Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Henrikin Liivinmaan kronikka

Indeksi Henrikin Liivinmaan kronikka

Henrikin Liivinmaan kronikka on 1200-luvulla kirjoitettu kronikka, joka on Novgorodin ensimmäisen kronikan ja Liivinmaan riimikronikan ohella merkittävimpiä Baltian varhaiskeskiajan historian lähteitä.

30 suhteet: Albert von Buxhövden, Annaalit, Baltian maat, Henrik Lättiläinen, Kristinusko, Kronikka, Latina, Latvialaiset, Latvian kieli, Lembitu, Liivinmaa, Liivinmaan kronikka, Liivinmaan riimikronikka, Maijastina Kahlos, Novgorodin ensimmäinen kronikka, Ortodoksinen kirkko, Paavi, Pergamentti, Puolan kansalliskirjasto, Riika, Ristiretket, Ristiretket Baltiaan, Saarenmaa (muinaismaakunta), Saksalaiset, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tanska, Tartto, Varsova, Venäläiset, Virolaiset.

Albert von Buxhövden

Albert von Buxhövden (n. 1165 – 17. tammikuuta 1229) oli Riian kolmas piispa Liivinmaalla.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Albert von Buxhövden · Katso lisää »

Annaalit

Annaali vuodelta 1009. Annaalit (sanasta annus, vuosi) ovat vuosikirjoja, joihin merkittiin historialliset tapahtumat kronologisessa järjestyksessä vuosittain.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Annaalit · Katso lisää »

Baltian maat

Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Baltian maat · Katso lisää »

Henrik Lättiläinen

Henrik Lättiläinen (myös Lätin Henrik, tai Heinricus de Lettis; k. mahd. 1259) oli tuntematonta kansallisuutta edustanut pappi ja ristiretkisaarnaaja, joka kirjoitti 1220-luvulla Liivinmaan ja Viron kristinuskoon käännyttämistä kuvaavan Henrikin Liivinmaan kronikan.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Henrik Lättiläinen · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Kristinusko · Katso lisää »

Kronikka

Kronikka (χρονικά, kreikan sanasta χρόνος, ”aika”) on aikakirja tai historiateos, johon on kirjattu historiallisia tapahtumia aikajärjestykseen.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Kronikka · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Latina · Katso lisää »

Latvialaiset

Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Latvialaiset · Katso lisää »

Latvian kieli

Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Latvian kieli · Katso lisää »

Lembitu

Lembitu (? – 21. syyskuuta 1217) oli eräs tunnetuimpia virolaisten johtajia taistelussa Kalparitariston valloitusta vastaan 1200-luvun alussa.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Lembitu · Katso lisää »

Liivinmaa

Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Liivinmaa · Katso lisää »

Liivinmaan kronikka

Liivinmaan kronikka voi viitata ainakin seuraaviin teoksiin.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Liivinmaan kronikka · Katso lisää »

Liivinmaan riimikronikka

Liivinmaan riimikronikka (Liulandische Reimchronik) on nimettömän kronikoitsijan kirjoittama kronikka, joka kertoo saksalaisten ristiretkeläisten toiminnasta Baltiassa vuosina 1180-1290.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Liivinmaan riimikronikka · Katso lisää »

Maijastina Kahlos

Maijastina Kahlos vuonna 2022. Maijastina Kahlos (s. 1967 Rautalampi) on suomalainen historioitsija ja antiikintutkija.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Maijastina Kahlos · Katso lisää »

Novgorodin ensimmäinen kronikka

Novgorodin ensimmäinen kronikka eli Novgorodin kronikka 1016–1471 on vanhin nykyaikaan asti säilynyt novgorodilainen kronikka.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Novgorodin ensimmäinen kronikka · Katso lisää »

Ortodoksinen kirkko

Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Paavi

Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Paavi · Katso lisää »

Pergamentti

puupiirros vuodelta 1568. Saxo Grammaticuksen pergamentille kirjoittaman Gesta Danorumin neljä lehteä käsittävä osa, jota sanotaan Angersin katkelmaksi. Pergamentti on käsiteltyä eläimen nahkaa, jolle aikoinaan kirjoitettiin käsin kirjoja ja muistiinpanoja.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Pergamentti · Katso lisää »

Puolan kansalliskirjasto

Puolan kansalliskirjasto on Varsovassa, kahdessa eri osoitteessa toimiva Puolan kansalliskirjasto.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Puolan kansalliskirjasto · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Riika · Katso lisää »

Ristiretket

Ristiretket (lat. expeditio cruciata) olivat paavin hyväksymiä, uskonnon avulla perusteltuja sotaretkiä, joita tehtiin keskiajalla.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Ristiretket · Katso lisää »

Ristiretket Baltiaan

Ristiretket Baltiaan olivat kirkon hyväksymiä sotaretkiä, joita etupäässä saksalainen ritarikunta ja kalparitaristo sekä myös tanskalaiset ja ruotsalaiset tekivät Baltiassa asuvia pakanakansoja ja ortodokseja vastaan.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Ristiretket Baltiaan · Katso lisää »

Saarenmaa (muinaismaakunta)

Viron muinaismaakunnat Saarenmaan muinaismaakunta oli maakunta nykyisessä Virossa.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Saarenmaa (muinaismaakunta) · Katso lisää »

Saksalaiset

Saksalaiset ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Saksalaiset · Katso lisää »

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Tanska · Katso lisää »

Tartto

Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Tartto · Katso lisää »

Varsova

Varsova on Puolan pääkaupunki.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Varsova · Katso lisää »

Venäläiset

Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Venäläiset · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Henrikin Liivinmaan kronikka ja Virolaiset · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Henrik Liivinmaalaisen kronikka, Henrik Lättiläisen kronikka.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »