Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
16 suhteet: Agaricales, Etelämanner, Evoluutiopuu, Haperot, Häränkieli, Jäkälät, Käävät, Kladi, Maa, Meri, Molekyylibiologia, Peltoherkkusieni, Punakärpässieni, Rouskut, Sienet, Tuhkelot.
Agaricales
Agaricales on nykykäsityksen mukaan sienten geneettinen kladi – tarkemmin sienilahko, joka vastaa osittain helttasienten määritelmää, mutta siitä puuttuvat muun muassa rouskut (Lactarius) ja haperot (Russula), ja toisaalta siihen kuuluu esimerkiksi kääväkkäitä kuten häränkieli (Fistulina hepatica) ja kupusieniä kuten tuhkeloiden (Lycoperdon) suku.
Uusi!!: Helttasienet ja Agaricales · Katso lisää »
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Uusi!!: Helttasienet ja Etelämanner · Katso lisää »
Evoluutiopuu
Ernst Haeckelin varhainen evoluutiopuuesitys Evoluutiopuu eli fylogeneettinen puu on jonkin eliöryhmän syntyä ja polveutumishistoriaa eli fylogeniaa kuvaava haarautuva puumainen kaavio.
Uusi!!: Helttasienet ja Evoluutiopuu · Katso lisää »
Haperot
Haperot (Russula) on laaja helttasienisuku.
Uusi!!: Helttasienet ja Haperot · Katso lisää »
Häränkieli
Häränkieli (Fistulina hepatica) on tammen rungolla kasvava yksivuotinen suuri kääpä.
Uusi!!: Helttasienet ja Häränkieli · Katso lisää »
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Uusi!!: Helttasienet ja Jäkälät · Katso lisää »
Käävät
Rikkikääpä Käävät on vanhentunut nimi sieniheimosta Polyporaceae.
Uusi!!: Helttasienet ja Käävät · Katso lisää »
Kladi
luokka on kuvassa sinisellä. Se käsittää matelijoiden kantamuodon ja matelijalajit, mutta ei lintuja. Kladi eli monofyleettinen ryhmä tai kehityslinja on evoluutioon perustuva eliöiden kladistinen ryhmä, joka käsittää kantamuodon ("esi-isän") ja kaikki siitä polveutuvat eliölajit.
Uusi!!: Helttasienet ja Kladi · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Helttasienet ja Maa · Katso lisää »
Meri
Färsaarten lähistöllä. Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta.
Uusi!!: Helttasienet ja Meri · Katso lisää »
Molekyylibiologia
Molekyylibiologia on biologian osa-alue, joka tarkastelee solujen toimintaa molekyylitasolla.
Uusi!!: Helttasienet ja Molekyylibiologia · Katso lisää »
Peltoherkkusieni
Peltoherkkusieni (Agaricus arvensis) kasvaa keskikesästä alkaen nurmikoilla, laitumilla ja puistoissa maan eteläosissa.
Uusi!!: Helttasienet ja Peltoherkkusieni · Katso lisää »
Punakärpässieni
Punakärpässieni (Amanita muscaria, aikaisemmin "punainen kärpässieni"), usein lyhyesti kärpässieni, on myrkyllinen sieni.
Uusi!!: Helttasienet ja Punakärpässieni · Katso lisää »
Rouskut
Rouskut (Lactarius) on laaja helttasienisuku.
Uusi!!: Helttasienet ja Rouskut · Katso lisää »
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Uusi!!: Helttasienet ja Sienet · Katso lisää »
Tuhkelot
Tuhkelot (savusienet) (Lycoperdon) on kupusienten suku.
Uusi!!: Helttasienet ja Tuhkelot · Katso lisää »
