Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Ilmakehä

Indeksi Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

111 suhteet: Aamurusko, Absorptio (sähkömagneettinen säteily), Aerosoli, Alkuaine, Argon, Astronautti, Atomi, Avaruus, Bakteerit, Bishopin rengas, CFC-yhdisteet, Coriolis-ilmiö, Dityppioksidi, Eksosfääri, Eteläinen pallonpuolisko, Euroopan avaruusjärjestö, Fossiilinen polttoaine, Gammasäteily, Haloilmiö, Happi, Hämärä, Helium, Helmiäispilvi, Hiilidioksidi, Hiukkanen, Ilma, Ilmakehä (täsmennyssivu), Ilmakehän kiertoliike, Ilmakehän optinen ilmiö, Ilmamassa, Ilman saastuminen, Ilmanpaine, Ilmatieteen laitos, Ilmatila, Infrapunasäteily, Ioni, Ionosfääri, Isoterminen ilmakehä, Jalokaasut, Kaasukehä, Kambrikausi, Kangastus, Kansainvälinen standardi-ilmakehä, Kaste, Kasvihuoneilmiö, Kasvihuonekaasu, Kármánin raja, Kehä (optinen ilmiö), Kilometri, Kivihiili, ..., Krypton, Lämpösäteily, Linnut, Liuotin, Maa, Maan historia, Maan säteilytasapaino, Maan varjo, Merisuola, Mesopaussi, Mesosfääri, Metaani, Meteori, Meteorologia, Mikrobi, Mount Everest, Nasa, Neon, Otsoni, Otsonikato, Otsonikerros, Paine, Painovoima, Pakonopeus, Pascal (yksikkö), Pöly, Pienhiukkanen, Pilvi, Planeettojen kaasukehät, Pohjoinen pallonpuolisko, Purppuravalo, Radioaallot, Röntgensäteily, Reinhold Messner, Revontulet, Rikkihappo, Sade, Sateenkaari, Sää, Säteily, Siitepöly, Sironta, Stratopaussi, Stratosfääri, Sumu, Suomukorppikotka, Taittuminen, Taivas, Termosfääri, Tropopaussi, Troposfääri, Tulivuori, Tuuli, Typpi, Ultraviolettisäteily, Valaisevat yöpilvet, Vastarusko, Väripilvi, Vesihöyry, Vety, Vuoristotauti. Laajenna indeksi (61 lisää) »

Aamurusko

Helsingissä. Iltarusko. Aamurusko tarkoittaa aamulla taivaalla näkyvää valoilmiötä, Auringon punerrusta sarastuksen aikana.

Uusi!!: Ilmakehä ja Aamurusko · Katso lisää »

Absorptio (sähkömagneettinen säteily)

Alemmalla energiatilalla oleva elektroni nousee korkeammalle energiatilalle saatuaan energiaa säteilystä. Absorptiolla tarkoitetaan kvanttimekaniikassa prosessia, jossa fotonin energia siirtyy esimerkiksi atomille, jonka valenssielektroni siirtyy korkeampaan energiatilaan.

Uusi!!: Ilmakehä ja Absorptio (sähkömagneettinen säteily) · Katso lisää »

Aerosoli

Aerosoleja Bangladeshin ja Pohjois-Intian yläpuolella. Aerosoli eli sumute on kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seos.

Uusi!!: Ilmakehä ja Aerosoli · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Uusi!!: Ilmakehä ja Alkuaine · Katso lisää »

Argon

Argon on järjestysluvultaan 18.

Uusi!!: Ilmakehä ja Argon · Katso lisää »

Astronautti

Astronautti Bruce McCandless II avaruuskävelyllä, Challenger-lennolla STS-41-B Astronautti on yhdysvaltalaisen määritelmän mukaan ihminen, joka on käynyt yli 50 mailin (n. 80 km) korkeudessa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Astronautti · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Atomi · Katso lisää »

Avaruus

Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.

Uusi!!: Ilmakehä ja Avaruus · Katso lisää »

Bakteerit

Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.

Uusi!!: Ilmakehä ja Bakteerit · Katso lisää »

Bishopin rengas

Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen aikaansaama Bishopin rengas. Kuvauspaikka Leiden, Alankomaat 18.toukokuuta 2010. Bishopin rengas on Auringon ympärillä näkyvä punainen rengas, joka syntyy, kun valo siroaa tulivuorten syöksemistä aerosoleista Ilmiön tarkan kuvauksen antoi 5.

Uusi!!: Ilmakehä ja Bishopin rengas · Katso lisää »

CFC-yhdisteet

CFC-yhdisteet eli freonit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka muodostuvat kloorista, fluorista ja hiilestä.

Uusi!!: Ilmakehä ja CFC-yhdisteet · Katso lisää »

Coriolis-ilmiö

Kaavamainen esitys coriolis-ilmiöstä. Kappale joutuu ympyräradalle, mikäli siihen vaikuttaa ainoastaan coriolisvoima (katso inertiavirtaus). Coriolis-ilmiö on fysikaalinen ilmiö, joka havaitaan vapaasti liikkuvan kappaleen radan poikkeamana, kun tilannetta tarkastellaan pyörivästä koordinaatistosta.

Uusi!!: Ilmakehä ja Coriolis-ilmiö · Katso lisää »

Dityppioksidi

Dityppioksidi eli typpioksiduuli, arkikielessä ilokaasu (N2O, dityppimonoksidi) on typen happiyhdiste eli typen oksidi.

Uusi!!: Ilmakehä ja Dityppioksidi · Katso lisää »

Eksosfääri

Eksosfääri on Maan ilmakehän ylin kerros.

Uusi!!: Ilmakehä ja Eksosfääri · Katso lisää »

Eteläinen pallonpuolisko

Eteläinen pallonpuolisko keltaisella, Etelämannerta ei ole merkitty karttaan. Eteläisen pallonpuoliskon kartta, jonka keskellä on etelänapa. Maanosista keskellä Etelämanner, ylhäällä vasemmalla Etelä-Amerikka, oikealla Afrikka ja alhaalla oikealla Australia sekä eteläistä Aasiaa. Eteläinen pallonpuolisko on se maapallon osa, joka jää päiväntasaajan eteläpuolelle.

Uusi!!: Ilmakehä ja Eteläinen pallonpuolisko · Katso lisää »

Euroopan avaruusjärjestö

Euroopan avaruusjärjestö (ESA;, ASE) on kansainvälinen avaruusjärjestö, joka on perustettu vuonna 1975.

Uusi!!: Ilmakehä ja Euroopan avaruusjärjestö · Katso lisää »

Fossiilinen polttoaine

Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka syntyvät eliöiden biomassan fossiloituessa maaperään.

Uusi!!: Ilmakehä ja Fossiilinen polttoaine · Katso lisää »

Gammasäteily

Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa, fissiosta tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.

Uusi!!: Ilmakehä ja Gammasäteily · Katso lisää »

Haloilmiö

22 asteen rengas on tyypillinen halo Suomen taivaalla. Haloilmiö (tai lyhyesti halo) on ilmakehän optinen ilmiö, joka ilmenee taivaalla näkyvinä erilaisina renkaina, kaarina ja kirkastumina.

Uusi!!: Ilmakehä ja Haloilmiö · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Ilmakehä ja Happi · Katso lisää »

Hämärä

Hämärää San Franciscon Baker Beach -rannalla Hämärä on vuorokaudenaika, jolloin Aurinko on jonkin verran horisontin alapuolella, mutta pimeys ei ole vielä alkanut tai on jo päättynyt.

Uusi!!: Ilmakehä ja Hämärä · Katso lisää »

Helium

Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.

Uusi!!: Ilmakehä ja Helium · Katso lisää »

Helmiäispilvi

Helmiäispilviä. Helmiäispilvi eli polaaristratosfääripilvi (PSC) on hohtava pilvi, jota esiintyy 15–30 kilometrin korkeudessa stratosfäärissä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Helmiäispilvi · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Ilmakehä ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Hiukkanen

Hiukkanen voi tarkoittaa ainakin seuraavia.

Uusi!!: Ilmakehä ja Hiukkanen · Katso lisää »

Ilma

prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ilma · Katso lisää »

Ilmakehä (täsmennyssivu)

Ilmakehä voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ilmakehä (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Ilmakehän kiertoliike

Ilmakehän kiertoliike, joka tunnetaan myös nimellä ilmakehän yleinen kiertoliike, on ilmakehän virtausjärjestelmä, joka kattaa koko maapallon ja vaikuttaa lämmön jakautumiseen maapallolla.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ilmakehän kiertoliike · Katso lisää »

Ilmakehän optinen ilmiö

Ilmakehän optiset ilmiöt ovat ilmakehässä näkyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ilmakehän optinen ilmiö · Katso lisää »

Ilmamassa

Ilmamassa on meteorologiassa suurehko alue, jolla ilman ominaisuudet, esimerkiksi lämpötila, kosteus ja tropopaussin korkeus ovat pääosin samat.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ilmamassa · Katso lisää »

Ilman saastuminen

Savupiipuista pääsee ilmaan saasteita. Ilman saastuminen tarkoittaa kemikaalien, pienhiukkasten tai mikroskooppisten eliöiden aiheuttamaa ilman laadun pilaantumista.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ilman saastuminen · Katso lisää »

Ilmanpaine

Päiväkohtainen ilmanpaine Pohjois-Saksasta Ilmanpaine on mittauskohdan yläpuolella olevan ilman paino pinta-alayksikköä kohden.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ilmanpaine · Katso lisää »

Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitos (lyhenne IL) on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva laitos, joka tuottaa sääpalveluita sekä toimii tutkimuslaitoksena.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ilmatieteen laitos · Katso lisää »

Ilmatila

Ilmatila on valtion maa- tai merialueen yläpuolella sijaitseva ilma-alue.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ilmatila · Katso lisää »

Infrapunasäteily

Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.

Uusi!!: Ilmakehä ja Infrapunasäteily · Katso lisää »

Ioni

Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ioni · Katso lisää »

Ionosfääri

Ionosfääri tarkoittaa planeetan kaasukehän yläosan kerrosta, jossa kaasukehän molekyylit ovat ionisoituneet tähden säteilyn vaikutuksesta, ja se muodostaa magnetosfäärin sisimmän osan.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ionosfääri · Katso lisää »

Isoterminen ilmakehä

Ilmakehätilavuuselementtiin vaikuttavat voimat. p.

Uusi!!: Ilmakehä ja Isoterminen ilmakehä · Katso lisää »

Jalokaasut

Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.

Uusi!!: Ilmakehä ja Jalokaasut · Katso lisää »

Kaasukehä

Jupiterin kaasukehä. Kaasukehä eli atmosfääri on kiinteää planeettaa ympäröivä kaasuista ja hiukkasista koostuva kerros, jota planeetan gravitaatio pitää lähellä pintaa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kaasukehä · Katso lisää »

Kambrikausi

Trilobiittilaji ''Asaphiscus wheeleri''. Kambrikausi oli geologinen ajanjakso 542–490 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kambrikausi · Katso lisää »

Kangastus

pienoiskuva Kangastus on valon taittumisesta ilmakehän erilämpöisissä kerroksissa aiheutuva ilmiö, joka saa kaukaiset kohteet näkymään muualla kuin ne todellisuudessa ovat.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kangastus · Katso lisää »

Kansainvälinen standardi-ilmakehä

Kansainvälinen standardi-ilmakehä (International Standard Atmosphere, ISA) on kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) määrittelemä ilmakehämalli, jonka määritelmät perustuvat keskimääräisesti mitattuihin ilmasto-oloihin Maapallon keskileveysasteilla.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kansainvälinen standardi-ilmakehä · Katso lisää »

Kaste

Jeesus kasteella, James Tissot, 1916. Jordanjoki, jossa Jeesus kastettiin Raamatun mukaan. Kaste on alun perin Raamatun kirjoituksiin ja niistä jälkikäteen tehtyjen tulkintojen mukainen kristillinen toimitus, jossa henkilö kastetaan vedellä valellen, ripotellen tai veteen upottaen ja yleensä samalla liitetään paikallisen kirkon tai seurakunnan jäseneksi.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kaste · Katso lisää »

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »

Kasvihuonekaasu

halogeeneja. O2) pitoisuuksissa. Kuukausittaiset hiilidioksidin pitoisuusmittaukset näyttävät pientä vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa oskillaatiota eli heilahdusvaihtelua, jonka huippukohta on pohjoisen pallonpuoliskon myöhäiskevään aikaan. CO2-pitoisuudet laskevat kasvukauden aikana, kun kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kasvihuonekaasu · Katso lisää »

Kármánin raja

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Kármánin raja on sadan kilometrin korkeudella merenpinnasta sijaitseva taso, jota varsinkin Euroopassa on totuttu pitämään rajana, joka erottaa maan ilmakehän ja avaruuden toisistaan.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kármánin raja · Katso lisää »

Kehä (optinen ilmiö)

Kehä Kuun ympärillä Kehä on valonlähteen (tavallisimmin Auringon tai Kuun) ympärillä havaittava värillisistä ja sisäkkäisistä kehistä koostuva ilmakehän optinen ilmiö.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kehä (optinen ilmiö) · Katso lisää »

Kilometri

Paikalta, jossa tämä liikennemerkki sijaitsee, on 119 kilometriä Helsinkiin. Kilometri (lyhennettynä km) on pituusyksikkö metrijärjestelmässä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kilometri · Katso lisää »

Kivihiili

Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.

Uusi!!: Ilmakehä ja Kivihiili · Katso lisää »

Krypton

Kryptonilla täytetty Geisslerin putki. Krypton on jalokaasu, jonka kemiallinen merkki on Kr, atomiluku 36 ja CAS-numero 7439-90-9.

Uusi!!: Ilmakehä ja Krypton · Katso lisää »

Lämpösäteily

Wienin siirtymälain mukaisesti. Vaikka kaavio esittää vain jokseenkin korkeita lämpötiloja, sama laki pätee alhaisissakin lämpötiloissa absoluuttiseen nollapisteeseen saakka. Näkyvän valon aallonpituus on 380 ja 750 nm:n välillä. infrapunakamera toisi sen näkyviin. (Katso termografia). Lämpösäteily on sähkö­magneettista säteilyä, jonka saa aikaan aineessa olevien varattujen hiukkasten lämpöliike.

Uusi!!: Ilmakehä ja Lämpösäteily · Katso lisää »

Linnut

Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.

Uusi!!: Ilmakehä ja Linnut · Katso lisää »

Liuotin

Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta.

Uusi!!: Ilmakehä ja Liuotin · Katso lisää »

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: Ilmakehä ja Maa · Katso lisää »

Maan historia

Maan ajanjaksot. Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Maan historia · Katso lisää »

Maan säteilytasapaino

Maan säteilytasapaino eli Maan säteilytase tai Maan säteilytalous Maantiede lukioita ja aikuisopiskelijoita varten, Tekijät: Toive Aartolahti Hannele Rikkinen, Kalevi Rikkinen Pentti Viitala, 6.

Uusi!!: Ilmakehä ja Maan säteilytasapaino · Katso lisää »

Maan varjo

Alapuolella oleva tumma alue on maan varjo, yläpuolella oleva punaruskea alue vastarusko. Maan varjolla tarkoitetaan auringonlaskun aikana itäisessä horisontissa ja auringonnousun aikaan läntisessä horisontissa havaittavaa siniharmaata aluetta.

Uusi!!: Ilmakehä ja Maan varjo · Katso lisää »

Merisuola

Merisuolaa Maion saarella Merisuola on perinteisesti laajimmin ravinnossa käytetty suola.

Uusi!!: Ilmakehä ja Merisuola · Katso lisää »

Mesopaussi

Mesopaussi on ilmakehän rajakerros, joka sijaitsee mesosfäärin ja termosfäärin välissä 80–90 kilometrin korkeudessa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Mesopaussi · Katso lisää »

Mesosfääri

Mesosfääri on ilmakehän kerros stratosfäärin ja termosfäärin välissä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Mesosfääri · Katso lisää »

Metaani

Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.

Uusi!!: Ilmakehä ja Metaani · Katso lisää »

Meteori

Meteori eli tähdenlento on valoilmiö, joka syntyy, kun pieni kivi eli meteoroidi ”palaa” ilmakehässä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Meteori · Katso lisää »

Meteorologia

Tuntemattoman graafikon laatimia sääsymboleita. Nämä piirrossymbolit ovat osin epäfysikaalisia, sillä taivaalta ei sada esimerkiksi kraanatipan muotoisia pisaroita. Meteorologia (metéōron, ja, lógos) eli ilmatiede tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Meteorologia · Katso lisää »

Mikrobi

Bakteerit ovat mikrobeja. Mikrobi (Ihmisen mikrobistossa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä. Patogeenit eroavat normaaliflooraan kuuluvista kommensaalimikrobeista ennen kaikkea siinä, että ne kykenevät tunkeutumaan ja leviämään elimistöön kommensaaleja paljon tehokkaammin. Normaaliflooraan kuuluvat mikrobit eivät yleensä muodosta riskiä eliön terveydelle. Niitä pidetään päin vastoin hyödyllisinä, koska ne kilpailevat patogeenien kanssa elintilasta. Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.

Uusi!!: Ilmakehä ja Mikrobi · Katso lisää »

Mount Everest

Mount Everest on merenpinnasta mitattuna maailman korkein vuori Nepalin Sagarmathan vyöhykkeen ja Kiinan Tiibetin autonomisen alueen rajalla Himalajan vuoristossa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Mount Everest · Katso lisää »

Nasa

Nasan "matologo" oli käytössä 1975–1992. National Aeronautics and Space Administration (lyhenne Nasa tai NASA) on Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto.

Uusi!!: Ilmakehä ja Nasa · Katso lisää »

Neon

Geisslerin putkessa oranssia valoa, tällaisia lamppuja käytetään paljon mainoskylteissä ja siitä neon parhaiten tunnetaankin. Neon (tunnus Ne) on väritön, hajuton ja vaaraton jalokaasu, ja alkuaine, joka loistaa punertavaa hehkua tyhjiöputkissa ja neonlampuissa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Neon · Katso lisää »

Otsoni

Otsonimolekyylin (O3) muodostaa kolme happiatomia.

Uusi!!: Ilmakehä ja Otsoni · Katso lisää »

Otsonikato

Etelämantereen yllä havaittiin tavallista suurempi otsoniaukko syyskuussa 2000. Otsonikadolla tarkoitetaan stratosfäärissä eli Maan ilmakehän yläosassa sijaitsevan otsonikerroksen ohenemista.

Uusi!!: Ilmakehä ja Otsonikato · Katso lisää »

Otsonikerros

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.

Uusi!!: Ilmakehä ja Otsonikerros · Katso lisää »

Paine

Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Paine · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Painovoima · Katso lisää »

Pakonopeus

STS-71 avaruussukkulan lähtö. Pakonopeus (ve) on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia (esimerkiksi kitkaa tai työntövoimaa).

Uusi!!: Ilmakehä ja Pakonopeus · Katso lisää »

Pascal (yksikkö)

Pascal (tunnus Pa) on paine, jonka yhden newtonin voima aiheuttaa kohdistuessaan neliömetrin pinta-alalle.

Uusi!!: Ilmakehä ja Pascal (yksikkö) · Katso lisää »

Pöly

Laitteen päälle laskeutunutta pölyä. Pöly koostuu kiinteistä, erittäin pienistä ainehiukkasista, jotka leijailevat ilmassa ja laskeutuvat hitaasti.

Uusi!!: Ilmakehä ja Pöly · Katso lisää »

Pienhiukkanen

Pienhiukkaset ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia ilmakehässä leijuvia kiinteitä hiukkasia.

Uusi!!: Ilmakehä ja Pienhiukkanen · Katso lisää »

Pilvi

''Cumulus congestus'', suuri kumpupilvi. Hahtuvapilviä. Pilvi on ilmakehän alimmissa kerroksissa ilmavirtausten kannattamana leijuvaa aerosolia, joka koostuu jääkiteistä tai vesipisaroista.

Uusi!!: Ilmakehä ja Pilvi · Katso lisää »

Planeettojen kaasukehät

Maan kaasukehä avaruudesta nähtynä. Planeettojen kaasukehät ovat planeettojen ympärillä olevia kaasuvaippoja.

Uusi!!: Ilmakehä ja Planeettojen kaasukehät · Katso lisää »

Pohjoinen pallonpuolisko

Pohjoinen pallonpuolisko keltaisella. Karttaan ei ole merkitty Etelämannerta. Kartassa keskellä Pohjoisnapa ja Pohjoinen jäämeri, vasemmalla Pohjois-Amerikka, alhaalla Pohjois-Afrikka ja oikealla Euraasia. Pohjoinen pallonpuolisko on maapallon päiväntasaajan pohjoispuolinen osa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Pohjoinen pallonpuolisko · Katso lisää »

Purppuravalo

Purppuravalo Purppuravalo on auringon laskettua samalla suunnalla taivaanrannassa havaittava purppuran värinen kaareva alue.

Uusi!!: Ilmakehä ja Purppuravalo · Katso lisää »

Radioaallot

Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.

Uusi!!: Ilmakehä ja Radioaallot · Katso lisää »

Röntgensäteily

accessdate.

Uusi!!: Ilmakehä ja Röntgensäteily · Katso lisää »

Reinhold Messner

Reinhold Messner on yksi kaikkien aikojen maineikkaimmista vuorikiipeilijöistä. Reinhold Andreas Messner (s. 17. syyskuuta 1944 Brixen, Etelä-Tiroli, Italia) on italiansaksalainen vuorikiipeilijä ja vihreä poliitikko.

Uusi!!: Ilmakehä ja Reinhold Messner · Katso lisää »

Revontulet

Revontulia Alaskassa Pohjois-Amerikassa. Revontulet ovat ilmakehän valoilmiö, joka koostuu värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista pohjoisella ja eteläisellä yötaivaalla.

Uusi!!: Ilmakehä ja Revontulet · Katso lisää »

Rikkihappo

alt.

Uusi!!: Ilmakehä ja Rikkihappo · Katso lisää »

Sade

Pilven alinen sade näkyy tummina juovina. Sade on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan.

Uusi!!: Ilmakehä ja Sade · Katso lisää »

Sateenkaari

Sateenkaari Sateenkaari on spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän optinen ilmiö.

Uusi!!: Ilmakehä ja Sateenkaari · Katso lisää »

Sää

Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.

Uusi!!: Ilmakehä ja Sää · Katso lisää »

Säteily

atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Säteily · Katso lisää »

Siitepöly

Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin.

Uusi!!: Ilmakehä ja Siitepöly · Katso lisää »

Sironta

Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.

Uusi!!: Ilmakehä ja Sironta · Katso lisää »

Stratopaussi

Stratopaussi on ilmakehän rajakerros, joka sijaitsee stratosfäärin ylärajalla noin 50 kilometrin korkeudessa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Stratopaussi · Katso lisää »

Stratosfääri

Ilmakehän rakenne Stratosfääri eli yläilmakehä on ylemmän ilmakehän kerros, joka alkaa troposfäärin yläpuolelta, keskimäärin noin 15 kilometrin korkeudesta.

Uusi!!: Ilmakehä ja Stratosfääri · Katso lisää »

Sumu

Sumua vuoristossa. Pintasumun korkeus on vain muutama metri. Pintasumua esiintyy etenkin kesäöisin. Sumu on pilvi, joka on kosketuksissa maahan.

Uusi!!: Ilmakehä ja Sumu · Katso lisää »

Suomukorppikotka

Suomukorppikotka (Gyps rueppelli) on suuri korppikotkiin kuuluva päiväpetolintu.

Uusi!!: Ilmakehä ja Suomukorppikotka · Katso lisää »

Taittuminen

Taittuminen eli refraktio tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa.

Uusi!!: Ilmakehä ja Taittuminen · Katso lisää »

Taivas

Kalifornialaista iltataivasta. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijainnin taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan. Kuva New Jerseyn iltapäivätaivaalta. Taivas on avaruus sellaisena kuin se Maasta näkyy eli taivaankansi, tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.

Uusi!!: Ilmakehä ja Taivas · Katso lisää »

Termosfääri

Termosfääri on ilmakehän kerros 100–500 kilometrin korkeudessa mesosfäärin ja eksosfäärin välissä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Termosfääri · Katso lisää »

Tropopaussi

Tropopaussi on ilmakehän rajakerros, joka sijaitsee troposfäärin ja stratosfäärin välissä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Tropopaussi · Katso lisää »

Troposfääri

Ilmakehän rakenne Troposfääri eli alailmakehä on ilmakehän alin kerros.

Uusi!!: Ilmakehä ja Troposfääri · Katso lisää »

Tulivuori

arkistoitu.

Uusi!!: Ilmakehä ja Tulivuori · Katso lisää »

Tuuli

Tuulessa taipuvia puita Tuuli on ilmakehässä liikkuva maanpinnan suuntainen ilmavirtaus.

Uusi!!: Ilmakehä ja Tuuli · Katso lisää »

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Uusi!!: Ilmakehä ja Typpi · Katso lisää »

Ultraviolettisäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »

Valaisevat yöpilvet

Valaisevia yöpilviä Saimaan yllä. ISS:ltä nähtynä. Valaisevat yöpilvet ovat vaaleita kuitumaisia, väriltään valkeita tai sinertäviä pilviä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Valaisevat yöpilvet · Katso lisää »

Vastarusko

Punaruskea alue on vastarusko. Vastarusko on auringonlaskun aikaan itäisessä horisontissa havaittava punertavanruskea alue.

Uusi!!: Ilmakehä ja Vastarusko · Katso lisää »

Väripilvi

Väripilviä taivaalla Väripilvi on monivärinen irisoiva pilvi.

Uusi!!: Ilmakehä ja Väripilvi · Katso lisää »

Vesihöyry

Vesihöyryä muodustuu esimerkiksi kuumennettaessa vettä. Kuplat kiehuvan veden sisällä sisältävät vesihöyryä. Vesihöyry (arkikielessä pelkkä höyry) on kaasumaista vettä.

Uusi!!: Ilmakehä ja Vesihöyry · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Ilmakehä ja Vety · Katso lisää »

Vuoristotauti

Vuoristotauti on hapenpuutteesta johtuva tila, joka aiheutuu nesteiden kertymisestä keuhkoihin ja aivokudokseen.

Uusi!!: Ilmakehä ja Vuoristotauti · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Atmosfääri, Ilman kerrokset, Maan ilmakehä.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »