Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Igor (Kiova)

Indeksi Igor (Kiova)

Igor Igor (noin 878 – 945) oli Kiovan Venäjän ruhtinas vuosina 912–945.

28 suhteet: Bysantin valtakunta, Drevljaanit, Efanda, Ensimmäinen maailmansota, Gardariki, Kiovan Rus, Korosten, Kreikkalainen tuli, Krivitšit, Liutprand Cremonalainen, Norjalaiset, Novgorodin ruhtinas, Oleg Viisas, Olga (Kiova), Petsenegit, Pihkova, Radzivillin kronikka, Romanos I, Rurik, Rusit, Sloveenit (heimo), Svjatoslav I, Tonava, Varjagit, 878, 912, 944, 945.

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »

Drevljaanit

Itäslaavilaisten heimojen asuinalueet Euroopassa 700-800-luvuilla. Drevljaanit olivat 500–1100-luvuilla jaa.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Drevljaanit · Katso lisää »

Efanda

Efanda tai Alfvind (noin 850 – noin 881) oli norjalainen prinsessa 800-luvulla.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Efanda · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »

Gardariki

Viikinkiajan Rus Kasaarien alueet Kiovan Rusin valtakunta Vladimir Suuren aikana vuonna 1015 on merkitty karttaan vaaleanvihreällä. Garðaríki (myös Gardariki tai Gardarike) on muinaisnorjankielisissä teksteissä silloiseen Venäjän alueeseen viittaava nimi.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Gardariki · Katso lisää »

Kiovan Rus

Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Kiovan Rus · Katso lisää »

Korosten

Korosten on kaupunki Žytomyrin alueella Ukrainassa.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Korosten · Katso lisää »

Kreikkalainen tuli

Kreikkalaisen tulen käyttöä kuvattuna käsikirjoituksessa ''Skyllitzes Matritensis'' 1100-luvulta. Kreikkalaisella tulella täytettyjä savikranaatteja. Kreikkalainen tuli (”merituli") oli palava neste, jota käytettiin aseena Bysantissa.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Kreikkalainen tuli · Katso lisää »

Krivitšit

Krivitšit (kryvitšy) olivat Dneprin, Volgan ja Väinäjoen yläjuoksuilla sekä Peipsijärven eteläpuolella 500–900-luvuilla elänyt itäslaavilainen heimoyhteisö.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Krivitšit · Katso lisää »

Liutprand Cremonalainen

Liutprand Cremonalainen tunnettu myös nimillä Liutprando, Liuprand, Lioutio, Liucius, Liuzo, sekä Lioutsios (noin 920 – 972)"Liutprand Cremonalainen" in The Oxford Dictionary of Byzantium, Oxford University Press, New York & Oxford, 1991, p. 1241.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Liutprand Cremonalainen · Katso lisää »

Norjalaiset

Norjalaiset ovat germaanista, skandinaavista norjan kieltä puhuva kansa, joka asuttaa Norjaa.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Norjalaiset · Katso lisää »

Novgorodin ruhtinas

Novgorodin ruhtinaat olivat Novgorodin ruhtinaskunnan ja vuodesta 1136 Novgorodin tasavallan hallitsijoita.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Novgorodin ruhtinas · Katso lisää »

Oleg Viisas

Viktor Vasnetsovin Oleg Viisasta esittävä maalaus. Oleg Viisaan oletettu hautakumpu lähellä Staraja Ladogaa. Oleg Viisas oli Novgorodin ruhtinas vuodesta 879 ja Kiovan suurruhtinas vuodesta 882 lähtien.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Oleg Viisas · Katso lisää »

Olga (Kiova)

Olga (890 – 11. heinäkuuta 969 Kiova) (ven. Ольга), pyhä, oli Kiovan Venäjän ruhtinatar ja alaikäisen poikansa Svjatoslavin sijaishallitsijana vuosina 945–957.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Olga (Kiova) · Katso lisää »

Petsenegit

Petsenegit ja naapurikansat noin vuonna 1015. Petsenegit olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Petsenegit · Katso lisää »

Pihkova

Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Pihkova · Katso lisää »

Radzivillin kronikka

Igorin sotaretki ''Radzivillin kronikasta''. Radziwiłłin kronikka tai Königsbergin kronikka on kronikka, joka on kirjoitettu ilmeisesti 1200-luvun alussa.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Radzivillin kronikka · Katso lisää »

Romanos I

Romanos I Lekapenos (870–948) oli Bysantin keisari 919–944.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Romanos I · Katso lisää »

Rurik

Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Rurik · Katso lisää »

Rusit

Rusit eli russit olivat viikinkejä, jotka liikkuivat, osittain asuivatkin ja harjoittivat kauppaa muinaisella Venäjällä.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Rusit · Katso lisää »

Sloveenit (heimo)

Sloveenit eli Ilmajärven slaavit (и́льменские славя́не, ilmenskije slavjane) olivat Ilmajärven rannoilla, Olhavan, Lovatin ja Mstan varsilla sekä Mologan yläjuoksulla 500–900-luvuilla elänyt itäslaavilainen heimo.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Sloveenit (heimo) · Katso lisää »

Svjatoslav I

Maalaus Svjatoslavista. Svjatoslav I (s. 942 – k. maaliskuu 972) (ukr. Святослав Ігорович, ven. Святослав Игоревич) oli Kiovan Rusin ruhtinas vuodesta 962 kuolemaansa asti vuoteen 972.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Svjatoslav I · Katso lisää »

Tonava

Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Tonava · Katso lisää »

Varjagit

Nikolai Roerichin maalaus ''Vieraat meren takaa'' vuodelta 1899. Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja Varjagit · Katso lisää »

878

Ei kuvausta.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja 878 · Katso lisää »

912

Ei kuvausta.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja 912 · Katso lisää »

944

Ei kuvausta.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja 944 · Katso lisää »

945

Ei kuvausta.

Uusi!!: Igor (Kiova) ja 945 · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »