Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Inkeroisen kieli

Indeksi Inkeroisen kieli

Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.

54 suhteet: Aapinen, Antti Sovijärvi, Arvo Survo, Äyräpää, Etninen ryhmä, Fonetiikka, Fonologia, Hevaa, Inkeri, Inkerikot, Inkeriläiset, Itämerensuomalaiset kielet, Jaroslavlin alue, Jääski, Josif Stalin, Kaakkoismurteet, Kaprio, Karjalaiset, Karjalan kieli, Karjalankannas, Kielipolitiikka, Lappee, Laukaanjoki, Laukaansuu, Lempaala, Lundin yliopisto, Metsäpirtti, Neuvostoliiton hajoaminen, Neuvostoliitto, Novgorodin alue, Ortesjoki, Pietarin valtionyliopisto, Rautu (Viipurin lääni), Savolaiset, Soikkola, Stalinin vainot, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomen kieli, Suomenlahti, Tallinna, Toinen maailmansota, Tverin alue, Uralilaiset kielet, Vatjalaiset, Väinö Junus, Venäjän kieli, Venäläiset, Vepsän kieli, ..., Virolaiset, Ylä-Laukaa, 1930-luku, 1986. Laajenna indeksi (4 lisää) »

Aapinen

Aapinen on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa lukemista ja jossa käydään tavallisesti eri kirjaimet läpi aakkosjärjestyksessä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Aapinen · Katso lisää »

Antti Sovijärvi

Arvi Antti Ilmari Sovijärvi (22. huhtikuuta 1912 Helsinki – 9. huhtikuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen foneetikko ja kielentutkija.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Antti Sovijärvi · Katso lisää »

Arvo Survo

Arvo Survo (s. 22. elokuuta 1954 Hatsina, Inkeri) on luterilaisen Inkerin kirkon pappi, runoilija, kirjailija, muusikko ja kansanperinteen kerääjä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Arvo Survo · Katso lisää »

Äyräpää

Äyräpään perinnevaakuna. Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Äyräpää · Katso lisää »

Etninen ryhmä

Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Etninen ryhmä · Katso lisää »

Fonetiikka

Fonetiikka eli ääntöoppi on tieteenala, jossa tutkitaan puhetta: ihmisäänen ja kielen äänteiden – vokaalien ja konsonanttien – syntyä, niiden akustista luonnetta ja kuulosignaalin tulkitsemista.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Fonetiikka · Katso lisää »

Fonologia

Fonologia eli äänneoppi (klassisen kreikan sanoista φωνή /pʰoːnéː/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki'), etenkin amerikkalaisessa käytännössä myös fonemiikka, on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Fonologia · Katso lisää »

Hevaa

Hevaa eli Vepsä on kylä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Lepäsin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Hevaa · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Inkeri · Katso lisää »

Inkerikot

Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Inkerikot · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Jaroslavlin alue

Jaroslavlin alue on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Moskovan koillispuolella.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Jaroslavlin alue · Katso lisää »

Jääski

Jääsken epävirallinen perinnevaakuna. Jääski on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Jääski · Katso lisää »

Josif Stalin

Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Josif Stalin · Katso lisää »

Kaakkoismurteet

Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »

Kaprio

Kaprio on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Kaprio · Katso lisää »

Karjalaiset

Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Karjalaiset · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Karjalankannas · Katso lisää »

Kielipolitiikka

Kielipolitiikka on kielen tai kielten ja yhteiskunnan välisten suhteiden järjestämistä tietoisilla toimilla.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Kielipolitiikka · Katso lisää »

Lappee

Lappee (aik. Lapvesi) on vanha kirkkopitäjä ja Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen entinen kunta, joka liitettiin pakkoliitoksella 1967 Lauritsalan kanssa Lappeenrantaan.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Lappee · Katso lisää »

Laukaanjoki

Laukaanjoki eli Luga (myös Laukaa, vatjaksi Laugaz, Laukaa jõtši) on joki Novgorodin ja Leningradin alueilla Venäjällä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Laukaanjoki · Katso lisää »

Laukaansuu

Laukaansuun kunta Jaaman piirin kartalla. Laukaansuu eli Ust-Luga on taajama ja kunta Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Laukaansuu · Katso lisää »

Lempaala

alt.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Lempaala · Katso lisää »

Lundin yliopisto

Lundin yliopisto (lyhenne LU,, lat. Universitas Lundensis) on Lundissa Skånen läänissä sijaitseva julkinen tutkimuskorkeakoulu.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Lundin yliopisto · Katso lisää »

Metsäpirtti

Metsäpirtin epävirallinen perinnevaakuna. Metsäpirtti on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliittoon 1944 liitetyllä alueella.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Metsäpirtti · Katso lisää »

Neuvostoliiton hajoaminen

Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Neuvostoliiton hajoaminen · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Novgorodin alue

Novgorodin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Novgorodin alue · Katso lisää »

Ortesjoki

Ortesjoki on Laukaanjoen pohjoinen sivujoki Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Ortesjoki · Katso lisää »

Pietarin valtionyliopisto

Kahdentoista ministerikollegion rakennus Vasilinsaarella on yliopiston päärakennus, jossa sijaitsevat yliopiston johto, kirjasto ja biologian ja maaperätieteen sekä geologian tiedekunnat. Pietarhovin kampus. Pietarin valtionyliopisto on venäläinen julkinen yliopisto Pietarissa ja yksi Venäjän vanhimmista yliopistoista.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Pietarin valtionyliopisto · Katso lisää »

Rautu (Viipurin lääni)

Raudun epävirallinen perinnevaakuna. Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Rautu (Viipurin lääni) · Katso lisää »

Savolaiset

Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Savolaiset · Katso lisää »

Soikkola

Länsi-Inkerin suomalaiset, vatjalaiset ja inkeroiskylät ennen toista maailmansotaa. Soikkolan niemi ylhäällä keskellä. Inkeroispirtti Soikkolassa R. M. Gaben akvarelli vuodelta 1926. Soikkolan vuonna 1883 rakennetun ortodoksikirkon rauniot. Soikkola on entinen kylä Inkerissä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Soikkola · Katso lisää »

Stalinin vainot

Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Stalinin vainot · Katso lisää »

Suomalais-permiläiset kielet

Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-volgalaiset kielet

Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Suomenlahti · Katso lisää »

Tallinna

TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Tallinna · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Tverin alue

Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Tverin alue · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Vatjalaiset

Vatjalaiset (vatjaksi vad'd'alaizõd) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Vatjalaiset · Katso lisää »

Väinö Junus

Väinö Junus (1905 nykyisen Leningradin alueen Hatsinan piirin Puutostin kunnan Pokkisen-Purskovan kylä – 15. marraskuuta 1937 Leningrad) oli inkeriläissyntyinen kielentutkija, joka 1930-luvulla loi lyhytikäiseksi jääneen inkeroisen kirjakielen.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Väinö Junus · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Venäläiset

Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Venäläiset · Katso lisää »

Vepsän kieli

Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Vepsän kieli · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Virolaiset · Katso lisää »

Ylä-Laukaa

Rautatieasema Luga-1 Kazanin katedraali Ylä-Laukaa, Laukaa eli Luga on kaupunki Venäjällä, noin 150 km Pietarista etelään.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja Ylä-Laukaa · Katso lisää »

1930-luku

kansallissosialistit. 1930-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja 1930-luku · Katso lisää »

1986

Vuosi 1986 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Inkeroisen kieli ja 1986 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Inkeroiskieli.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »