Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Happo-emäsreaktio

Indeksi Happo-emäsreaktio

Svante Arrhenius oli ensimmäinen, joka loi ensimmäisen modernin teorian happo-emäsreaktioille. Happo-emäsreaktio eli protolyysi on kemiallinen reaktio, joka tapahtuu hapon ja emäksen välillä.

71 suhteet: Aine, Alkalimetalli, Alkemia, Ammoniakki, Ammoniumioni, Anhydridit, Antoine Lavoisier, Dissosiaatio (kemia), Eetterit, Elektrodi, Elektrofiili, Elektrolyysi, Elektrolyytti, Elektronipari, Emäs, Emäsvakio, Epämetalli, Fosforipentoksidi, Hapetusluku, Happi, Happihappo, Happo, Happo-emästasapaino, Happotähde, Happovakio, Heikko happo, Hiilidioksidi, Hiilihappo, Humphry Davy, Hydroksidi, Ioni, Jöns Jacob Berzelius, Johannes Brønsted, Justus von Liebig, Käsite, Kemiallinen reaktio, Kloridi, Kreikan kieli, Lakmustesti, Maa-alkalimetalli, Määritelmä, Metalli, Natriumhydroksidi, Natriumkloridi, Neutraloituminen, Nobelin fysiikanpalkinto, Nukleofiili, Oksidi, Oksoniumioni, Perkloorihappo, ..., Protoni, Reaktioyhtälö, Rikkidioksidi, Rikkihappo, Rikkivety, Robert Boyle, Sähkövirta, Suola, Suolahappo, Svante Arrhenius, Tasapainovakio, Telluurivety, Tieteellinen teoria, Typpihappo, Vahva happo, Vapaa elektronipari, Vesi, Vety, Vetybromidi, Vetyjodidi, Vetykloridi. Laajenna indeksi (21 lisää) »

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Aine · Katso lisää »

Alkalimetalli

Alkalimetallit ovat alkuaineiden jaksollisen järjestelmän ensimmäinen pääryhmä.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Alkalimetalli · Katso lisää »

Alkemia

Jan van der Straet, ''Alkemistin laboratorio'', 1570. Alkemia on kemian varhaisvaihe jonka päätarkoituksena oli valmistaa kultaa muista materiaaleista kuten perusmetalleista, tai saada aikaan elämän eliksiiri, jolla voitaisiin saavuttaa pitkä tai jopa ikuinen elämä.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Alkemia · Katso lisää »

Ammoniakki

Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia Ammoniakkikaasupullo Ammoniakki on huoneenlämmössä olomuodoltaan pistävänhajuinen, väritön kaasu.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Ammoniakki · Katso lisää »

Ammoniumioni

Ammoniumionin rakenne Ammoniumioni on moniatominen positiviinen kompleksi-ioni, jonka kemiallinen kaava on NH4+.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Ammoniumioni · Katso lisää »

Anhydridit

Anhydridit ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden voidaan ajatella muodostuvan H2O-molekyylin poistamisella.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Anhydridit · Katso lisää »

Antoine Lavoisier

Antoine Lavoisier Antoine Laurent de Lavoisier (26. elokuuta 1743 Pariisi – 8. toukokuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen kemisti.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Antoine Lavoisier · Katso lisää »

Dissosiaatio (kemia)

Dissosiaatio on molekyylin hajoaminen kahdeksi tai useammaksi molekyyliksi tai atomiksi.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Dissosiaatio (kemia) · Katso lisää »

Eetterit

Eetterin yleinen rakenne. Eetterit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on happisilta eli -O- kahden tyydyttyneen hiilen välissä.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Eetterit · Katso lisää »

Elektrodi

Elektrodi eli kohtio on sähköisen virtapiirin osa, jossa sähkö siirtyy väliaineeseen tai väliaineesta virtapiiriin.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Elektrodi · Katso lisää »

Elektrofiili

Elektrofiili on reagenssi, joka reagoi nukleofiilien kanssa vastaanottaen niiltä elektroniparin.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Elektrofiili · Katso lisää »

Elektrolyysi

Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Elektrolyysi · Katso lisää »

Elektrolyytti

Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Elektrolyytti · Katso lisää »

Elektronipari

Tässä esimerkissä atomeilla on yhteiskäytössä yksi elektronipari (siniset). Elektronipari on kovalenttisten sidosten yhteydessä käytetty termi, joka kuvaa molekyylin muodostavien epämetallien yhteisiä elektroneja.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Elektronipari · Katso lisää »

Emäs

Emäs eli alkali on hapon vastakohta.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Emäs · Katso lisää »

Emäsvakio

Emäsvakio kertoo kuinka suuri osa emäksestä protolysoituu kyseisen emäksen vesiliuoksessa eli kuinka vahva emäs on.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Emäsvakio · Katso lisää »

Epämetalli

Epämetallit ovat alkuaineita, jotka eivät käyttäydy kuten metallit.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Epämetalli · Katso lisää »

Fosforipentoksidi

Fosforipentoksidi on fosforin ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste, jonka kemiallinen kaava on P2O5.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Fosforipentoksidi · Katso lisää »

Hapetusluku

Hapetusluku eli hapetusaste on luku, joka kuvaa jossakin määrin atomin luovuttamaa tai vastaanottamaa elektronijakaumaa.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Hapetusluku · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Happi · Katso lisää »

Happihappo

Kromihappo on happihappo. Vasemmalla dikromihappo H2Cr2O7 ja oikealla kromihappo H2CrO4. Happihapot eli oksohapotKivinen, Mäkitie: Kemia, s. 203, luku Happihapot ovat happoja, joiden mole­kyylissä on ainakin yksi happiatomi.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Happihappo · Katso lisää »

Happo

Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Happo · Katso lisää »

Happo-emästasapaino

Happo-emästasapaino on elimistön osien happamuuden ihanteellisen arvon säätelymekanismi, joka syntyy happojen ja emästen tasapainoisesta suhteesta.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Happo-emästasapaino · Katso lisää »

Happotähde

Happotähde eli happojäännös on ioni tai atomi­ryhmä, joka jää jäljelle jostakin haposta, kun siitä poistetaan vetyatomit positiivisina ioneina.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Happotähde · Katso lisää »

Happovakio

Happovakio (Ka) kertoo kuinka suuri osa haposta protolysoituu kyseisen hapon vesiliuoksessa eli kuinka vahva happo on.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Happovakio · Katso lisää »

Heikko happo

Etikkahappo on heikko happo. Heikko happo on happo, jonka vetyionien tuotantoreaktio eli protolyysi ei tapahdu täydellisesti, vaan happo jää osittain hajonneena tasapainotilaan, toisin kuin vahva happo.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Heikko happo · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Hiilihappo

Hiilihappo on veden ja hiilidioksidin muodostama yhdiste.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Hiilihappo · Katso lisää »

Humphry Davy

Humphry Davy (17. joulukuuta 1778 Penzance, Englanti – 29. toukokuuta 1829 Geneve, Sveitsi) oli englantilainen kemisti.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Humphry Davy · Katso lisää »

Hydroksidi

Hydroksidi Hydroksidi-ioni on vedyn ja hapen muodostama anioni, OH-, jonka varaus on -1.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Hydroksidi · Katso lisää »

Ioni

Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Ioni · Katso lisää »

Jöns Jacob Berzelius

Jöns Jacob Berzelius oli ruotsalainen kemisti, jonka tutkimukset rikastuttivat miltei kaikkia silloisia kemian aloja.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Jöns Jacob Berzelius · Katso lisää »

Johannes Brønsted

Johannes Brønsted Johannes Nicolaus Brønsted (22. helmikuuta 1879 Varde, Tanska – 17. joulukuuta 1947 Kööpenhamina, Tanska) oli tanskalainen kemisti, jolla on ollut varsin huomattava vaikutus nykyaikaisen fysikaalisen kemian kehitykseen.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Johannes Brønsted · Katso lisää »

Justus von Liebig

Justus von Liebig Justus Liebig (vuodesta 1845 vapaaherra Justus von Liebig) (12. toukokuuta 1803 Darmstadt – 18. huhtikuuta 1873 München) oli saksalainen kemisti.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Justus von Liebig · Katso lisää »

Käsite

Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Käsite · Katso lisää »

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »

Kloridi

Kloridi-ioni. Kloridi (Cl-) on anioni, jossa klooriatomiin on liittynyt yksi ylimääräinen elektroni, tai ioniyhdiste, jossa kloridi-ioni on anionina.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Kloridi · Katso lisää »

Kreikan kieli

Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Kreikan kieli · Katso lisää »

Lakmustesti

Käyttämättömiä lakmuspaperiliuskoja. Lakmuspaperiliuskoja, joiden vasemmat päät on kastettu emäkseen ja oikeat päät happoon. Lakmustesti on kemiallinen testi, jolla tutkitaan happamuutta.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Lakmustesti · Katso lisää »

Maa-alkalimetalli

Maa-alkalimetallit ovat jaksollisen järjestelmän toinen pääryhmä, johon kuuluvat seuraavat alkuaineet: beryllium, magnesium, kalsium, strontium, barium ja radium.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Maa-alkalimetalli · Katso lisää »

Määritelmä

Määritelmä on käsitteen olennaisten ominaisuuksien lyhyt ja tarkka kielellinen kuvaus.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Määritelmä · Katso lisää »

Metalli

Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Metalli · Katso lisää »

Natriumhydroksidi

Natriumhydroksidi (NaOH), arkikielessä lipeä tai natronlipeä, on natrium- (Na+) ja hydroksidi-ioneista (OH-) koostuva vahva emäs, joka liuetessaan veteen vapauttaa lämpöä eli reagoi eksotermisesti.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Natriumhydroksidi · Katso lisää »

Natriumkloridi

Suolarakeita Suolakide Viitattu.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Natriumkloridi · Katso lisää »

Neutraloituminen

Kemiassa neutraloituminen on kemiallinen reaktio, joka tapahtuu, kun happo ja emäs kumoavat toistensa happamuuden ja emäksisyyden täysin, ja reaktion edettyä loppuun muodostuu vain neutraaleja yhdisteitä.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Neutraloituminen · Katso lisää »

Nobelin fysiikanpalkinto

Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli Nobelin fysiikanpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Nobelin fysiikanpalkinto · Katso lisää »

Nukleofiili

Nukleofiili on ydinhakuinen reagenssi, joka pyrkii muodostamaan kovalenttisen sidoksen elektrofiilin kanssa luovuttamalla tälle elektroniparin.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Nukleofiili · Katso lisää »

Oksidi

Oksidi on hapen ja jonkin toisen alkuaineen yhdiste.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Oksidi · Katso lisää »

Oksoniumioni

Oksonium-ionin kemiallinen kaava. Oksoniumioni on mikä hyvänsä hapen kationi, jolla on kolme sidosta ja sen varaus on +I.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Oksoniumioni · Katso lisää »

Perkloorihappo

Perkloorihappo (HClO4, CAS-numero 7601-90-3) on voimakkaasti hapettava kloorin happiyhdiste.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Perkloorihappo · Katso lisää »

Protoni

Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Protoni · Katso lisää »

Reaktioyhtälö

Reaktioyhtälö on kemiallisiin merkkeihin ja kaavoihin perustuva kemiallisten reaktioiden merkitsemistapa, johon on merkitty vasemmalle puolelle reaktion lähtöaineet ja oikealle puolelle reaktiotuotteet.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Reaktioyhtälö · Katso lisää »

Rikkidioksidi

Rikkidioksidi (SO2) on väritön, pistävänhajuinen, ärsyttävä ja syövyttävä kaasu.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Rikkidioksidi · Katso lisää »

Rikkihappo

alt.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Rikkihappo · Katso lisää »

Rikkivety

Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädältä kananmunalta haiseva kaasu.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Rikkivety · Katso lisää »

Robert Boyle

Robert Boyle (25. tammikuuta 1627 – 31. joulukuuta 1691) oli brittiläinen luonnonfilosofi, kemisti ja fyysikko.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Robert Boyle · Katso lisää »

Sähkövirta

Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Sähkövirta · Katso lisää »

Suola

Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Suola · Katso lisää »

Suolahappo

Suolahappo, vetykloridihappo eli kloorivetyhappo on vahvasti hapan liuos, joka syntyy vetykloridin eli kloorivedyn (HCl) liuetessa veteen.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Suolahappo · Katso lisää »

Svante Arrhenius

Svante August Arrhenius (19. helmikuuta 1859 Vik lähellä Uppsala, Ruotsi – 2. lokakuuta 1927 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen fyysikko ja kemisti ja ensimmäinen ruotsalainen Nobel-palkinnon saaja.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Svante Arrhenius · Katso lisää »

Tasapainovakio

Tasapainovakio on reaktiokohtainen, reaktioon osallistuvien aineiden suhteita ja reaktion tasapainoa kuvaava arvo.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Tasapainovakio · Katso lisää »

Telluurivety

Telluurivety eli tellaani on epäorgaaninen yhdiste, ja yksinkertaisin telluurin hydridi.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Telluurivety · Katso lisää »

Tieteellinen teoria

Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Tieteellinen teoria · Katso lisää »

Typpihappo

Typpihappo (aiemmin sievesi eli salpietarihappo) eli HNO3 on väritön, voimakkaasti syövyttävä happo.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Typpihappo · Katso lisää »

Vahva happo

Rikkihappo on vahva happo. Jokainen rikkihappo-molekyyli luovuttaa vetyionin vesiliuoksessa. Vahva happo on happo, jonka vetyionien tuotantoreaktion voidaan olettaa tapahtuvan loppuun asti.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Vahva happo · Katso lisää »

Vapaa elektronipari

veden ja vetykloridin vapaat elektroniparit Vapaa elektronipari eli sitomaton elektronipari on yhdisteissä yhdelle atomille valenssikuorelle lokalisoituneita kemiallisen sidoksen muodostumiseen osallistumattomia elektronipareja.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Vapaa elektronipari · Katso lisää »

Vesi

Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Vesi · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Vety · Katso lisää »

Vetybromidi

Vetybromidi eli bromivety (HBr) on bromin ja vedyn muodostama molekyyliyhdiste.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Vetybromidi · Katso lisää »

Vetyjodidi

Vetyjodidi (HI) on jodin ja vedyn muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Vetyjodidi · Katso lisää »

Vetykloridi

Vetykloridi eli kloorivety (HCl) on vedyn ja kloorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste, joka kuuluu vetyhalideihin.

Uusi!!: Happo-emäsreaktio ja Vetykloridi · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Protolysoituminen, Protolyysi, Protolyytti.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »