Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
119 suhteet: Abortti, Agnolo Bronzino, Alfred J. Ayer, Allegoria, Altruismi, Analyyttinen filosofia, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikan kulttuuri, Antirealismi, Arete, Aristoteles, Arthur Schopenhauer, Arvo, Arvoteoria, Asevelvollisuus, Bertrand Russell, Bioetiikka, Biosentrismi, Charles Stevenson, David Gauthier, David Hume, Deskriptiivinen etiikka, Dialektiikka, Egoismi, Eläinten oikeudet, Elizabeth Anscombe, Emotivismi, Empiirinen tutkimus, Epikurolaisuus, Esisokraatikot, Eudaimonismi, Eutanasia, Filosofia, Francis Hutcheson, Friedrich Nietzsche, Fysiikka, G. E. Moore, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Hedonismi, Hellenistinen filosofia, Humen giljotiini, Hyvä elämä, Hyvä elämä ja oikea käytös, Hyve, Hyve-etiikka, Ihmiskeskeisyys, Ihmisoikeudet, Immanuel Kant, Individualismi, Itseisarvo (etiikka), ..., Jeremy Bentham, John Rawls, John Stuart Mill, Kardinaalihyveet, Kasuistiikka, Kategorinen imperatiivi, Käsite, Keskiaika, Kloonaus, Kollektivismi, Kristillinen etiikka, Kyynikot, Lääketieteen etiikka, Libertarismi, Liike-elämän etiikka, Lordi Shaftesbury, Luonnonfilosofia, Mannermainen filosofia, Markku Oksanen, Metaetiikka, Mielihyvä, Moraali, Moraalifilosofia (kirja), Moraalinen agentti, Moraalinen realismi, Moraalinen subjektivismi, Moraalinen universalismi, Moraalipsykologia, Naturalistinen virhepäätelmä, Nikomakhoksen etiikka, Normatiivinen etiikka, Normi, Normi (filosofia), Oikeudenmukaisuusteoria, Ontologia, Philippa Foot, Platon, Politiikan tutkimus, R. M. Hare, Ralph Cudworth, Rationalismi, Robert Nozick, Rohkeus, Ronald Dworkin, Rosalind Hursthouse, Samuel Clarke, Seurausetiikka, Sofismi, Sokraattinen dialogi, Sokrates, Sopimusetiikka, Sosiologia, Soveltava etiikka, Stoalaisuus, Sympatia, Taloustiede, Teleologia, Teoria, Thomas Hobbes, Tietoteoria, Tilanne-etiikka, Tuomas Akvinolainen, Tutkimusetiikka, Utilitarismi, Uusaristotelismi, Välineellinen arvo, Velvollisuusetiikka, Yhteiskuntatiede, Ympäristöetiikka. Laajenna indeksi (69 lisää) »
Abortti
Abortti eli raskaudenkeskeytys (indusoitu abortti, abortus arte provocatus eli aap) tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman alkion tai sikiön kuolemaan ja jossa alkion tai sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeytystä.
Uusi!!: Etiikka ja Abortti · Katso lisää »
Agnolo Bronzino
National Galleryn kokoelmissa. Agnolo di Comiso ”Bronzino” (17. marraskuuta 1503 – 23. marraskuuta 1572) oli italialainen manieristitaiteilija.
Uusi!!: Etiikka ja Agnolo Bronzino · Katso lisää »
Alfred J. Ayer
Alfred Jules Ayer oli brittiläinen filosofi, joka tunnetaan loogisen positivismin kannattajana erityisesti teoksissaan Language, Truth and Logic (1936) ja The Problem of Knowledge (1956).
Uusi!!: Etiikka ja Alfred J. Ayer · Katso lisää »
Allegoria
Tizian, ''Harkitsevuuden allegoria'' 1565. Kolme ihmispäätä symboloivat ikävaiheita ja kolmipäinen peto (susi, leijona, koira) edustaa viisauden asteita. Allegoria (kreikan sanoista ἄλλος ’toinen, muu’ ja ἀγορεύειν ’puhua julkisesti’) eli vertauskuva tai vertauksellinen esitystapa on kirjallisuudessa tai kuvataiteissa käytettävä symbolistinen kuvaustapa, jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella.
Uusi!!: Etiikka ja Allegoria · Katso lisää »
Altruismi
Almujen antaminen köyhille on perinteinen esimerkki altruismista. Jacques-Louis Davidin maalaus. Altruismi (”toinen”) tarkoittaa epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle.
Uusi!!: Etiikka ja Altruismi · Katso lisää »
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Uusi!!: Etiikka ja Analyyttinen filosofia · Katso lisää »
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Etiikka ja Antiikin filosofia · Katso lisää »
Antiikin Kreikan kulttuuri
Ateenan Agoran laidalla. Antiikin Kreikan kulttuurilla on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa.
Uusi!!: Etiikka ja Antiikin Kreikan kulttuuri · Katso lisää »
Antirealismi
Antirealismi on filosofian käsite, joka viittaa ontologiassa ja tietoteoriassa todellisuuden tai sitä koskevan tiedon kiistämiseen ja etiikassa käsitykseen, jonka mukaan ei ole olemassa moraalisia tosiasioita.
Uusi!!: Etiikka ja Antirealismi · Katso lisää »
Arete
Aretē ("hyve") oli keskeinen käsite antiikin kreikkalaisessa kulttuurissa ja filosofiassa.
Uusi!!: Etiikka ja Arete · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Etiikka ja Aristoteles · Katso lisää »
Arthur Schopenhauer
Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig, Puola-Liettua – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main, Saksan liitto) oli 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja.
Uusi!!: Etiikka ja Arthur Schopenhauer · Katso lisää »
Arvo
Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.
Uusi!!: Etiikka ja Arvo · Katso lisää »
Arvoteoria
Arvoteoria (arvo-oppi, arvofilosofia, aksiologia) on filosofian osa-alue, joka tutkii arvoja.
Uusi!!: Etiikka ja Arvoteoria · Katso lisää »
Asevelvollisuus
Ei tietoa Asevelvollisuus tarkoittaa lakiin perustuvaa aseellista maanpuolustusvelvoitetta.
Uusi!!: Etiikka ja Asevelvollisuus · Katso lisää »
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Uusi!!: Etiikka ja Bertrand Russell · Katso lisää »
Bioetiikka
Bioetiikka on etiikan, erityisesti soveltavan etiikan haara, joka tutkii terveydenhuollon sekä lääke- ja biotieteiden yhteydessä esiintyviä eettisiä kysymyksiä.
Uusi!!: Etiikka ja Bioetiikka · Katso lisää »
Biosentrismi
Samanarvoiset Biosentrismi (kreikan sanoista βίος ’elämä’ ja κέντρον ’keskus’) on poliittinen ja ympäristöfilosofinen näkemys, jonka mukaan kaikki elämä on yhtä arvokasta.
Uusi!!: Etiikka ja Biosentrismi · Katso lisää »
Charles Stevenson
Charles Leslie Stevenson (1908-1979) oli yhdysvaltalainen analyyttiseen suuntaukseen kuulunut filosofi, joka tunnetaan ennen kaikkea etiikan ja estetiikan tutkimuksistaan.
Uusi!!: Etiikka ja Charles Stevenson · Katso lisää »
David Gauthier
David Gauthier (1932 Toronto – 9. marraskuuta 2023) oli kanadalainen filosofi, joka keskittyi moraalifilosofiaan.
Uusi!!: Etiikka ja David Gauthier · Katso lisää »
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Uusi!!: Etiikka ja David Hume · Katso lisää »
Deskriptiivinen etiikka
Deskriptiivinen etiikka eli kuvaileva etiikka on yksi etiikan osa-alueista, joka kuvailee moraalisia instituutioita ja moraaliteorioita sekä arvioi niiden sisäistä perusteltavuutta.
Uusi!!: Etiikka ja Deskriptiivinen etiikka · Katso lisää »
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Uusi!!: Etiikka ja Dialektiikka · Katso lisää »
Egoismi
Egoismi, oman itsensä korostaminen, viittaa seuraaviin asioihin.
Uusi!!: Etiikka ja Egoismi · Katso lisää »
Eläinten oikeudet
Mies ja apina Eläinten oikeudet on käsitys, jonka mukaan eläinten intressit, kuten intressi välttää kärsimystä, pitäisi ottaa huomioon yhtä vakavasti kuin ihmisten intressit.
Uusi!!: Etiikka ja Eläinten oikeudet · Katso lisää »
Elizabeth Anscombe
Gertrude Elizabeth Margaret Anscombe (18. maaliskuuta 1919 – 5. tammikuuta 2001) oli brittiläinen analyyttiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Etiikka ja Elizabeth Anscombe · Katso lisää »
Emotivismi
Emotionismi tai emotivismi on filosofisen etiikan suuntaus, jonka mukaan henkilö toimii oikein, jos hän seuraa valinnoissaan tunteitaan.
Uusi!!: Etiikka ja Emotivismi · Katso lisää »
Empiirinen tutkimus
Empiirinen tutkimus eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen.
Uusi!!: Etiikka ja Empiirinen tutkimus · Katso lisää »
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Uusi!!: Etiikka ja Epikurolaisuus · Katso lisää »
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Uusi!!: Etiikka ja Esisokraatikot · Katso lisää »
Eudaimonismi
Eudaimonismi (kreikan sanasta eudaimonia eli onni) eli onnellisuusoppi on etiikan suuntaus, jonka mukaan eettisen toiminnan tavoite on tai sen tulee olla onnellisuus.
Uusi!!: Etiikka ja Eudaimonismi · Katso lisää »
Eutanasia
Kieli.
Uusi!!: Etiikka ja Eutanasia · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Etiikka ja Filosofia · Katso lisää »
Francis Hutcheson
Francis Hutcheson. Allan Ramsayn maalaama muotokuva noin vuodelta 1745. Francis Hutcheson (8. elokuuta 1694 – 8. elokuuta 1746) oli irlantilainen filosofi, joka oli yksi skotlantilaisen valistuksen perustajista ja David Humen opettaja.
Uusi!!: Etiikka ja Francis Hutcheson · Katso lisää »
Friedrich Nietzsche
Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Pohjois-Saksan liitto – 25. elokuuta 1900 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.
Uusi!!: Etiikka ja Friedrich Nietzsche · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Etiikka ja Fysiikka · Katso lisää »
G. E. Moore
G. E. Moore (1914). George Edward Moore, usein G. E. Moore (4. marraskuuta 1873 – 24. lokakuuta 1958), oli aikansa tunnetuimpia englantilaisia filosofeja.
Uusi!!: Etiikka ja G. E. Moore · Katso lisää »
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Uusi!!: Etiikka ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Katso lisää »
Hedonismi
Hedonismi ('nautinto', 'mielihyvä') on elämänfilosofian oppi, jonka mukaan keskeisiä ja tavoiteltavia ovat nautinto ja mielihyvä.
Uusi!!: Etiikka ja Hedonismi · Katso lisää »
Hellenistinen filosofia
Hellenistinen filosofia käsittää antiikin filosofian aikakauden, joka alkoi Aristoteleen jälkeisistä filosofeista (noin vuodesta 300 eaa.) ja päättyi Rooman keisariaikaan ja uusplatonismin syntyyn.
Uusi!!: Etiikka ja Hellenistinen filosofia · Katso lisää »
Humen giljotiini
David Hume Humen giljotiinin eli Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä.
Uusi!!: Etiikka ja Humen giljotiini · Katso lisää »
Hyvä elämä
Hyvän elämän käsite on perinteinen etiikan kysymys, joka koskee sitä, millainen inhimillinen elämä on hyvää.
Uusi!!: Etiikka ja Hyvä elämä · Katso lisää »
Hyvä elämä ja oikea käytös
Hyvä elämä ja oikea käytös: Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan on Matti Häyryn vuonna 2002 ilmestynyt etiikan oppikirja.
Uusi!!: Etiikka ja Hyvä elämä ja oikea käytös · Katso lisää »
Hyve
Hyve (aretē) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre.
Uusi!!: Etiikka ja Hyve · Katso lisää »
Hyve-etiikka
Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne.
Uusi!!: Etiikka ja Hyve-etiikka · Katso lisää »
Ihmiskeskeisyys
Ihmiskeskeisyys eli antroposentrismi (Ihmiskeskeisyys on monen länsimaisen uskonnon ja filosofian perususkomus. Ajattelutavan juuret on nähty Raamatun luomiskertomuksessa, jossa ihminen luodaan Jumalan kuvaksi valtaamaan maan ja hallitsemaan muita olentoja. Tämä käsitys esiintyy paitsi juutalaisessa ja kristillisessä teologiassa, myös Aristoteleen Politiikassa ja Immanuel Kantin moraalifilosofiassa. Arvostelijoiden mielestä ihmiskeskeisessä ajattelussa liioitellaan ihmisen merkitystä kaikkeuden osana. Sillä onkin usein perusteltu luonnovarojen vapaata riistoa. Joidenkin ympäristöetiikan kannattajien mukaan myös luonnonsuojelu ja luonnonvarojen säästäminen voidaan kuitenkin yhdistää ihmiskeskeiseen lähtökohtaan, sillä luonnon säästäminen parantaa ihmisten hengitysilman laatua ja tulevien sukupolvien elämää. Ympäristöeettiset ajattelijat ovat haastaneet ihmiskeskeisyyden 1970-luvulta lähtien myös kyseenalaistamalla ihmisen aseman muiden eliöiden yläpuolella sekä antamalla luonnolle itseisarvon, joka ei riipu sen hyödyllisyydestä ihmiselle. Tämän biosentrisen filosofian mukaan ihminen on vain yksi laji muiden joukossa. Feministit ovat arvostelleet ihmiskeskeisyyttä patriarkaaliseksi, ja he ovat tuoneet sen vastineeksi ekofeminismin, joka korostaa naisen ja luonnon yhteyttä sorron kohteena.
Uusi!!: Etiikka ja Ihmiskeskeisyys · Katso lisää »
Ihmisoikeudet
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus (1789). Jean-Jacques-François Le Barbierin (1738–1826) maalaus. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia.
Uusi!!: Etiikka ja Ihmisoikeudet · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Etiikka ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Individualismi
Individualismi (joka tunnustaa yksilön itsemääräämisoikeuden ja maksimaalisesti rajoittamattomat oikeudet yhteiskunnassa. Maailma hahmotetaan yksilökeskeisesti, ja yksilön itsekkyyttä puolustetaan. Kollektiivinen säätely torjutaan, sillä itsekkyyden katsotaan johtavan vapailla markkinoilla myös yhteisen edun toteutumiseen. Individualistin mukaan kaikki arvot ovat ihmiskeskeisiä ja kaikki yksilöt moraalisesti samanarvoisia. Individualismissa korostetaan itseluottamusta, yksityisyyttä ja keskinäistä kunnioitusta. Individualismi vastustaa auktoriteettia ja kaikenlaista yksilön kontrolloimista, etenkin valtion harjoittamaa. Individualistin mielestä normaalin aikuisen ihmisen etuja palvelee parhaiten se, että hänelle annetaan täydellinen vapaus ja vastuu omien tavoitteidensa ja keinojensa valinnassa. Valtion pitäisi puuttua yksilöiden elämään mahdollisimman vähän ja keskittyä lähinnä vain lain ja järjestyksen ylläpitoon, ihmisten toistensa asioihin sekaantumisen estämiseen, sekä vapaaehtoisten sopimusten valvomiseen. Omaisuutta tulisi saada hankkia, hallita ja luovuttaa mahdollisimman vapaasti. Individualismi on varhaisen liberalismin ja uuden ajan humanismin perussuuntaus. Aatteen kehittäjiä olivat Adam Smith ja Jeremy Bentham, ja Alexis de Tocqueville yhdisti sen erityisesti Yhdysvaltoihin. Individualismi menetti 1900-luvun alussa asemiaan suurten yhteiskunnallisten organisaatioiden synnyn sekä individualismin vastaisten poliittisen ideologioiden kuten kommunismin ja fasismin nousun myötä. Kun fasismi ja kommunismi olivat romahtaneet 1900-luvun loppuun mennessä, individualismi koki uuden nousun.
Uusi!!: Etiikka ja Individualismi · Katso lisää »
Itseisarvo (etiikka)
Itseisarvo tarkoittaa etiikassa arvoa, jota ei tarvitse eikä voida perustella muilla arvoilla.
Uusi!!: Etiikka ja Itseisarvo (etiikka) · Katso lisää »
Jeremy Bentham
Jeremy Bentham (IPA) (15. helmikuuta 1748 Spitalfields, Lontoo – 6. kesäkuuta 1832 Spitalfields, Lontoo) oli englantilainen valistusfilosofi, juristi ja uudistaja.
Uusi!!: Etiikka ja Jeremy Bentham · Katso lisää »
John Rawls
John Rawls (21. helmikuuta 1921 – 24. marraskuuta 2002) oli yhdysvaltalainen filosofi ja Harvardin yliopiston poliittisen filosofian professori.
Uusi!!: Etiikka ja John Rawls · Katso lisää »
John Stuart Mill
John Stuart Mill (20. toukokuuta 1806 Pentonville – 8. toukokuuta 1873 Avignon) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä, taloustieteilijänä ja loogikkona, sekä yhtenä varhaisista feministeistä.
Uusi!!: Etiikka ja John Stuart Mill · Katso lisää »
Kardinaalihyveet
''Neljä kardinaalihyvettä'', piirustus tanssiesityksestä Ballet comique de la reine (1582). Kardinaalihyveet ovat äärimmäisiä hyveitä, joiden varassa riippuu koko inhimillisyys.
Uusi!!: Etiikka ja Kardinaalihyveet · Katso lisää »
Kasuistiikka
Kasuistiikka eli tapauskohtainen etiikka on yksi soveltavan etiikan muoto.
Uusi!!: Etiikka ja Kasuistiikka · Katso lisää »
Kategorinen imperatiivi
Kategorinen imperatiivi eli ehdoton käskylause on Immanuel Kantin kuuluisa velvollisuuseettinen moraalikäsitys.
Uusi!!: Etiikka ja Kategorinen imperatiivi · Katso lisää »
Käsite
Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö.
Uusi!!: Etiikka ja Käsite · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Etiikka ja Keskiaika · Katso lisää »
Kloonaus
Kloonaus tarkoittaa yhden tai useamman geneettisesti samanlaisen elollisen yksilön tuottamista siten, että lopputuloksena syntyvä uusi yksilö (klooni) on geneettisesti eli perinnöllisesti täysin identtinen alkuperäisen yksilön kanssa.
Uusi!!: Etiikka ja Kloonaus · Katso lisää »
Kollektivismi
Kollektivismi on yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyslähtöisyyttä ja yhteisön korostamista yksilön kustannuksella.
Uusi!!: Etiikka ja Kollektivismi · Katso lisää »
Kristillinen etiikka
Kristillinen etiikka on yleisnimitys kristinuskon piirissä vallitseville eettisille käsityksille.
Uusi!!: Etiikka ja Kristillinen etiikka · Katso lisää »
Kyynikot
Kyynikot (yks.) olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Etiikka ja Kyynikot · Katso lisää »
Lääketieteen etiikka
Lääketieteen etiikka käsittelee sitä, mitkä ovat lääketieteen arvot ja periaatteet ja miten lääketieteessä voidaan tehdä eettisesti kestäviä valintoja.
Uusi!!: Etiikka ja Lääketieteen etiikka · Katso lisää »
Libertarismi
Libertarismi (adj. ”libertaari(nen)”, kannattaja myös ”libertaari” tai ”libertaristi”) tarkoittaa niitä poliittisen filosofian ja talousfilosofian suuntauksia, jossa vapaus asetetaan ihmisen toiminnan korkeimmaksi tai tärkeimmäksi päämääräksi.
Uusi!!: Etiikka ja Libertarismi · Katso lisää »
Liike-elämän etiikka
Liike-elämän etiikka on osa soveltavaa etiikkaa.
Uusi!!: Etiikka ja Liike-elämän etiikka · Katso lisää »
Lordi Shaftesbury
Lordi Shaftesbury Lordi Shaftesbury (Shaftesburyn kolmas jaarli, Anthony Ashley Cooper) (26. helmikuuta 1671 – 4. helmikuuta 1713) oli valistusajan englantilainen moraalifilosofi, poliitikko ja esteetikko.
Uusi!!: Etiikka ja Lordi Shaftesbury · Katso lisää »
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Etiikka ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Uusi!!: Etiikka ja Mannermainen filosofia · Katso lisää »
Markku Oksanen
Markku Oksanen (s. 1966) on suomalainen filosofi.
Uusi!!: Etiikka ja Markku Oksanen · Katso lisää »
Metaetiikka
Metaetiikka on etiikan osa-alue, joka tutkii moraalisten käsitysten luonnetta, niiden pätevyyden ehtoja sekä eettisten käsitteiden alkuperää ja merkitystä.
Uusi!!: Etiikka ja Metaetiikka · Katso lisää »
Mielihyvä
Hyvä juoma ja musiikki ovat yleisiä mielihyvän lähteitä. Mielihyvä on mieluisuuden, tyytyväisyyden ja ilon tunne.
Uusi!!: Etiikka ja Mielihyvä · Katso lisää »
Moraali
Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.
Uusi!!: Etiikka ja Moraali · Katso lisää »
Moraalifilosofia (kirja)
Moraalifilosofia on Timo Airaksisen kirjoittama etiikan teorioiden oppikirja vuodelta 1987.
Uusi!!: Etiikka ja Moraalifilosofia (kirja) · Katso lisää »
Moraalinen agentti
Moraalinen agentti eli moraalisesti vastuullinen toimija on eettinen käsite, jolla tarkoitetaan toimijaa, joka ymmärtää, että on olemassa muita toimijoita ja että hänen toimintansa vaikuttaa muihin toimijoihin.
Uusi!!: Etiikka ja Moraalinen agentti · Katso lisää »
Moraalinen realismi
Moraalinen realismi eli eettinen realismi on metaeettinen näkemys, jonka mukaan objektiivinen moraali on olemassa moraalisista agenteista riippumatta.
Uusi!!: Etiikka ja Moraalinen realismi · Katso lisää »
Moraalinen subjektivismi
Moraalinen subjektivismi katsoo, että moraaliset arvot syntyvät inhimillisistä tunteista, tarpeista ja toiveista.
Uusi!!: Etiikka ja Moraalinen subjektivismi · Katso lisää »
Moraalinen universalismi
Ihmisoikeusetiikka eli moraalinen universalismi on humanistinen näkemys, jonka mukaan jo nyt on löydettävissä kaikille (järkeville) moraalisille järjestelmille suurin yhteinen nimittäjä, vaikkei absoluuttisen moraalin sisällöstä ikinä päästäisi yhteisymmärrykseen.
Uusi!!: Etiikka ja Moraalinen universalismi · Katso lisää »
Moraalipsykologia
Moraalipsykologia on tieteenala, joka tutkii sitä, kuinka mieli tekee moraalisia päätöksiä.
Uusi!!: Etiikka ja Moraalipsykologia · Katso lisää »
Naturalistinen virhepäätelmä
Naturalistinen virhepäätelmä on useiden filosofien virheellisenä pitämä päättely, joka liittyy moraalisen hyvän luonteeseen.
Uusi!!: Etiikka ja Naturalistinen virhepäätelmä · Katso lisää »
Nikomakhoksen etiikka
Nikomakhoksen etiikka on Aristoteleen eettinen pääteos, joka keskittyy hyveisiin.
Uusi!!: Etiikka ja Nikomakhoksen etiikka · Katso lisää »
Normatiivinen etiikka
Normatiivinen etiikka on filosofisen etiikan osa-alue, joka tutkii eettisiä normeja.
Uusi!!: Etiikka ja Normatiivinen etiikka · Katso lisää »
Normi
Normi ('kulmamitta, ohje, sääntö') tarkoittaa mm.
Uusi!!: Etiikka ja Normi · Katso lisää »
Normi (filosofia)
Normilla tarkoitetaan etiikassa ja muussa filosofiassa sääntöä tai ohjetta, joka määrittää sen, mikä on luvallista ja mikä ei.
Uusi!!: Etiikka ja Normi (filosofia) · Katso lisää »
Oikeudenmukaisuusteoria
Oikeudenmukaisuusteoria (A Theory of Justice, 1971) on John Rawlsin kirja, jossa hän esitti teorian sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi.
Uusi!!: Etiikka ja Oikeudenmukaisuusteoria · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Etiikka ja Ontologia · Katso lisää »
Philippa Foot
Philippa Ruth Foot (o.s. Bosanquet, 3. lokakuuta 1920 – 3. lokakuuta 2010) oli brittiläinen analyyttiseen suuntaukseen kuuluva filosofi, joka tunnettiin ennen kaikkea eetikkona.
Uusi!!: Etiikka ja Philippa Foot · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Etiikka ja Platon · Katso lisää »
Politiikan tutkimus
pienoiskuva Politiikan tutkimus eli politologia eli yleinen valtio-oppi on poliittisia ilmiöitä tutkiva tieteenhaara.
Uusi!!: Etiikka ja Politiikan tutkimus · Katso lisää »
R. M. Hare
Richard Mervyn Hare (21. maaliskuuta 1919 – 29. tammikuuta 2002) oli englantilainen analyyttiseen suuntaukseen kuulunut filosofi, joka toimi moraalifilosofian professorina Oxfordin yliopistossa vuosina 1966–1983 ja opetti tämän jälkeen Floridan yliopistossa.
Uusi!!: Etiikka ja R. M. Hare · Katso lisää »
Ralph Cudworth
Ralph Cudworth Ralph Cudworth (1617 – 26. kesäkuuta 1688) oli englantilainen filosofi, joka oli niin sanottujen Cambridgen platonistien johtohahmoja.
Uusi!!: Etiikka ja Ralph Cudworth · Katso lisää »
Rationalismi
Australian rationalistiyhdistyksen jäseniä March for Science -tapahtumassa Maan päivänä 2017. Center for Applied Rationalityn perustajiin kuuluva Julia Galef on tehnyt rationalistisia ajattelutapoja tunnetuksi työpajoissa ja julkaisuissaan. Rationalismi on yleisesti järjen kannattamista korostava ajattelutapa.
Uusi!!: Etiikka ja Rationalismi · Katso lisää »
Robert Nozick
Robert Nozick vuonna 1977. Robert Nozick (16. marraskuuta 1938 New York – 23. tammikuuta 2002 Cambridge, Massachusetts) oli amerikanjuutalainen filosofi ja Harvardin yliopiston poliittisen filosofian professori.
Uusi!!: Etiikka ja Robert Nozick · Katso lisää »
Rohkeus
Rohkeus on uskallus tehdä asioita välittämättä pelosta, kivusta, vaarasta, epävarmuudesta tai uhkailusta.
Uusi!!: Etiikka ja Rohkeus · Katso lisää »
Ronald Dworkin
Ronald Myles Dworkin (11. joulukuuta 1931 Providence, Rhode Island – 14. helmikuuta 2013 Lontoo) oli yhdysvaltalainen oikeus- ja yhteiskuntafilosofiHerne 2012, s. 141.
Uusi!!: Etiikka ja Ronald Dworkin · Katso lisää »
Rosalind Hursthouse
Rosalind Hursthouse Rosalind Hursthouse on moraalifilosofi, joka tunnetaan työstään uusaristoteelisen hyve-etiikan alalla.
Uusi!!: Etiikka ja Rosalind Hursthouse · Katso lisää »
Samuel Clarke
Samuel Clarke Samuel Clarke (11. lokakuuta 1675 – 17. toukokuuta 1729) oli englantilainen filosofi.
Uusi!!: Etiikka ja Samuel Clarke · Katso lisää »
Seurausetiikka
Seurausetiikan (tarkoitusperäetiikan, seuraamusetiikan, teleologisen etiikan, konsekventialismin) mukaan teon moraalinen arvo määräytyy sen ennakoitavissa olevien, ennakoitujen, aiottujen tai tosiasiallisten seurausten mukaan.
Uusi!!: Etiikka ja Seurausetiikka · Katso lisää »
Sofismi
Sofistit (yks.) olivat antiikin Kreikassa kierrelleitä viisauden opettajia.
Uusi!!: Etiikka ja Sofismi · Katso lisää »
Sokraattinen dialogi
Sokraattiset dialogit (tai, Sôkratikoi (dia)logoi, ”keskustelut Sokrateen kanssa”) ovat antiikin Kreikassa 400- ja 300-lukujen eaa.
Uusi!!: Etiikka ja Sokraattinen dialogi · Katso lisää »
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Uusi!!: Etiikka ja Sokrates · Katso lisää »
Sopimusetiikka
Sopimusetiikalla tarkoitetaan yhteisössä vallitsevia oikeuksia, jotka ajatellaan tulevan vahvistetuksi kuvitteellisella, yleensä sanattomalla sopimuksella.
Uusi!!: Etiikka ja Sopimusetiikka · Katso lisää »
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Uusi!!: Etiikka ja Sosiologia · Katso lisää »
Soveltava etiikka
Soveltava etiikka on filosofisen etiikan osa-alue, joka pyrkii soveltamaan ”teoreettista” etiikkaa, kuten utilitarismia, yhteiskuntasopimusteorioita tai velvollisuusetiikkaa, tosielämän ongelmiin.
Uusi!!: Etiikka ja Soveltava etiikka · Katso lisää »
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Uusi!!: Etiikka ja Stoalaisuus · Katso lisää »
Sympatia
Sympatia (kreikan sanasta sympátheia, myötätunteminen) tai myötätunto tarkoittaa toisen henkilön mielihyvän kokemista omana mielihyvänä (myötäilo) tai tuskan ja mielipahan tuntemista mielipahana.
Uusi!!: Etiikka ja Sympatia · Katso lisää »
Taloustiede
Taloustiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdetuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä.
Uusi!!: Etiikka ja Taloustiede · Katso lisää »
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Uusi!!: Etiikka ja Teleologia · Katso lisää »
Teoria
Teoria on mietiskelevä ja rationaalinen tyyppi abstrahoidusta tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos.
Uusi!!: Etiikka ja Teoria · Katso lisää »
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Uusi!!: Etiikka ja Thomas Hobbes · Katso lisää »
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Uusi!!: Etiikka ja Tietoteoria · Katso lisää »
Tilanne-etiikka
Tilanne-etiikka on etiikan teoria, jossa teon oikeus tai vääryys arvioidaan tilanteen ja vallitsevien olosuhteiden mukaan.
Uusi!!: Etiikka ja Tilanne-etiikka · Katso lisää »
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Uusi!!: Etiikka ja Tuomas Akvinolainen · Katso lisää »
Tutkimusetiikka
Tutkimusetiikka on tiedettä tekevän tutkijan ammattietiikka, jonka tarkoituksena on pitää tutkimus ammattitaitoisesti toteutettuna, laadukkaana, luotettavana, avoimena ja rehellisenä sekä se, että tutkimus on todennettu ja että tutkimus on toistettavissa.
Uusi!!: Etiikka ja Tutkimusetiikka · Katso lisää »
Utilitarismi
Utilitarismi on seurausetiikan muoto, jonka perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella.
Uusi!!: Etiikka ja Utilitarismi · Katso lisää »
Uusaristotelismi
Uusaristotelismilla viitataan aristotelismin päivitettyihin muotoihin myöhemmässä filosofiassa, keskiajan filosofiasta nykyajan filosofiaan.
Uusi!!: Etiikka ja Uusaristotelismi · Katso lisää »
Välineellinen arvo
Välineellinen arvo voi olla sekä fyysisen objektin että abstraktin objektin arvo, ei itseisarvo vaan keino saavuttaa jotain muuta.
Uusi!!: Etiikka ja Välineellinen arvo · Katso lisää »
Velvollisuusetiikka
Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka (Olson, Robert G.: Deontological Ethics. Teoksessa Velvollisuusetiikassa ajatellaan, että toimittaessa oikean velvollisuuden, oikeuden tai muun periaatteen vaikuttamina, toimitaan oikein. Toivotut seuraukset eivät tee hyväksi tekoa tai käytäntöä, jota ei ole tehty velvollisuudesta. Velvollisuusetiikan alalajeja ovat kantilainen velvollisuusetiikka, intuitionistiset etiikat, oikeusetiikat ja libertaristinen etiikka.
Uusi!!: Etiikka ja Velvollisuusetiikka · Katso lisää »
Yhteiskuntatiede
Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.
Uusi!!: Etiikka ja Yhteiskuntatiede · Katso lisää »
Ympäristöetiikka
Ympäristöetiikka on 1960-luvulta asti kehittynyt ympäristöfilosofian ja soveltavan etiikan osa-alue, joka käsittelee ihmisten ja luonnon suhteeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Uusi!!: Etiikka ja Ympäristöetiikka · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Eettinen ajattelu, Etiikan filosofia, Etiikan historia, Etiikan perusteoriat, Filosofinen etiikka, Humaaninen etiikka, Moraaliajattelu, Moraalianalyysi, Moraalifilosofi, Moraalifilosofia, Moraalitutkimus, Siveysajattelu, Siveysoppi, Teoreettinen etiikka, Tieteellinen etiikka.
