Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Aateli, Hakoisten kartano, Janakkala, Kamariherra, Kamarijunkkari, Liberaalinen puolue, Maamarsalkka, Säätyvaltiopäivät 1863, Säätyvaltiopäivät 1867, Säätyvaltiopäivät 1872, Säätyvaltiopäivät 1877, Säätyvaltiopäivät 1882, Säätyvaltiopäivät 1885, Säätyvaltiopäivät 1888, Säätyvaltiopäivät 1891, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Tammikuun valiokunta, Turun hovioikeus, Valtiopäivämies, Vapaaherra, 1828, 19. joulukuuta, 1903, 22. lokakuuta.
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Aateli · Katso lisää »
Hakoisten kartano
Hakoisten kartano elokuussa 2005, friisissä vapaaherrallisen Boije af Gennäs -suvun vaakuna Hakoisten kartano sijaitsee Janakkalan kunnassa, Kanta-Hämeen maakunnassa, Hakoisten linnavuoren välittömässä yhteydessä.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Hakoisten kartano · Katso lisää »
Janakkala
Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Janakkala · Katso lisää »
Kamariherra
Kamariherran arvonimi oli käytössä Normandian herttuakunnan hovissa.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Kamariherra · Katso lisää »
Kamarijunkkari
Kamarijunkkari (Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966. Kamarijunkkari on joko hovin vakinaisessa palveluksessa tai hänet kutsutaan mukaan hoviseurueeseen erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Venäjällä tätä arvonimeä ei aikoinaan voitu suoda kahdeksatta arvoluokkaa alemmalle henkilölle. Venäjän keisari Pietari Suuri perusti kamarijunkkarin arvon vuonna 1711. Vuonna 1722 päätetyssä arvoluokkajärjestelmässä kamarijunkkari kuului yhdeksänteen arvoluokkaan. Vuonna 1737 korotettiin kuudenteen luokkaan ja vuonna 1742 viidenteen luokkaan. Vuonna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I päätti, että kamarijunkkarin arvosta tuli kunnianosoitus merkittävistä saavutuksista Venäjän keisarikuntaa ja tsaaria kohtaan. Kamarijunkkarit saivat kutsuja Venäjän hovin virallisin juhlallisuuksiin ja tanssiaisiin, jonka takia arvonimeä pidettiin arvossa. Vuonna 1915 Venäjän keisarikunnassa oli 394 kamarijunkkaria. Ruotsin hovin arvoasteikossa kamarijunkkari on kamariherran jälkeen ja hänen tehtävänään on avustaa tätä viranhoidossa. Ruotsissa nimitys on myös pelkkä arvonimi ilman mitään palvelustehtäviä. Tämä virka-arvo tuli Ruotsissa käyttöön 1783, kun Kustaa III perusti 24 uutta hovivirkaa. Kamarijunkkari vastaa majurin arvoa. Ylikamarijunkkari on Ruotsin hovin virkamiehen nimitys, joka vastaa kenraaliluutnantin arvoa. Ylikamarijunkkari hoitaa etupäässä edustustehtäviä.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Kamarijunkkari · Katso lisää »
Liberaalinen puolue
Liberaalinen puolue oli 1880-luvulla toiminut Suomen ensimmäinen varsinainen poliittinen puolue.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Liberaalinen puolue · Katso lisää »
Maamarsalkka
Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus. Maamarsalkka oli vuodesta 1627 alkaen Ruotsin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn puheenjohtajasta käytetty nimitys.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Maamarsalkka · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1863
Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1867
Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät 1867 pidettiin nälkävuonna 1867.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Säätyvaltiopäivät 1867 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1872
Säätyvaltiopäivät 1872 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Säätyvaltiopäivät 1872 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1877
Säätyvaltiopäivät 1877 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Säätyvaltiopäivät 1877 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1882
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät vuonna 1882 pidettiin 19.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Säätyvaltiopäivät 1882 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1885
Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1888
Säätyvaltiopäivät 1888 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Säätyvaltiopäivät 1888 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1891
Säätyvaltiopäivät 1891 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Säätyvaltiopäivät 1891 · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Tammikuun valiokunta
Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. tammikuuta vuonna 1862 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Tammikuun valiokunta · Katso lisää »
Turun hovioikeus
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Turun hovioikeus · Katso lisää »
Valtiopäivämies
Valtiopäivämies on henkilö jota kutsutaan pohjoismaissa (suomessa ja ruotsissa) säätyjä edustavaksi edusmieheksi eli poliitikoksi, joka on tullut valituksi oman lääninsä edustajaksi säätyvaltiopäiville.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Valtiopäivämies · Katso lisää »
Vapaaherra
Saksalainen vapaaherran kruunu. Vapaaherra on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja Vapaaherra · Katso lisää »
1828
Ei kuvausta.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja 1828 · Katso lisää »
19. joulukuuta
19.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja 19. joulukuuta · Katso lisää »
1903
Vuosi 1903 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja 1903 · Katso lisää »
22. lokakuuta
22.
Uusi!!: Hans Gustaf Boije ja 22. lokakuuta · Katso lisää »
