Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
44 suhteet: Alkaliteetti (limnologia), Alusvesi, Eutrofinen järvi, Fosforipitoisuus (limnologia), Happamoituminen, Happamuus (limnologia), Happipitoisuus (limnologia), Hehtaari, Hervanta, Hervantajärvi (kaupunginosa), Humus, Järvi, Kangasala, Koipijärvi (Lempäälä), Kokemäenjoen vesistö, Koukkujärvi (Lempäälä), Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia), Lempäälä, Liukeneminen, Luoto (saari), Makkarajärvi (Tampere), Messukylä, Moisionjoen valuma-alue, Näkösyvyys, Oligotrofinen järvi, Päällysvesi, Peruskartta, Pirkanmaan maakunta, Rajamerkki, Salmi, Sameus, Sääksjärvi (Lempäälä), Sähkönjohtavuus (limnologia), Sedimentti, Seututie 309, Sisäinen kuormitus, Suolijärvi (Tampere), Suomi, Tampere, Typpipitoisuus (limnologia), Uimaranta, Vanajaveden–Pyhäjärven alue, Vedenlaatu, Vedenväri.
Alkaliteetti (limnologia)
Meriveden alkaliteetti maapallon eri osissa. Alkaliteetti (AT) (myös alkaliniteetti) on luonnonveden tai muun vesiliuoksen puskurikyky happamoitumista vastaan.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Alkaliteetti (limnologia) · Katso lisää »
Alusvesi
Alusvesi on kesällä järvissä harppauskerroksen alapuolella olevaa vettä.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Alusvesi · Katso lisää »
Eutrofinen järvi
Runsasravinteinen lampi. Balaton on runsasravinteinen keskieurooppalainen järvi, jolla levätuotanto on runsasta. Eutrofinen järvi on limnologiassa runsasravinteinen eli rehevä järvi.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Eutrofinen järvi · Katso lisää »
Fosforipitoisuus (limnologia)
Fosforipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön eliöiden ravintotilannetta.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Fosforipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Happamoituminen
Tehtaiden ja voimalaitosten savukaasut aiheuttavat happosateita. Happamoituminen tarkoittaa elinympäristön kuten järven tai metsämaan vähentynyttä kykyä neutraloida happoja, minkä seurauksena pH alenee eli vesi tulee happamaksi.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Happamoituminen · Katso lisää »
Happamuus (limnologia)
Happamuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön kemiallista tilaa ja eliöiden elinoloja.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Happamuus (limnologia) · Katso lisää »
Happipitoisuus (limnologia)
Happipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön hydrologista ja ekologista tilaa.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Happipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Hehtaari · Katso lisää »
Hervanta
Professori Aarno Ruusuvuori voitti Hervanta-alueen pohjoismaisen aatekilpailun. Rakennettu Hervanta poikkeaa jonkin verran Ruusuvuoren ehdotuksesta. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluivat raideliikenne ja Hervannan läpäisevä moottoritie. Arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan toimintakeskus, jossa sijaitsevat muun muassa terveyskeskus ja kirjasto. Microsoft Mobilen tuotekehitysyksikkö. Etelä-Hervannan kerrostaloaluetta. Kauppakeskus Duon laajennusosa Hervannan valtaväylän puolella. Tampereen yliopiston Tietotalo. VTT:n tutkimuskeskus. Hervannan keskustan kauppakortteleita on täydennysrakennettu jo useamman vuoden ajan. Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Hervanta · Katso lisää »
Hervantajärvi (kaupunginosa)
Hervantajärvi on Tampereen eteläisin kaupunginosa, joka sijaitsee noin kahdeksan kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Hervantajärvi (kaupunginosa) · Katso lisää »
Humus
Humusta. Humus (lat.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Humus · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Järvi · Katso lisää »
Kangasala
Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Kangasala · Katso lisää »
Koipijärvi (Lempäälä)
Koipijärvi on Pirkanmaalla Lempäälän Sääksjärven Koipijärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Moisionjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Koipijärvi (Lempäälä) · Katso lisää »
Kokemäenjoen vesistö
Kokemäenjoen vesistöalue. Kokemäenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 35) on Suomen päävesistöalue, joka on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Kokemäenjoen vesistö · Katso lisää »
Koukkujärvi (Lempäälä)
Koukkujärvi on Pirkanmaalla Lempäälän ja Kangasalan rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Moisionjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Koukkujärvi (Lempäälä) · Katso lisää »
Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)
Lämpötilakerrostuneisuus on erikoistapaus tiheyseroihin perustuvassa vesistöjen tai ilmamassojen kerrostumisista (tiheyskerrostuneisuus).
Uusi!!: Hervantajärvi ja Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) · Katso lisää »
Lempäälä
Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Lempäälä · Katso lisää »
Liukeneminen
Ruokasuola, natriumkloridi, liukenee hyvin veteen. Suola on liukeneva aine ja vesi liuotin. Kulta, joka on aikoinaan ollut liuenneena kuutiolliseen pyriittikiteeseen, on jäänyt jäljelle, kun pyriitti on liuennut virtaavaan veteen. Kiven keskuksessa näkyy edelleen osa alkuperäisestä pyriittikiteestä. Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Liukeneminen · Katso lisää »
Luoto (saari)
Tyynessä valtameressä. Luoto on pieni, tavallisesti puuton saari.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Luoto (saari) · Katso lisää »
Makkarajärvi (Tampere)
Makkarajärvi on Pirkanmaalla Tampereen Hervantajärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Moisionjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Makkarajärvi (Tampere) · Katso lisää »
Messukylä
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Messukylä · Katso lisää »
Moisionjoen valuma-alue
Moisionjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.24) on Pirkanmaalla Lempäälässä, Tampereella ja Kangasalla sijaitseva Vanajaveden alaosan alueella (35.22) Vanajaveden luoteisosassa sen laskujokeen Hiidenvirtaan laskevan Moisionjoen valuma-alue.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Moisionjoen valuma-alue · Katso lisää »
Näkösyvyys
Erilaisia mittavälineitä näkösyvyyden arvioimiseksi (valkolevy ja secchilevy). Näkösyvyys tarkoittaa veden läpinäkyvyyttä.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Näkösyvyys · Katso lisää »
Oligotrofinen järvi
Oligotrofinen järvi on limnologiassa niukkaravinteinen eli karu järvi.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Oligotrofinen järvi · Katso lisää »
Päällysvesi
Päällysvesi on jonkin vesialtaan harppauskerroksen yläpuolella olevaa vettä.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Päällysvesi · Katso lisää »
Peruskartta
Peruskartta on karttatyyppi, jossa esitetään alueiden perusasiat, kuten talot, tiet, pellot ja vesistöt.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Peruskartta · Katso lisää »
Pirkanmaan maakunta
Pirkanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Pirkanmaan maakunta · Katso lisää »
Rajamerkki
Kuhankuono on seitsemän kunnan rajakivi Varsinais-Suomessa. Kivistä rakennettu rajapyykki Ruotsissa. Rajamerkki (myös rajapyykki) on merkki, joka osoittaa maastossa hallinnollisen alueen rajaa.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Rajamerkki · Katso lisää »
Salmi
Gibraltarinsalmi satelliittikuvassa E10-tie ylittää Tjeldsundbru-sillan kautta Tjeldsundet-salmen manner-Norjasta Hinnøyan saarelle. Kuva syyskuulta 2010. Salmi on kapea vesiyhteys kahden laajemman vesialueen välillä.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Salmi · Katso lisää »
Sameus
Kolme standardinäytettä, jossa sameutta on vasemmalta oikealle 5, 50, and 500 NTU.Sameus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden tai talousveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään veden tai muun nesteen läpinäkyvyyttä ja kirkkautta vähentävien tekijöiden kokonaisvaikutusta.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Sameus · Katso lisää »
Sääksjärvi (Lempäälä)
Paratiisisaari-ympäristöteos. Taustalla näkyy Sääksjärven VPKn paloasema. Loiskeen logo. Sääksjärvi on lähiöalue Lempäälän kunnan pohjoisosassa samannimisen järven läheisyydessä lähellä Tampereen ja Pirkkalan rajoja.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Sääksjärvi (Lempäälä) · Katso lisää »
Sähkönjohtavuus (limnologia)
Sähkönjohtavuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistöön liuenneiden mineraalien eli suolojen aiheuttamaa sähkönjohtavuutta.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Sähkönjohtavuus (limnologia) · Katso lisää »
Sedimentti
Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Sedimentti · Katso lisää »
Seututie 309
Seututie 309 on lyhyt seututie Pirkanmaalla.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Seututie 309 · Katso lisää »
Sisäinen kuormitus
Sisäinen kuormitus tarkoittaa vesistön pohjalle kertyneitä ravinteita ja niiden vapautumista takaisin veteen.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Sisäinen kuormitus · Katso lisää »
Suolijärvi (Tampere)
Suolijärvi on Pirkanmaalla Tampereen Hervannassa ja Vuoreksessa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Moisionjoen valuma-alueeseen.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Suolijärvi (Tampere) · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Suomi · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Tampere · Katso lisää »
Typpipitoisuus (limnologia)
Typpipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön eliöiden ravintotilannetta.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Typpipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Uimaranta
Budvassa Uimaranta on erityisesti uimista varten ylläpidetty ranta-alue tai rannikkoalue.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Uimaranta · Katso lisää »
Vanajaveden–Pyhäjärven alue
Kuloveteen. Vanajaveden–Pyhäjärven alue (vesistöaluetunnus 35.2) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Vanajaveden–Pyhäjärven alue · Katso lisää »
Vedenlaatu
Vedenlaatu, tai myös veden laatu, on talousveden ja erityisesti juomaveden tuotantoon liittyvä käsite, mutta sen laajempi tulkinta käsittää myös vesistöjen luonnontilaa.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Vedenlaatu · Katso lisää »
Vedenväri
Vedenväri eli väriluku on vedenlaadun tutkimuksessa yksi luonnonveden tai raakaveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistöön liuenneiden värillisten aineiden määrää.
Uusi!!: Hervantajärvi ja Vedenväri · Katso lisää »
