Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
60 suhteet: Aamiainen, Alaleuanluu, Bakteerit, Hait, Hammasfluoroosi, Hammasimplantti, Hammaskiille, Hammaskivi, Hammaskoru, Hammaslanka, Hammaslääkäri, Hammasluu, Hammasproteesi, Hammasprotetiikka, Hammassementti, Hammastahna, Hammastikku, Hammasväliharja, Hampaiden harjaus, Happamuus, Hedelmä (ruoka), Hevonen, Ien, Ientulehdus, Ihminen, Jyrsijät, Kalkki, Karies, Kissa, Koira, Kollageenisyy, Ksylitoli, Leuka, Liha, Lihansyöjä, Luukudos, Majava, Märehtijät, Mehu, Mursu, Nieleminen, Norsut, Odontoblasti, Poskihampaat, Pulpa, Rautahammas (James Bond), Ruoka, Saalistus, Sarvivalas, Selkärankaiset, ..., Sika, Sokerit, Suu, Syöksyhammas, Tukikudostulehdus, Vesi, Viinirypäle, Viisaudenhammas, Virvoitusjuoma, Yläleuka. Laajenna indeksi (10 lisää) »
Aamiainen
Perinteinen englantilaistyylinen aamupala Aamiainen eli aamupala on päivän ensimmäinen ateria.
Uusi!!: Hammas ja Aamiainen · Katso lisää »
Alaleuanluu
Alaleuanluu (mandibula) on selkäjänteisten luu, johon alahampaat ovat kiinnittyneet.
Uusi!!: Hammas ja Alaleuanluu · Katso lisää »
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Uusi!!: Hammas ja Bakteerit · Katso lisää »
Hait
Hait (Selachii) on leveäsuisiin kuuluva rustokalojen lohko.
Uusi!!: Hammas ja Hait · Katso lisää »
Hammasfluoroosi
Hammasfluoroosi tai fluoroosi on hammaskiilteen kehityshäiriö, joka johtuu liiallisesta fluorin saannista hampaan kehitysvaiheen aikana.
Uusi!!: Hammas ja Hammasfluoroosi · Katso lisää »
Hammasimplantti
Hammasimplantti ja kruunu. Röntgenkuva kahdesta leukaluuhun kiinnitetystä hammasimplantista. Hammasimplantti eli hammasistute on poistetun tai irroneen hampaan tilalle istutettu keinojuuri, joka on esimerkiksi titaanista valmistettu ruuvinomainen juuri, joka istutetaan leukaluuhun.
Uusi!!: Hammas ja Hammasimplantti · Katso lisää »
Hammaskiille
Hammaskiille eli adamantiini on hampaiden pinnalla oleva erittäin kova, vaalea, läpikuultava, lähes kokonaan mineraaleista (n. 96 %) muodostunut kudos.
Uusi!!: Hammas ja Hammaskiille · Katso lisää »
Hammaskivi
Hammaskiveä hampaan tyvessä Hammaskivi (calculus dentalis, odontoliitti) on hammassairaus, jossa suun bakteereista ja kalkkisuoloista muodostuu kerrostumaa hampaan pinnalle.
Uusi!!: Hammas ja Hammaskivi · Katso lisää »
Hammaskoru
Hammaskoru. Hammaskoru on hampaan pintaan paikka-aineella kiinnitettävä tyypillisesti kulta- tai timanttikoru.
Uusi!!: Hammas ja Hammaskoru · Katso lisää »
Hammaslanka
periodontaalista hoitoa. Hammaslankapakkaus, jossa langankatkaisin. Kertakäyttöinen hammaslankain. Hammaslanka on lanka, jolla puhdistetaan hampaiden välejä tavoitteena poistaa bakteeripeitettä eli plakkia sekä hammasväleihin mahdollisesti jääneitä ruoankappaleita hampaiden välipinnoilta ja ientaskuista.
Uusi!!: Hammas ja Hammaslanka · Katso lisää »
Hammaslääkäri
kasvoista Hammaslääkäri on hammaslääketiedettä harjoittava terveydenhuollon ammattilainen ja lääkäri, joka keskittyy diagnosoimaan ja hoitamaan ihmisen suun ja purentaelimen sairauksia.
Uusi!!: Hammas ja Hammaslääkäri · Katso lisää »
Hammasluu
Hammasluu eli dentiini on hampaiden hammasytimen ja hammaskiilteen välissä sijaitseva luukudos.
Uusi!!: Hammas ja Hammasluu · Katso lisää »
Hammasproteesi
Hammasproteesilla (puhekielessä usein tekohampaat) tarkoitetaan omia hampaita, menetettyä luuta ja suun alueen pehmytkudoksia korvaavaa suussa kiinteästi tai irrotettavasti olevaa laitetta.
Uusi!!: Hammas ja Hammasproteesi · Katso lisää »
Hammasprotetiikka
Hammasproteesin valmistustaHammasprotetiikalla tarkoitetaan hammaskudosten, menetettyjen hampaiden ja pehmytkudosten tai koko hampaiston korvaamista keinotekoisilla proteeseilla.
Uusi!!: Hammas ja Hammasprotetiikka · Katso lisää »
Hammassementti
Hammassementti on ohuesti kerrostunut, hampaan juuren dentiiniä peittävää kalkkeutunutta kudosta.
Uusi!!: Hammas ja Hammassementti · Katso lisää »
Hammastahna
hammaslangalla. Hammastahna on hampaiden harjaamisen yhteydessä käytettävä puhdistusaine.
Uusi!!: Hammas ja Hammastahna · Katso lisää »
Hammastikku
Puisia hammastikkuja Hammastikku on tikku, jolla puhdistetaan hammasvälejä.
Uusi!!: Hammas ja Hammastikku · Katso lisää »
Hammasväliharja
Hammasväliharja on pieni hammasvälien puhdistamiseen tarkoitettu, muodoltaan pulloharjaa muistuttava harja.
Uusi!!: Hammas ja Hammasväliharja · Katso lisää »
Hampaiden harjaus
Hampaiden pesua hammasharjalla. Hampaiden harjaus on toimenpide, jossa ihminen puhdistaa hampaansa käyttäen hammasharjaa.
Uusi!!: Hammas ja Hampaiden harjaus · Katso lisää »
Happamuus
Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.
Uusi!!: Hammas ja Happamuus · Katso lisää »
Hedelmä (ruoka)
Hedelmiä Barcelonan kauppahallissa. Hedelmä on ruokatalouden, puutarhanhoidon ja ravinto-opin käsitteenä syötävä pehmeä- ja mehukaslihainen kasvinosa, jonka sisässä on yksi tai useampi siemen.
Uusi!!: Hammas ja Hedelmä (ruoka) · Katso lisää »
Hevonen
Kesyhevonen (Equus caballus caballus) on yksi hevosen alalajeista.
Uusi!!: Hammas ja Hevonen · Katso lisää »
Ien
Poikkileikkauskuva puhkeavasta hampaasta. A: hammas, B: ien. Ikenen yläosassa ientaskun hampaasta erottava vapaa ien, C: alveoliluu, D: parodontaaliligamentti. Ien on hammasta ympäröivä pehmytkudos.
Uusi!!: Hammas ja Ien · Katso lisää »
Ientulehdus
Ientulehdus eli gingiviitti on ihmiselle melko yleinen tulehdustila.
Uusi!!: Hammas ja Ientulehdus · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Hammas ja Ihminen · Katso lisää »
Jyrsijät
''Spermophilus saturatus'' -siiseli. Jyrsijät (Rodentia) on nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Hammas ja Jyrsijät · Katso lisää »
Kalkki
Kalkin kierto eri prosesseissa. Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste.
Uusi!!: Hammas ja Kalkki · Katso lisää »
Karies
Karies eli hammasmätä on tulehduksen aiheuttama hammassairaus, joka aiheuttaa hammaskiilteen vaurioitumista ja hampaiden reikiintymistä sekä toisinaan myös hampaiden tai ientaskujen piileviä kroonisia tulehduspesäkkeitä eli paiseita.
Uusi!!: Hammas ja Karies · Katso lisää »
Kissa
Kissa eli kesykissa tai kotikissa (Felis catus, aiemmin Felis silvestris catus) on afrikanvillikissasta (Felis lybica) polveutuva ja petoeläinten (Carnivora) lahkon kissaeläinten (Felidae) heimoon kuuluva kesy nisäkäslaji.
Uusi!!: Hammas ja Kissa · Katso lisää »
Koira
Koira eli kesykoira (Canis lupus familiaris, aiemmin Canis familiaris) on harmaasuden (Canis lupus) kesy, jalostettu muoto.
Uusi!!: Hammas ja Koira · Katso lisää »
Kollageenisyy
Kollageenisyyt ovat kaikkialla tukikudoksessa (erityisen runsaasti jänteissä, nivelsiteissä ja jännekalvoissa) esiintyviä syitä, joilla on suuri vetolujuus syyn suunnassa.
Uusi!!: Hammas ja Kollageenisyy · Katso lisää »
Ksylitoli
Ksylitoli eli koivusokeri on sokerialkoholi eli polyoli.
Uusi!!: Hammas ja Ksylitoli · Katso lisää »
Leuka
Miehen leuka. Ihmisen alaleukaluu ja alahampaat. Leuka on suun yläpuolinen ja alapuolinen pään osa, johon hampaat kiinnittyvät.
Uusi!!: Hammas ja Leuka · Katso lisää »
Liha
Raakaa vähärasvaista lihaa. Vasemmalla broileri, joka on maailman suosituin lihalaji. Edustalla leikkelettä, joka on yleensä teollisesti prosessoitua. Sianlihaa ja valkosipulia. Liha on ravinnoksi käytettävää lihaskudostaRemes 2013, s. 157.
Uusi!!: Hammas ja Liha · Katso lisää »
Lihansyöjä
Leijonalla on tyypilliset lihansyöjän hampaat. Kihokki houkuttelee hyönteisiä. Lihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä.
Uusi!!: Hammas ja Lihansyöjä · Katso lisää »
Luukudos
Luukudos on elävää jatkuvasti uusiutuvaa tukikudosta.
Uusi!!: Hammas ja Luukudos · Katso lisää »
Majava
Majava tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Hammas ja Majava · Katso lisää »
Märehtijät
Märehtijät (Ruminantia) on sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäsryhmä, joka perinteisessä tieteellisessä luokituksessa on luokiteltu yhdeksi sorkkaeläinten lahkon alalahkoista.
Uusi!!: Hammas ja Märehtijät · Katso lisää »
Mehu
Appelsiinimehua. Mehut ovat erilaisista hedelmistä, marjoista tai kasviksista tehtyjä juomia, joissa ei ole hiilihappoa kuten virvoitusjuomissa.
Uusi!!: Hammas ja Mehu · Katso lisää »
Mursu
Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji.
Uusi!!: Hammas ja Mursu · Katso lisää »
Nieleminen
Nieleminen perustuu moniosaiseen heijasteeseen, jota säätelee ydinjatkeessa ja aivosillan alaosassa sijaitseva nielemiskeskus.
Uusi!!: Hammas ja Nieleminen · Katso lisää »
Norsut
Norsut eli elefantit (Elephantidae) ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Hammas ja Norsut · Katso lisää »
Odontoblasti
Kehittyvä hammas Odontoblasti on hammasluun emosolu, joka tuottaa hammasluuta tuottavia soluja.
Uusi!!: Hammas ja Odontoblasti · Katso lisää »
Poskihampaat
Poskihampaat ovat purukaluston takimmaiset hampaat.
Uusi!!: Hammas ja Poskihampaat · Katso lisää »
Pulpa
Pulpa eli hammasydin (pulpa dentis) on hammasluun eli dentiinin sisällä oleva, erikoistunutta sidekudosta sisältävä ontelo, jossa kulkevat hammasta hermottavat hermot sekä ravintoaineita tuovat verisuonet.
Uusi!!: Hammas ja Pulpa · Katso lisää »
Rautahammas (James Bond)
Rautahammas (joissakin suomennoksissa Rautaleuka tai Leuat, alkuperäiseltä nimeltään Jaws) on yksi James Bondin pahimmista vihollisista.
Uusi!!: Hammas ja Rautahammas (James Bond) · Katso lisää »
Ruoka
Balilaista ruokaa. Joachim Beuckelaer, 1560-1565. Ruoka on varsinkin syötäväksi varattua tai valmistettua ihmisten tai eläinten ravintoa.
Uusi!!: Hammas ja Ruoka · Katso lisää »
Saalistus
Nuori haukka syömässä pientä jyrsijää. Saalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita.
Uusi!!: Hammas ja Saalistus · Katso lisää »
Sarvivalas
Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, elävä valaslaji.
Uusi!!: Hammas ja Sarvivalas · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Hammas ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Sika
Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.
Uusi!!: Hammas ja Sika · Katso lisää »
Sokerit
2:1 suurennos teollisesti jalostetusta ruokosokerista. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joiden molekyylit koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä.
Uusi!!: Hammas ja Sokerit · Katso lisää »
Suu
Ihmisen suun rakennekuva. Suu on pään osa, jota käytetään ensisijaisesti ravinnon pureskeluun ja puhumiseen.
Uusi!!: Hammas ja Suu · Katso lisää »
Syöksyhammas
Mammuteilla oli valtavat syöksyhampaat. Syöksyhammas on joidenkin nisäkkäiden suusta kasvava huomattavan pitkä hammas.
Uusi!!: Hammas ja Syöksyhammas · Katso lisää »
Tukikudostulehdus
Tukikudostulehdus eli parodontiitti on hammasta ympäröivien kudosten tulehdus.
Uusi!!: Hammas ja Tukikudostulehdus · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Hammas ja Vesi · Katso lisää »
Viinirypäle
Viinirypäleitä Viinirypäle on viiniköynnöskasveihin (Vitaceae) kuuluvien viiniköynnösten (Vitis) hedelmä.
Uusi!!: Hammas ja Viinirypäle · Katso lisää »
Viisaudenhammas
Viisaudenhammas (vinossa alhaalla vasemmalla, puhjennut normaalisti alhaalla oikealla). Viisaudenhampaat ovat ihmisen pysyvän hammaskerran takimmaiset poskihampaat, joita on yleensä yhteensä neljä kappaletta, kaksi ylhäällä ja alhaalla kummallakin puolella.
Uusi!!: Hammas ja Viisaudenhammas · Katso lisää »
Virvoitusjuoma
Virvoitusjuomia kaupan hyllyllä Virvoitusjuoma eli limsa tai limu (sanasta limonadi) on yleinen nimitys eri tavoin valmistetuille alkoholittomille tai vain vähän (enintään 2,8 %) alkoholia sisältäville juomille.
Uusi!!: Hammas ja Virvoitusjuoma · Katso lisää »
Yläleuka
Yläleuka koostuu kahdesta, vasemmasta ja oikeasta, yläleuanluusta (lat. os maxillaris).
Uusi!!: Hammas ja Yläleuka · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Dentes, Hampaat, Hampaisto, Purukalusto, Pysyvä hampaisto, Pysyvät hampaat, Rautahammas, Rautahampaat.
