Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Aatelointi

Indeksi Aatelointi

Aatelointi, naturalisointi ja adoptio olivat tapoja, joilla Suomen suuriruhtinaskunnassa ja Ruotsin kuningaskunnassa saattoi saada aatelisarvon.

19 suhteet: Aateli, Aateliskalenteri, Aateliskirje, Cronstedt, Emil Stjernvall-Walleen, Freedricksz, Hisinger, Hufvudstadsbladet, Indrenius, Kušeljev-Bezborodko, Menšikov, Ritarihuone, Rosenbröijer, Ruhtinas, Ruotsi, Suomen suuriruhtinaskunta, Von Daehn, Von Schoultz, Von Weissenberg.

Aateli

Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.

Uusi!!: Aatelointi ja Aateli · Katso lisää »

Aateliskalenteri

Aateliskalenteri on yleensä kirjan muotoon painettu matrikkeli, jossa kerrotaan ritari- ja aatelissukuihin kuuluvien henkilötiedot.

Uusi!!: Aatelointi ja Aateliskalenteri · Katso lisää »

Aateliskirje

Aateliskirje Aateliskirjeeksi tai -kirjaksi kutsutaan erityisesti asiakirjaa, jolla tietylle henkilölle läänitettiin aateluus.

Uusi!!: Aatelointi ja Aateliskirje · Katso lisää »

Cronstedt

Cronstedt on ruotsalainen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara on introdusoitu Suomen aateliin vapaaherrallisena sukuna numero 50.

Uusi!!: Aatelointi ja Cronstedt · Katso lisää »

Emil Stjernvall-Walleen

Emil Stjernvall-Walleen 1870-luvun lopulla. Carl Emil Knut Stjernvall-Walleen (vuoteen 1854 Stjernvall; 16. marraskuuta 1806 Pori – 14. lokakuuta 1890 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, upseeri ja virkamies, joka toimi Pietarissa Suomen ministerivaltiosihteerin apulaisena vuosina 1857–1876 ja ministerivaltiosihteerinä vuosina 1876–1881.

Uusi!!: Aatelointi ja Emil Stjernvall-Walleen · Katso lisää »

Freedricksz

Freedericksz (on venäläinen aatelissuku, joka Suomessa on tullut tunnetuksi lahjoitus­maiden omistajana ja talonpoikien riistäjänä. Suvun varhaisin tunnettu edustaja on tiettävästi vuonna 1731 Arkangelissa mainittu kauppias Jürgen Freederiksz, jota on oletettu hollantilaiseksi. Vaihtoehtoisen teorian mukaan suku polveutuisi Arkangeliin venäläisten sotavankina tuodun ruotsalaisen sotilaan Jöran Fredrikinpojan pojasta Johanista. Keisarinna Katariina Suuri kohotti merkittäväksi liikemieheksi ja pankkiiriksi kohonneen Johan (Ivan) Freederikcszin (1723—1779) paroniksi vuonna 1773, minkä jälkeen hän alkoi käyttää nimeä von Freederikscz. 200x200px Suomen ritarihuoneeseen suvun suomalainen haara naturalisoitiin vuonna 1853 ja kirjattiin vapaaherrallisena sukuna numero 36 nimellä Freedricksz. - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 Suvun kreivillinen haara on mainittu Venäjän aatelisnimikirjan osan XIX (12.06.1914) sivulla 2. Suku hallitsi Vanhassa Suomessa useita kartanoita lahjoitus­maana. Touvilan (Taubila) kartano Pyhäjärvellä siirtyi vuonna 1774 Freederickszeille. Vapaaherra Andrei Freederickszsin kiristettyä talonpoikien verotusta alkoi vuosikymmeniä kestänyt kiista. Lopullisesti kiista ratkesi 1870-luvulla Suomen valtion lunastettua Freederickszeiltä Metsäpirtin pitäjän Saaroisten hovin maat 380 000 markan hintaan. Petäjärven lahjoitusmaahovin hankki vuonna 1775 omistukseensa pietarilainen pankkiiri, paroni Johan von Freedericksz (1723–1779) ostamalla sen Novgorodin kuvernööri Jakob Johan von Sieversiltä 35 000 ruplalla, hinta oli liki kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa. Sakkolan donaatioon kuului kauppakirjan mukaan kaksi hovileiriä – Petäjärvi ja Riiska – sekä useita myllyjä, sahoja ja viinapolttimoita. Näin Johan von Freederickszistä tuli Viipurin kuvernementin suurimpia lahjoitusmaaisäntiä. Omistajaperheen perinnönjaossa vuonna 1779 Sakkolan lahjoitusmaat siirtyivät Peter von Freederickszille (1786-1855). Suku sammui Suomessa mieslinjalta Woldemar Freederickszin kuoltua ilman miespuolista perillistä vuonna 1927 ja lopullisesti Ruotsiin muuttaneista tyttäristä viimeisen Eugenie Valeria Josefina Freedericksz Voeikovan (1867–1950) kuoltua lapsettomana vuonna 1950.

Uusi!!: Aatelointi ja Freedricksz · Katso lisää »

Hisinger

Hisinger on suomalainen ja ruotsalainen aatelissuku.

Uusi!!: Aatelointi ja Hisinger · Katso lisää »

Hufvudstadsbladet

Hufvudstadsbladet (lyh. HBL) on Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Aatelointi ja Hufvudstadsbladet · Katso lisää »

Indrenius

Indrenius on suomalainen pappissuku, jonka yksi sukuhaara aateloitiin ja korotettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa vapaaherrallisen säätyyn.

Uusi!!: Aatelointi ja Indrenius · Katso lisää »

Kušeljev-Bezborodko

Bezborodko-suvun vaakuna Kušeljev-Bezborodko (Suomen aatelissa Kuscheleff-Besborodko) oli venäläinen kreivillinen aatelissuku, joka naturalisoitiin ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen vuonna 1849 kreivillisenä sukuna numero 10.

Uusi!!: Aatelointi ja Kušeljev-Bezborodko · Katso lisää »

Menšikov

Menšikov (Suomen aatelissa Menschikoff) oli venäläinen ruhtinassuku, jonka eräs haara kuului 1800-luvulla myös Suomen aateliin.

Uusi!!: Aatelointi ja Menšikov · Katso lisää »

Ritarihuone

Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä.

Uusi!!: Aatelointi ja Ritarihuone · Katso lisää »

Rosenbröijer

Bröijer on Viipurin saksalainen kauppiassuku,Kari Auranen: Herman Bröijer (n. 1565–1633): Viipurin porvari ja pormestari Sukuviesti 5/2000 – Turun Sanomat 18.5.2003Hans Andersin: jonka yksi sukuhaara on aateloitu nimellä Rosenbröijer.

Uusi!!: Aatelointi ja Rosenbröijer · Katso lisää »

Ruhtinas

Ruhtinas on aatelisarvo, joka luetaan ylhäisaateliin.

Uusi!!: Aatelointi ja Ruhtinas · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Aatelointi ja Ruotsi · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Aatelointi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Von Daehn

Von Daehn -suvun aatelisvaakuna. Von Daehn on saksalaisperäinen venäläinen aatelissuku, joka on kuulunut myös Suomen aateliin.

Uusi!!: Aatelointi ja Von Daehn · Katso lisää »

Von Schoultz

von Schoultz on suomalainen aatelissuku, joka muutti Liettuasta Ruotsiin 1700-luvun alussa.

Uusi!!: Aatelointi ja Von Schoultz · Katso lisää »

Von Weissenberg

von Weissenberg on suomalainen aatelissuku.

Uusi!!: Aatelointi ja Von Weissenberg · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Adoptio (aateli), Introduktio, Introdusoimaton aateli, Naturalisointi, Naturalisointi (aateli).

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »