, Islamilainen etiikka, Islamilainen verotus, Islamin profeetat, Islamin pyhät kirjat, Islamin uskonkappaleet, Islamin viisi peruspilaria, Jumala (islam), Kalam, Keskiaika, Klaaniyhteiskunta, Kohtalo, Koraani, Kutub al-Sittah, Madhhab, Mu’taziliitit, Muhammad al-Bukhari, Muhammed, Muslim ibn al-Hajjaj, Niyyah, Reliance of the Traveller, Skolastiikka, Sunna, Sunnalaisuus, Topiikka, Tuomiopäivä, Uthman ibn Affan, Zakat.
Aš’ariitit
Al-Ashari arabialaisena kalligrafiana Ašʿariitit (al-ašaʿirah) oli islamilaisen filosofian ja teologian (''kalam'') koulukunta, jonka perusti shafi'ilainen imaami Abū l-Ḥasan al-Ašʿarī (874–936).
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Aš’ariitit · Katso lisää »
Al-Mahdi
Abbasidivaltakunnan kultainen dinaari Al Mahdin ajalta (783 jaa.) Abu Abdallah Muhammad ibn Abdallah al-Mansur (arab. أبو عبد الله محمد بن عبد الله المنصور) eli al-Mahdi (744 tai 745–785) oli isänsä al-Mansurin jälkeen abbasidivaltakunnan kalifi vuodesta 775 kuolemaansa vuonna 785 saakka.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Al-Mahdi · Katso lisää »
Al-Nawawi
Sheikki Usama al Azhari opettamassa imaami Nawawin 40:ää hadithia Sultan Hassanin Moskeijassa Kairossa. Yahua ibn Sharaf al-Nawawī (arab. أبو زكريا يحيى بن شرف النووي; 1233–1277) tai lyhemmin al-Nawawī oli shafi'i-koulukuntaan kuuluva sunni-imaami ja merkittävä hadith -oppinut.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Al-Nawawi · Katso lisää »
Ali ibn Abi Talib
Muhammed julistaa Alin seuraajakseen jäähyväispyhiinvaelluksellaan Ghadir Khummissa. Miniatyyri 1300-luvulta kuvittaa šiialaista perimätietoa. Ali ibn Abi Talib, myös pelkkä Ali, (noin 600 Mekka – 661) oli islamin perimätiedon mukaan profeetta Muhammadin ottopoika, vävy, hänen serkkunsa ja neljäs kalifi.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Ali ibn Abi Talib · Katso lisää »
Šahada
Šahada on islamin sisällön tiivistävä lause ja yksi islamin viidestä peruspilarista.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Šahada · Katso lisää »
Šaria
Šaria ('tie, polku') eli islamilainen laki on islaminuskon mukaan Jumalan ihmisille antama muuttumaton laki.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Šaria · Katso lisää »
Šiialaisuus
Ali ja hänen poikansa Hasan ja Husain 1800-luvun ihannoidussa persialaisessa muotokuvassa. Šiialaisuus on islamin pienempi päähaara, johon kuuluu noin 10–13 % kaikista muslimeista eli noin 200 miljoonaa, kun islamin pääsuuntaukseen sunnalaisuuteen kuuluu noin 87–90 % muslimeista eli vajaat kaksi miljardia.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Šiialaisuus · Katso lisää »
Enkeli
Arkkienkeli Mikael Guido Renin maalauksessa. Seireenipatsas 300-luvulta eaa. Enkeli (sanansaattaja) on Raamatussa ja Koraanissa Jumalan tahdon ilmoittajana esiintyvä taivaallinen henkiolento.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Enkeli · Katso lisää »
Fiqh
Fiqh ('ymmärrys') on islamilaisen šaria-lain tulkintaa.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Fiqh · Katso lisää »
Gabrielin hadith
Arkkienkeli Gabriel. Miniatyyri Osmanien valtakunnasta 1771 Gabrielin hadith (حديث جبريل) tiivistää islaminuskon perussisällön lyhyeen kertomukseen, jossa arkkienkeli Gabriel puhuu profeetta Muhammedille.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Gabrielin hadith · Katso lisää »
Hadith
Hadith (h), sananmukaisesti "traditiot", on islamilaisen perimätiedon muoto, joka on kirjattu muistiin suullisista lähteistä.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Hadith · Katso lisää »
Ijma
Imaami Shafi'in hauta Kairossa Ijmāʿ on arabiankielinen käsite, joka tarkoittaa yksimielisyyttä islamilaisen lain tulkinnassa.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Ijma · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Islam · Katso lisää »
Islamilainen etiikka
Viimeisellä tuomiolla ihmisen hyvät ja pahat teot punnitaan. Jos hyvät teot painavat enemmän, ihminen pääsee Paratiisiin. Islamilainen etiikka (lähinnä) liittyy moraalia koskeviin kysymyksiin hyvästä ja pahasta tai oikeasta ja väärästä siten, kuin ne ymmärretään islamissa.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Islamilainen etiikka · Katso lisää »
Islamilainen verotus
Kuitti maksetusta jizya-verosta vuodelta 1615 (Osmanien valtakunta, bulgarialainen Tshokmanovon kylä). Islamilainen verotus tarkoittaa islaminuskoon perustuvaa verotusta, jota koskevat määräykset on annettu šariassa.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Islamilainen verotus · Katso lisää »
Islamin profeetat
Nooa arkkeineen vuonna 1583 laaditussa käsikirjoituksessa. Islamin profeetat ovat Jumalan lähettämiä varoittajia ja Jumalan sanan välittäjiä ihmisille.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Islamin profeetat · Katso lisää »
Islamin pyhät kirjat
Islamin pyhät kirjat ovat Jumalan profeetoilleen lähettämiä kirjoja, jotka julistavat islamia.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Islamin pyhät kirjat · Katso lisää »
Islamin uskonkappaleet
Islamin uskonkappaleita on kuusi.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Islamin uskonkappaleet · Katso lisää »
Islamin viisi peruspilaria
Islamin viisi peruspilaria kertovat muslimin tärkeimmät velvollisuudet.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Islamin viisi peruspilaria · Katso lisää »
Jumala (islam)
Jumala '''islamissa''' on imaami al-Ghazalin (1057–1111) mukaan ykseys, jolla ei ole kumppania eikä vertaista.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Jumala (islam) · Katso lisää »
Kalam
Kalam (kalām 'puhe' Sana esiintyy Koraanissa kolme kertaa viittaamassa Jumalan puheeseen. Tämä johti keskusteluun Jumalan puheen luonteesta ja siitä, oliko Koraani Jumalan puheena luotu vai ei. Näin kalam sai seuraavan merkityksensä, ja sillä alettiin tarkoittaa spekulatiivista skolastista teologiaa. iIm al-kalām tarkoitti sen jälkeen islamilaista teologiaa, joka erosi filosofiasta (falsafah) siten, että se keskittyi Jumalaan ja muodostui osaksi uskonoppineiden koulutusta. Vielä myöhemmin sillä alettiin ymmärtää myös väittelymetodia. Väittelyä harjoitettiin yleensä kuviteltua vastustajaa vastaan. Esikuva saatiin Aristoteleen dialektiikkaa koskevista teoksista, joita käännettiin arabiaksi, varsinkin teoksesta Topiikka. Kalamin lähtökohtana on Jumalan ilmoitus, ja se käyttää loogista päättelyä ilmoituksen ymmärtämiseksi ja mahdollisten ristiriitojen selvittämiseksi. Kalamin vaikutus islamiin vastaa karkeasti keskiajan kristillisen skolastiikan merkitystä kristinuskolle. Ensimmäisinä mutakallimeina pidetään 800-luvulla eläneen Hunain ibn Ishaqin palveluksessa toimineita oppineita Bagdadissa, jotka kokosivat ja käänsivät laajasti muiden kulttuurien kirjoituksia.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Kalam · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Keskiaika · Katso lisää »
Klaaniyhteiskunta
Beduiinien leiri Jemeniläinen klaanijohtaja Klaaniyhteiskunta tai heimoyhteiskunta on keräily- ja paimentolaistalouksissa esiintyvä yhteiskuntamalli, josta puuttuu väkivallan monopolia harjoittava keskusvalta.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Klaaniyhteiskunta · Katso lisää »
Kohtalo
Kohtalo (mon. fata) tarkoittaa ennalta määrättyä tapahtumien kulkua.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Kohtalo · Katso lisää »
Koraani
Birminghamin käsikirjoitus on maailman vanhin Koraanin katkelma. Se on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkupuolelle Koraani on islaminuskon pyhin teksti.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Koraani · Katso lisää »
Kutub al-Sittah
Sunan Abi Dawud Kutub al-Sittah (al-Kutub as-Sittah, kirjaimellisesti: "kuusi kirjaa") ovat 800-luvulla koottuja hadith-kokoelmia, jotka koostuvat lyhyistä profeetta Muhammedin lauseista tai kuvauksista hänen teoistaan.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Kutub al-Sittah · Katso lisää »
Madhhab
Islamin lakikoulukuntien levinneisyys Maḏhab eli madhhab (mon. مذاهب, maḏāhib) tarkoittaa islamilaisen lain eli šarian koulukuntaa.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Madhhab · Katso lisää »
Mu’taziliitit
Mu’taziliittien varhaiseksi edeltäjäksi väitetyn Al Hasan al-Basrin hauta Basrassa. Mu’taziliitit (myös mutaziliitit;, ’erottautua’) on islamilaisen teologian (''kalam'') varhaisin oppisuunta.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Mu’taziliitit · Katso lisää »
Muhammad al-Bukhari
Moskeija Uzbekistanin Buharassa (Bukharin kotikaupungissa) Muḥammad ibn Ismā'īl al-Bukhari (810 – 870) oli persialainen imaami ja hadith -mestari.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Muhammad al-Bukhari · Katso lisää »
Muhammed
Muhammed (koko nimi Abū l-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāšim,; noin 570 Mekka – 8. kesäkuuta 632 Medina) on islamin tärkein profeetta.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Muhammed · Katso lisää »
Muslim ibn al-Hajjaj
Muslim ibn al-Hajjaj (820–875) oli islamilainen imaami ja yksi arvostetuimmista ''hadithin'' eli profeetta Muhammedia koskevan perimätiedon tuntijoista ja kerääjistä.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Muslim ibn al-Hajjaj · Katso lisää »
Niyyah
Ollakseen pätevä islamilaista rukousta tulee edeltää oikea aikomus. Niyyah (arab. نِيَّةٌ, "tarkoitus") on islamilaisen teologian käsite, joka viittaa teossa tarvittavaan oikeaan motiiviin, jotta teko olisi ansiokas Jumalan edessä.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Niyyah · Katso lisää »
Reliance of the Traveller
Reliance of the Traveller on yhdysvaltalaisen, Jordaniassa asuvan islam-oppineen Nuh Ha Mim Kellerin vuonna 1991 englanniksi kääntämä kokoelma klassisia sunni-islamilaisia lakitekstejä keskiajalta.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Reliance of the Traveller · Katso lisää »
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Skolastiikka · Katso lisää »
Sunna
Sunna (’tapa’; monikko سنن, sunan) on islamissa profeetta Muhammedin elämäntapa, joka välittyy perimätiedon eli hadith-kirjoitusten kautta.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Sunna · Katso lisää »
Sunnalaisuus
Islamin symbolina käytetään usein kuunsirppiä joskaan sillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin kristityille ristillä tai juutalaisille Daavidin tähdellä. Sunnalaisuus on islaminuskon pääsuuntaus, johon kuuluu noin 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Sunnalaisuus · Katso lisää »
Topiikka
Topiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka sisältää Aristoteleen dialektiikan teorian.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Topiikka · Katso lisää »
Tuomiopäivä
Viimeinen tuomio. Fresko Sikstuksen kappelissa Vatikaanissa (1535–1541). Tuomiopäivä tai viimeinen tuomio on joissain uskonnoissa viimeisen tuomion päivä.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Tuomiopäivä · Katso lisää »
Uthman ibn Affan
Uthman ibn Affan, myös Uthman tai Othman, oli islamilaisen tarinaperinteen mukaan muslimien kolmas ”oikeaan johdettu” kalifi ja hallitsi vuosina 644–656.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Uthman ibn Affan · Katso lisää »
Zakat
Zakat on uskonnollinen almuvero, jonka harras muslimi maksaa kerran vuodessa.
Uusi!!: Islamilainen teologia ja Zakat · Katso lisää »
