Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Akamantis, Antiikin Ateena, Antiikin Attika, Antiikin Kreikka, Attika, Bule (Ateena), Demos, Fyle, Heeros, Hefaistos, Herakles, Irákleio (Attika), Kleisthenes, Kreikan arkaainen kausi, Trittys.
Akamantis
Akamantis oli antiikin ajan Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen fyle eli ”heimo” tai ennemminkin äänestyspiiri, joka perustettiin Kleistheneen uudistuksessa vuonna 508 eaa.
Uusi!!: Ifistiadai ja Akamantis · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Ifistiadai ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin Attika
Attika ja ympäröivät alueet. Attika oli antiikin Kreikan maakunta.
Uusi!!: Ifistiadai ja Antiikin Attika · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Ifistiadai ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Attika
Attika eli Attikan alue (Περιφέρεια Αττικής, Periféreia Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.
Uusi!!: Ifistiadai ja Attika · Katso lisää »
Bule (Ateena)
Bule (tai boulē) eli ”viidensadan neuvosto” oli antiikin Ateenan bule eli neuvosto, joka oli valmisteleva elin ekklesian eli kansankokouksen kokoontumisia varten sekä päätöksiä toimeenpaneva elin.
Uusi!!: Ifistiadai ja Bule (Ateena) · Katso lisää »
Demos
trittyksen demokset on merkitty neliöllä, rannikoalueen trittyksen demokset ympyrällä ja sisämaan trittyksen demokset kolmiolla. Demos oli antiikin Kreikassa Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen osasta käytetty nimitys.
Uusi!!: Ifistiadai ja Demos · Katso lisää »
Fyle
Fyle (”heimo”, ”kansa” tarkoitti antiikin Kreikassa heimoa. Jako fyleihin oli käytössä vanhastaan niin doorilaisilla kuin joonialaisilla alueilla. Parhaiten tunnetaan Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen kymmenen Kleistheneen uudistuksessa syntynyttä fyleä, jotka olivat käytännössä äänestyspiirejä ja keskeisessä roolissa kaupungin demokratian toiminnassa. Ne jakaantuivat trittyksiin ja demoksiin.
Uusi!!: Ifistiadai ja Fyle · Katso lisää »
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Uusi!!: Ifistiadai ja Heeros · Katso lisää »
Hefaistos
Andrea Mantegnan (1431–1506) maalaus ''Hefaistos pajassaan''. Hefaistos on kreikkalaisessa mytologiassa tulen ja taonnan seppäjumala.
Uusi!!: Ifistiadai ja Hefaistos · Katso lisää »
Herakles
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Uusi!!: Ifistiadai ja Herakles · Katso lisää »
Irákleio (Attika)
Irákleio, joskus myös Néo Irákleio (Νέο Ηράκλειο, ”Uusi Irákleio”), on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος ΗρακλείουΑττικής, Dímos Irakleíou Attikís), joka sijaitsee Pohjois-Ateenan alueyksikössä Attikan alueella ja kuuluu Ateenan metropolialueeseen.
Uusi!!: Ifistiadai ja Irákleio (Attika) · Katso lisää »
Kleisthenes
Kleisthenes. Kleisthenes (n. 570–507 eaa.) oli antiikin kreikkalainen ateenalainen poliitikko ja kansanpuolueen johtaja.
Uusi!!: Ifistiadai ja Kleisthenes · Katso lisää »
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Uusi!!: Ifistiadai ja Kreikan arkaainen kausi · Katso lisää »
Trittys
demokset on merkitty yhdellä värillä.Kaupunkialueen trittyksen demokset on merkitty neliöllä, rannikoalueen trittyksen demokset ympyrällä ja sisämaan trittyksen demokset kolmiolla. Trittys (monikossa trittyes) oli antiikin ajan Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella fylen eli ”heimon” kolmannes.
Uusi!!: Ifistiadai ja Trittys · Katso lisää »
