Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Hermeneutiikka

Indeksi Hermeneutiikka

Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē ’tulkinnan taito’) on teoria tulkinnasta.

98 suhteet: Allegoria, Analyyttinen hermeneutiikka, Andrés Ortíz-Osés, Antiikin Aleksandria, Antiikin Kreikka, Aristoteles, Dasein, Dekonstruktio, Dialogi, Diskurssianalyysi, Dogmi, Eksegetiikka, Eksistentialismi, Elämismaailma, Empatia, Eskatologia, Esoteerisuus, Fenomenologia, Filologia, Filon Aleksandrialainen, Frankfurtin koulukunta, Friedrich Carl von Savigny, Friedrich Schleiermacher, Gematria, Gianni Vattimo, Glossa, Gorgias (dialogi), Hans-Georg Gadamer, Hermann Kretzschmar, Hermeneuttinen menetelmä, Hermeneuttinen teologia, Hermes, Hippias (lyhyempi dialogi), Historia, Humanismi, Ihmistiede, Interpretivismi, Ion (dialogi), Jarkko Tontti, Jälkistrukturalismi, Jürgen Habermas, Kabbala, Kirjallisuuskritiikki, Kirkkoisä, Konstantinuksen lahjakirja, Kratylos (dialogi), Kriittinen teoria, Kristinusko, Kuvataide, Laadullinen tutkimus, ..., Lorenzo Valla, Ludwig van Beethoven, Luonnontiede, Mannermainen filosofia, Martin Heidegger, Marxilaisuus, Metafysiikka, Midraš, Muinaiskreikka, Musiikki, Musiikkitiede, Nils-Eric Ringbom, Origenes, Paul Ricœur, Platon, Protestantismi, Psykoanalyysi, Pyhä kirjoitus, Raamattu, Rabbi, Rabbi Ishmael, Reseptioestetiikka, Retoriikka, Retoriikka (Aristoteles), Ronald Dworkin, Runous, Runousoppi, Samastuminen, Semiotiikka, Skolia, Sofismi, Sosiologia, Stoalaisuus, Strukturalismi, Tafsir, Taideteos, Talmud, Tanak, Teksti, Tieteenfilosofia, Tietoteoria, Uskonpuhdistus, Uusi testamentti, Valistus, Valtio (Platon), Vanha testamentti, Wilhelm Dilthey, Yhteiskunta. Laajenna indeksi (48 lisää) »

Allegoria

Tizian, ''Harkitsevuuden allegoria'' 1565. Kolme ihmispäätä symboloivat ikävaiheita ja kolmipäinen peto (susi, leijona, koira) edustaa viisauden asteita. Allegoria (kreikan sanoista ἄλλος ’toinen, muu’ ja ἀγορεύειν ’puhua julkisesti’) eli vertauskuva tai vertauksellinen esitystapa on kirjallisuudessa tai kuvataiteissa käytettävä symbolistinen kuvaustapa, jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Allegoria · Katso lisää »

Analyyttinen hermeneutiikka

Analyyttinen hermeneutiikka on hermeneutiikan muoto, joka on saanut vaikutteita analyyttisestä filosofiasta, ennen kaikkea Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiasta.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Analyyttinen hermeneutiikka · Katso lisää »

Andrés Ortíz-Osés

Andrés Ortiz-Osés Andrés Ortiz-Osés (1943 Tardienta – 18. kesäkuuta 2021 Zaragoza) oli espanjalainen filosofi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Andrés Ortíz-Osés · Katso lisää »

Antiikin Aleksandria

Aleksandreia (yleensä Aleksandria) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Antiikin Aleksandria · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Aristoteles · Katso lisää »

Dasein

Dasein ("tässä", "täällä", Sein, "oleminen"; "täällä-olo") on saksan kielen sana, jota eri filosofit ainakin G. W. F. Hegelistä lähtien ovat käyttäneet.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Dasein · Katso lisää »

Dekonstruktio

Dekonstruktio on jälkistrukturalistisen ranskalaisfilosofi Jacques Derridan kehittämä kriittinen lukutapa.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Dekonstruktio · Katso lisää »

Dialogi

Dialogi (kr. dia 'kautta' + logos 'sana') on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua, keskustelua.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Dialogi · Katso lisää »

Diskurssianalyysi

Diskurssianalyysi (myös diskurssitutkimus) tarkoittaa analyysiä, joka kohdistuu kirjoitettuun, puhuttuun tai merkein viestittyyn kielen käyttöön tai muuhun merkittävään semioottiseen tapahtumaan.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Diskurssianalyysi · Katso lisää »

Dogmi

”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva – usein kodifioitu – väite.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Dogmi · Katso lisää »

Eksegetiikka

Eksegetiikka (eksēgeomai "johdattaa", "selittää", "kuvata yksityiskohtaisesti") on teologian osa-alue, joka tutkii ja tulkitsee kriittisesti uskontojen pyhiä kirjoituksia.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Eksegetiikka · Katso lisää »

Eksistentialismi

Eksistentialismi on mannermaisen filosofian ja kirjallisuuden suuntaus, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Eksistentialismi · Katso lisää »

Elämismaailma

Elämismaailma on filosofinen ja yhteiskuntatieteellinen, erityisesti sosiologinen, käsite.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Elämismaailma · Katso lisää »

Empatia

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää mitä toinen ihminen kokee tämän näkökulmasta, eli itsensä asettamista toisen henkilön asemaan.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Empatia · Katso lisää »

Eskatologia

Apostoli Johannes ja Uusi Jerusalem Eskatologia on uskontoihin liittyvä oppi maailman viimeisistä tapahtumista.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Eskatologia · Katso lisää »

Esoteerisuus

Hildegard Bingeniläisen näky, ''Liber Divinorum Operum'' vuodelta 1165. Esoteerisuus on johdos sanasta esoteerinen, joka tarkoittaa 'salaileva' tai 'sisäpiirille tarkoitettu'.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Esoteerisuus · Katso lisää »

Fenomenologia

Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Fenomenologia · Katso lisää »

Filologia

Filologia on oppiaine, joka tutkii kielen, tekstien ja kulttuurien välistä yhteyttä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Filologia · Katso lisää »

Filon Aleksandrialainen

Filon Aleksandrialainen Filon Aleksandrialainen (Filon Juutalainen;,; n. 20 eaa. – 40 jaa.) oli hellenistinen juutalainen filosofi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Filon Aleksandrialainen · Katso lisää »

Frankfurtin koulukunta

Max Horkheimer (edessä vasemmalla), Theodor Adorno (edessä oikealla) ja Jürgen Habermas (taustalla oikealla) Heidelbergissä vuonna 1965. Frankfurtin koulukunta, usein myös Frankfurtin kriittinen koulukunta, tarkoittaa Frankfurtin yliopistoon 1920-luvulla perustettua Sosiaalitutkimuksen instituuttia, jota myöhemmin alettiin kutsua Frankfurtin koulukunnaksi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Frankfurtin koulukunta · Katso lisää »

Friedrich Carl von Savigny

Friedrich Carl von SavignyFriedrich Carl von Savigny (21. helmikuuta 1779 Frankfurt am Main – 25. lokakuuta 1861 Berliini) oli preussilainen oikeustieteilijä ja -teoreetikko, joka perusti oikeuden historiallisen koulukunnanGylling, Mäkelä, Tontti (toim.) 2001, s. 249.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Friedrich Carl von Savigny · Katso lisää »

Friedrich Schleiermacher

Friedrich Daniel Ernst Schleiermacher Friedrich Daniel Ernst Schleiermacher (21. marraskuuta 1768 Breslau, Sleesia – 12. helmikuuta 1834 Berliini) oli preussilainen teologi ja filosofi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Friedrich Schleiermacher · Katso lisää »

Gematria

Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys. Gematria tai gimatria (Tätä systeemiä on selitetty useissa mystisissä juutalaisissa kirjoituksissa, kuten Zoharissa. Yksi esimerkki gematriasta ovat 22 monitahokasta. Nämä sisältävät viisi Platonin kappaletta, neljä Keplerin–Poinsot’n kappaletta ja kolmetoista Arkhimedeen kappaletta. Koska heprean aakkosissa on 22 kirjainta, voidaan jokaista kirjainta osoittaa vastaamaan yksi kappale. Toinen esimerkki ovat heprealaiset luvut. Vaikka aakkosia on 22, tarvitaan 27 numeraalia (1–9, 10–90 ja 100–900), jotta voidaan muodostaa luvut väliltä 1–999. Puuttuvat viisi kirjainta sopivat yhteen viiden lopetuskirjaimen (sofit) kanssa, tai vaihtoehtoisesti viimeistä kirjainta tavia (jolla on arvo 400) käytetään yhdistelmänä itsensä tai muiden kirjainten kanssa qofista (100) eteenpäin. Näin saadaan merkittyä luku 500 ja tätä suuremmat sataluvut.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Gematria · Katso lisää »

Gianni Vattimo

Gianni Vattimo (4. tammikuuta 1936 Torino, Italia – 19. syyskuuta 2023 Torino, Italia) oli italialainen filosofi ja poliitikko.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Gianni Vattimo · Katso lisää »

Glossa

espanjan kielen esimuodolla. Glossa (lat. glossa.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Glossa · Katso lisää »

Gorgias (dialogi)

Gorgias on Platonin kirjoittama dialogi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Gorgias (dialogi) · Katso lisää »

Hans-Georg Gadamer

Muistolaatta Breslaussa. Hans-Georg Gadamer (11. helmikuuta 1900 Marburg – 13. maaliskuuta 2002 Heidelberg) oli saksalainen filosofi, joka edusti hermeneuttista suuntausta.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Hans-Georg Gadamer · Katso lisää »

Hermann Kretzschmar

Hermann Kretzschmar (19. tammikuuta 1848, Oldernhau, Saksi – 10. toukokuuta 1924, Berliini, Saksa) oli saksalainen musiikintutkija, kapellimestari ja pedagogi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Hermann Kretzschmar · Katso lisää »

Hermeneuttinen menetelmä

Hermeneuttinen menetelmä on hermeneutiikan lähtökohta.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Hermeneuttinen menetelmä · Katso lisää »

Hermeneuttinen teologia

Hermeneuttinen teologia on systemaattisen teologian osa-alue, jonka tehtävänä on ajankohtaistaa kristillistä sanomaa nykypäivään.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Hermeneuttinen teologia · Katso lisää »

Hermes

Niin kutsuttu ''Sandaalinnyörejä sitova Hermes''. Roomalaisaikainen kopio kreikkalaisesta alkuperäisveistoksesta 300-luvulta eaa. Hermes oli kreikkalaisessa mytologiassa alkujaan luonnon ja paimenten jumala.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Hermes · Katso lisää »

Hippias (lyhyempi dialogi)

Lyhyempi Hippias on Platonin kirjoittama dialogi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Hippias (lyhyempi dialogi) · Katso lisää »

Historia

Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Historia · Katso lisää »

Humanismi

Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Humanismi · Katso lisää »

Ihmistiede

Ihmistiede viittaa ihmistä tutkiviin tieteenaloihin, varsinkin humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Ihmistiede · Katso lisää »

Interpretivismi

Interpretivismi voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Interpretivismi · Katso lisää »

Ion (dialogi)

Ion on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee runoutta.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Ion (dialogi) · Katso lisää »

Jarkko Tontti

Jarkko Olavi Tontti (s. 9. joulukuuta 1971 Tampere) on suomalainen kirjailija, runoilija ja juristi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Jarkko Tontti · Katso lisää »

Jälkistrukturalismi

Jälkistrukturalismi eli poststrukturalismi on laaja-alainen nimitys mannermaisen filosofian ja kriittisen teorian suuntauksille, jotka saivat alkunsa Ranskassa 1960-luvulla.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Jälkistrukturalismi · Katso lisää »

Jürgen Habermas

Jürgen Habermas (s. 18. kesäkuuta 1929 Düsseldorf) on Frankfurtin koulukuntaan lukeutuva saksalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko, joka tunnetaan erityisesti kommunikatiivisen rationalismin ja julkisuuden teorioiden kehittäjänä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Jürgen Habermas · Katso lisää »

Kabbala

Kabbala (hepr. קַבָּלָה) on juutalaisen mystiikan valtavirtaus, jonka syntyyn vaikuttivat sitä edeltäneet mystiset ja filosofiset koulukunnat ja jonka oppeja omaksuivat myöhemmin kehittyneet suuntaukset.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Kabbala · Katso lisää »

Kirjallisuuskritiikki

Kirjallisuuskritiikki eli kirjallisuusarvostelu tutkii, keskustelee, arvioi ja tulkitsee kirjallisia teoksia.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Kirjallisuuskritiikki · Katso lisää »

Kirkkoisä

Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Kirkkoisä · Katso lisää »

Konstantinuksen lahjakirja

Sylvesterille 1200-luvun freskossa. Konstantinuksen lahjakirja (tai Constitutum domini Constantini imperatoris) on todennäköisesti 700-luvun lopulla tai 800-luvun alkupuolella väärennetty asiakirja, joka antaa ymmärtää olevansa Rooman keisari Konstantinus Suuren useita vuosisatoja aiemmin kirjoittama.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Konstantinuksen lahjakirja · Katso lisää »

Kratylos (dialogi)

Kratylos on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee kielenfilosofiaa.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Kratylos (dialogi) · Katso lisää »

Kriittinen teoria

Kriittisellä teorialla tarkoitetaan monitieteellistä yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimusta ja kritiikkiä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Kriittinen teoria · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Kristinusko · Katso lisää »

Kuvataide

Johannes Vermeer, ''Maalauksen allegoria'', 1667. Kuvataide kuvaa, yhdistelee ja sommittelee silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Kuvataide · Katso lisää »

Laadullinen tutkimus

Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on menetelmäsuuntaus, jota käytetään ihmistieteissä määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Laadullinen tutkimus · Katso lisää »

Lorenzo Valla

Lorenzo Valla Lorenzo Valla (n. 1407 – 1. elokuuta 1457) oli italialainen renessanssifilosofi, humanisti, reetori ja opettaja.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Lorenzo Valla · Katso lisää »

Ludwig van Beethoven

Ludwig van Beethoven (16. joulukuuta 1770 Bonn, Kölnin vaaliruhtinaskunta – 26. maaliskuuta 1827 Wien, Itävallan keisarikunta) oli saksalainen säveltäjä klassismin ja romantiikan siirtymäkaudella.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Ludwig van Beethoven · Katso lisää »

Luonnontiede

Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Luonnontiede · Katso lisää »

Mannermainen filosofia

Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Mannermainen filosofia · Katso lisää »

Martin Heidegger

Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Martin Heidegger · Katso lisää »

Marxilaisuus

Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Marxilaisuus · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Metafysiikka · Katso lisää »

Midraš

Midraš (monikko midrašim) tarkoittaa juutalaisten kirjanoppineiden raamatullisten tekstien selitys- ja tulkintakirjallisuutta.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Midraš · Katso lisää »

Muinaiskreikka

Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Muinaiskreikka · Katso lisää »

Musiikki

Jan Mijtens: ''Luuttua soittava nainen'', 1648. Musiikki eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Musiikki · Katso lisää »

Musiikkitiede

Musiikkitiede eli musikologia on musiikin ja äänen järjestelmällistä tutkimista.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Musiikkitiede · Katso lisää »

Nils-Eric Ringbom

Nils-Eric Ringbom (27. joulukuuta 1907 Turku – 13. helmikuuta 1988 Helsinki) oli suomenruotsalainen säveltäjä, musiikkitieteilijä ja hallintomies.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Nils-Eric Ringbom · Katso lisää »

Origenes

Origenes (n. 185–254) oli kristitty oppinut ja teologi, ja yksi merkittävimmistä varhaisen kristillisen kirkon kirkkoisistä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Origenes · Katso lisää »

Paul Ricœur

Paul Ricœur (27. helmikuuta 1913 Valence, Ranska – 20. toukokuuta 2005 Chatenay Malabry) oli ranskalainen filosofi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Paul Ricœur · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Platon · Katso lisää »

Protestantismi

Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Protestantismi · Katso lisää »

Psykoanalyysi

Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freud noin vuonna 1905. Psykoanalyysi (Pieni tietosanakirja. Osa III, s. 593. Kokonaan uusittu laitos. Toimituskunta Arvi Poijärvi, J. A. Wecksell, R. H. Oittinen ja I. Havu. Helsinki: Otava, 1951. Sanaa psykoanalyysi käytetään myös viittaamaan psykoanalyyttiseen psykoterapiaan. Psykoanalyysissa psykoanalyytikko auttaa potilasta ymmärtämään mielenterveyden häiriöiden taustalla piileviä mielensisäisiä ristiriitoja, minkä tarkoituksena on helpottaa potilaan estoja ja ahdistusta. Mielensisäiset konfliktit paljastuvat tulkitsemalla ja empaattisesti kuvaamalla potilaan mielleyhtymiä, tunteensiirtoa, unia ja niin sanottuja virhe- ja oiretoimintoja. Apuna voidaan käyttää myös huomion kiinnittämistä potilaalle ominaisiin käyttäytymiseen tai hänen lihasjännityksiinsä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Psykoanalyysi · Katso lisää »

Pyhä kirjoitus

Sivu ''Guru Granth Sahibista'', sikhien pyhästä kirjoituksesta. Pyhät kirjoitukset kuuluvat useisiin uskontoihin ja hengellisiin liikkeisiin.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Pyhä kirjoitus · Katso lisää »

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Raamattu · Katso lisää »

Rabbi

Elia Ben Salomon Zalman, arvonimeltään Vilnan gaon. Rabbi tai rabbiini (klassisessa, nykyhepreassa רַבִּי,rabbī) on juutalaisuudessa opettaja, viisas henkilö, kirjaimellisesti ”suuri (henkilö)”.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Rabbi · Katso lisää »

Rabbi Ishmael

Ishmael ben Elisha, yleisesti Rabbi Ishmael (90–135) oli juutalainen tanna eli rabbi, jonka näkemykset on kirjattu Mišnaan.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Rabbi Ishmael · Katso lisää »

Reseptioestetiikka

Reseptioestetiikka (saks. Rezeptionsästhetik) eli taiteen vastaanoton tutkimus on estetiikan tutkimussuuntaus, joka keskittyy tarkastelemaan taiteen vastaanottokokemusta eli reseptiota.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Reseptioestetiikka · Katso lisää »

Retoriikka

Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Retoriikka · Katso lisää »

Retoriikka (Aristoteles)

Retoriikka (“Retoriikan taide“) on Aristoteleen retoriikan alan pääteos.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Retoriikka (Aristoteles) · Katso lisää »

Ronald Dworkin

Ronald Myles Dworkin (11. joulukuuta 1931 Providence, Rhode Island – 14. helmikuuta 2013 Lontoo) oli yhdysvaltalainen oikeus- ja yhteiskuntafilosofiHerne 2012, s. 141.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Ronald Dworkin · Katso lisää »

Runous

epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Runous · Katso lisää »

Runousoppi

Runousoppi on Aristoteleen poetiikkaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Runousoppi · Katso lisää »

Samastuminen

Samastuminen (myös samaistuminen ja samastus) eli identifikaatio (S. Freud 2010, s. 67–. Samastuksessa ”yksilön ego pyrkii mukautumaan jonkin toisen egon kaltaiseksi, toimimaan sen ta­voin, jäl­jit­te­lemään sitä ja tavallaan ottamaan sen sisäänsä”. Samastuminen on varhaislapsuuden tärkeimpiä objektisuhteen muotoja; se on myös varhaisin ja alkuperäisin tunnesitoutumismuoto sekä tärkeä oppimisen ja henkisen kasvun keino. Sa­mas­tu­mi­nen voi koh­distua paitsi ihmisiin myös muihin ulkomaailman objekteihin; riittää että asianosainen voi ”olla objektin kaltainen siinä ja siinä asiassa” Vihattuunkin objektiin voidaan samastua, sillä näin pääs­tään osalliseksi sen voimasta. Yliminän muodostumiselle taas on edellytyksenä, että lapsi samastuu vanhempiensa kieltäviin, rajoittaviin ja moraalisiin puoliin. Freudin mukaan samastus on tapahtuma, jossa minö pyrkii suuntaamaan viettipohjan (id) libidovarausta itseensä. ”Ehkä samastuminen on yleensäkin edellytyksenä sille, että id luopuu kohteistaan”, hän arvioi. Kun eroottinen kohteenvalinta korvataan minän muuntumisella, minä pystyy siten hallitsemaan viettipohjaa. Ensi sijassa ilmiötä esiintyy silloin kun rakkauden kohde on menetetty tai sitä on muutoin vaikea saavuttaa (tältä osin kyseeseen tullevat myös kuvitteelliset hahmot). Freud jakoi samastumisen kolmia. Ensisijainen samastus on varhaisin muoto, ja se sijoittuu aikaan, jolloin lapsella ei vielä ole käsitystä minän ja ulkomaailman vä­li­sis­tä rajoista. Ensivuoroisen samastuksen perustana on tunnesuhde objektiin, yleensä äitiin. Toisvuoroinen samastus tarkoittaa sitä, että yksilö samastuu esimerkiksi menetettyyn rakkauden kohteeseen tai vihattuun objektiin. Kolmanneksi yksilö voi samastua johonkuhun toiseen ihmiseen jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella; samastuksen ei tarvitse olla seksuaalisesti tai aggressiivisesti latautunutta. Samastuksen käsitettä on kehittänyt ja selventänyt Roy Schafer. Hän erottaa samastuksen ja sisällytyksen (introjektion). Samastus ja sisällytys ovat si­säis­tämisen eli internalisaation alalajeja. Samastuksessa yksilö saa kohteen itselleen sulautumalla siihen (sen edustukseen) ja omaksumalla sen käytösmuotoja. Sisällytyksessä jonkin kohteen piirteet sijaitsevat yksilön sisällä mutta niitä ei koeta osaksi psyykkistä itseä. Sisällytys on primaariprosessuaalinen kohde-edustus (objektirepresentaatio). Sisällytys muistuttaa ulkoista, erillistä kohdetta sikäli, että sisällytystä tuntuu mahdolliselta hallita ja sitä koetetaan hallita niin kuin ulkoista kohdetta. Mielessä kuviteltu musiikki, joka vaikuttaa ruumiiseen samoin, joskin lievemmin, kuin todellisuudessa soiva musiikki, sekä musiikki, joka pyörii itsepintaisesti mielessä ("korvamato"), tarjoavat esimerkkejä sisällytyksistä. Tuollaisia sisällytyksiä ei voi paeta, vaan ne seuraavat mukana niin kuin Kuu kulkijaa. Robert H. Koffin mukaan samastuksessa on.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Samastuminen · Katso lisää »

Semiotiikka

Semiotiikka (’merkitsemistaito’) eli merkkioppi on filosofinen suuntaus, joka tutkii merkkien, kuten sanojen, semantiikkaa eli merkkien merkitystä, syntaksia eli yhdistelysääntöjä ja pragmatiikkaa eli tilannekohtaista merkitystä ja käyttöä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Semiotiikka · Katso lisää »

Skolia

Skolia (mon. scholia; ”kommentti”, ”luento”) tarkoittaa kieliopillista, tekstikriittistä tai selittävää kommenttia, joka on liitetty aikaisemman kirjailijan teoksen käsikirjoituksen marginaaliin joko glossana eli reunahuomautuksena tai sivun alalaidassa olevana pidempänä kommenttina.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Skolia · Katso lisää »

Sofismi

Sofistit (yks.) olivat antiikin Kreikassa kierrelleitä viisauden opettajia.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Sofismi · Katso lisää »

Sosiologia

Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Sosiologia · Katso lisää »

Stoalaisuus

stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Stoalaisuus · Katso lisää »

Strukturalismi

Strukturalismi on useissa – varsinkin humanistisissa ja yhteiskunnallisissa – tieteissä vaikuttanut lähestymistapa, joka korostaa rakenteen merkitystä kokonaisuuden ymmärtämisessä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Strukturalismi · Katso lisää »

Tafsir

Tafsir on Koraanin suurien kielellistä ja historiallista selittämistä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Tafsir · Katso lisää »

Taideteos

Taideteos on ihmisen tekemä objekti tai esitys, jolla on esteettistä merkitystä ja oma todellisuutensa.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Taideteos · Katso lisää »

Talmud

C. Schleicher, ''Kiistakysymys Talmudista'', 1800-luku. Talmud (’oppi, opetus, tutkimus’) on Tanakia eli heprealaista Raamattua täydentävän suullisen lain yhteenveto ja selitysteos.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Talmud · Katso lisää »

Tanak

Tanak eli heprealainen Raamattu on juutalaisuuden pyhien kirjoitusten kaanon.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Tanak · Katso lisää »

Teksti

Teksti eli kirjoitelma on luettavaksi tarkoitettua kirjoitusta, jolla ilmaistu sisältö muodostaa asiakokonaisuuden, kuten artikkelin, novellin, runon tai romaanin.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Teksti · Katso lisää »

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »

Tietoteoria

Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Tietoteoria · Katso lisää »

Uskonpuhdistus

Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »

Uusi testamentti

Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Uusi testamentti · Katso lisää »

Valistus

Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Valistus · Katso lisää »

Valtio (Platon)

Valtio on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee muun muassa poliittista filosofiaa, etiikkaa ja ideaoppia, ja kuvailee täydellistä, oikeudenmukaista ihannevaltiota.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Valtio (Platon) · Katso lisää »

Vanha testamentti

Osa hepreankielistä Pentateukkia eli Tooraa (2. Moos 20:1-5) Vanha testamentti (VT) on ensimmäinen kristinuskon pyhän kirjan Raamatun kahdesta testamentista.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Vanha testamentti · Katso lisää »

Wilhelm Dilthey

Wilhelm Dilthey Wilhelm Dilthey (19. marraskuuta 1833–1. lokakuuta 1911) oli saksalainen historioitsija, psykologi, sosiologi sekä hermeneutiikan ja filosofian tutkija.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Wilhelm Dilthey · Katso lisää »

Yhteiskunta

Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.

Uusi!!: Hermeneutiikka ja Yhteiskunta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Filosofinen hermeneutiikka, Hermaneutiikka, Hermeneutikko, Hermeneutikot, Hermeneuttinen, Hermeneuttinen filosofia, Tulkinnan filosofia.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »