Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
30 suhteet: Ahmasvesi, Alankomaat, Alkalitrofinen järvi, Atlantin valtameri, Chott el Djerid, Flada, Israel, Itämeri, Järvi, Kaspianmeri, Kivennäisaine, Kluuvi, Kluuvijärvi, Kuollutmeri, Läänemaa, Länsi-Virumaa, Limnologia, Makea vesi, Mono Lake, Mullutu-Suurlaht, Murtovesi, Namtso, Osmussaari, Saarenmaa, Suolaisuus, Suolajärvi, Sutlepa meri, Tanska, Urmia (järvi), Viro.
Ahmasvesi
Ahmasvesi on entinen merenlahti, nykyinen järvi Uudessakaupungissa ja pieneltä osin Vehmaalla.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Ahmasvesi · Katso lisää »
Alankomaat
Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Alankomaat · Katso lisää »
Alkalitrofinen järvi
Alkalitrofinen järvi on järvi, jonka veteen on liuennut tulo-ojien tai järvenpohjan lähteiden maaperän kalkkikivestä mineraaleja niin runsaasti, että vesi on hyvin kovaa (HCO3-pitoisuus yli 240 milligrammaa litrassa vettä (mg/l)).
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Alkalitrofinen järvi · Katso lisää »
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Atlantin valtameri · Katso lisää »
Chott el Djerid
Chott el Djerid Chott el Djerid on Saharan suurin suolajärvi.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Chott el Djerid · Katso lisää »
Flada
Flada (kaislikkoinen merenlahti Göran Karlsson (toimittanut): Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1982, ISBN 951-717-213-3. on maankohoamisen seurauksena lahdesta altaaksi muodostuva vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Pohjanmaalla sijaitseva ihmisen muokkaama flada. Suomessa fladat ovat tyypillisiä Merenkurkun laakealla maankohoamisrannikolla, jossa Rogen- ja De Geer -moreenit luovat hyvät edellytykset niiden muodostumiselle. Ruotsissa fladat kehittyvät usein drumliiniselänteiden väliin. Jatkuvan maankohoamisen ja vedenpinnan vaihteluiden takia fladojen eliöstö ovat jatkuvassa muutostilassa. Kasvillisuus ja muut ominaisuudet vaihtuvat usein vyöhykkeittäin suuosaa kohti. Sellaisissa fladoissa, jonne ei pääse maa-alueilta ravinteita, kasvillisuus ja eläimistö ovat hyvin rikasta. Näissä fladoissa putkilokasvi- ja näkinpartaisleväyhdyskunnat ovat monimuotoisimmillaan. Fladoissa kasvaa monia uhanalaisia näkinpartaisleviä. Runsaslukuinen uposvesikasvillisuus sitoo tehokkaasti ravinteita, estää pohjan sedimenttejä sekoittumasta, ja pehmeästä pohjasta huolimatta vesi on kirkasta. Vesiväylä tai salmi, joka erottaa meren ja fladan toisistaan, on usein hieman korkeammalla, koska niissä on esimerkiksi moreeniselänne, hiekkasärkkä tai kasvillisuutta, jolloin ne rajoittavat veden vaihtumista, estävät sedimenttejä kulkeutumasta fladasta ulos ja myös veden suolapitoisuus voi olla alhaisempi kuin meressä. Flada alkaa sieltä, missä tunnistettavissa olevat pohjamuodostumat tai salmet rajoittavat veden vaihtumista. Kun allas tai sen laskuaukko on 1,4 m merenpinnan yläpuolella, flada päättyy. Näkinpartaislevää kasvaa puhtaissa fladoissa. Hyvälaatuisen fladan tunnusmerkkeinä voidaan pitää hyvin kehittynyttä pohjakasvillisuutta, kutevien rannikkokalojen esiintymistä ja vaikuttumatonta valuma-aluetta. Fladat ovatkin usein tärkeitä kalojen kutu- ja poikasalueita. Fladat ovat äärimmäisen suojaisia, joten niiden eliöstö on erityisen herkkä veden ja pohjasedimenttien sekoittamiselle. Moottoriveneiden potkurivirrat ja aallot ovat fladojen ekosysteemille tuhoisia. Suomen vuoden 1961 vesilain 1 luvun 15 a §:n 1 momentissa kielletään toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven säilymisen luonnontilaisena. Vuosina 2005 ja 2006 Lounais-Suomen ympäristökeskus teki Selkämeren ja Saaristomeren alueella fladainventoinnin. Alueita, joissa flada ei ole enää yhteydessä mereen ja vesi on makeaa, kutsutaan glo-järviksi, kluuveiksi tai kluuvifladoiksi. Korkean veden aikana merivesi voi kuitenkin vielä nousta kluuviin.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Flada · Katso lisää »
Israel
Israelin valtio eli Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Israel · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Itämeri · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Järvi · Katso lisää »
Kaspianmeri
Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Kaspianmeri · Katso lisää »
Kivennäisaine
Kivennäisaineet ovat ravinnon mukana saatavia alkuaineita.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Kivennäisaine · Katso lisää »
Kluuvi
Kluuvi on kaupunginosa, joka käsittää pääosan Helsingin ydinkeskustasta.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Kluuvi · Katso lisää »
Kluuvijärvi
Kluuvi eli kluuvijärvi eli glojärvi on fladasta kehittynyt järvi, joka maankohoamisen vuoksi saa vettä vain sateesta tai meriveden noustessa korkealle.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Kluuvijärvi · Katso lisää »
Kuollutmeri
Kuollutmeri (tai بحر لوط, Baḥr Lūṭ ’Lootin meri’,, ’suolameri’) on Jordanian ja Israelin rajalla syvängössä sijaitseva suolajärvi.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Kuollutmeri · Katso lisää »
Läänemaa
Läänemaa (toisinaan) on maakunta Viron länsirannikolla.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Läänemaa · Katso lisää »
Länsi-Virumaa
Länsi-Virumaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron maakunta Suomenlahden etelärannalla.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Länsi-Virumaa · Katso lisää »
Limnologia
Genevenjärvi satelliittikuvassa. Limnologia tutkii sisävesiä: makea- ja suolavetisiä järviä, lampia ja jokia; erityisesti elävän luonnon ja sen ympäristön välisiä suhteita ja vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Limnologia · Katso lisää »
Makea vesi
Alueilla, joilla makean veden saatavuus ei ole selviö, sitä on tapana varastoida suuriin altaisiin. Kuva Malesian Penangista. Makea vesi tarkoittaa vettä, johon ei ole liuennut suolaa ja joka on periaatteessa juomakelpoista.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Makea vesi · Katso lisää »
Mono Lake
Mono Lake on Kaliforniassa sijaitseva yltiösuolainen järvi.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Mono Lake · Katso lisää »
Mullutu-Suurlaht
Mullutu-Suurlaht on Virossa Saarenmaalla sijaitseva luonnollinen järvi, joka muodostuu kahdesta järvialtaasta Mullutu laht ja Suurlaht.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Mullutu-Suurlaht · Katso lisää »
Murtovesi
Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta valtamerten veden suolapitoisuutta.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Murtovesi · Katso lisää »
Namtso
Namtso on suolajärvi Tiibetissä, Kiinassa.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Namtso · Katso lisää »
Osmussaari
Osmussaari Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Luoteis-Virossa sijaitseva Suomenlahden saari.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Osmussaari · Katso lisää »
Saarenmaa
SaarenmaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron suurin saari.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Saarenmaa · Katso lisää »
Suolaisuus
Valtamerten pintasuolaisuus Suolaisuus eli saliniteetti (tunnus S) tarkoittaa veden suolapitoisuutta.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Suolaisuus · Katso lisää »
Suolajärvi
Kaspianmeri on maailman suurin suolajärvi. Suolajärvi on laskujoeton järvi, jonka vesi on suolapitoista.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Suolajärvi · Katso lisää »
Sutlepa meri
Sutlepa meri (myös Sutlepa laht, Saaremõisa järv) on Virossa Läänemaalla Lääne-Nigulan kunnassa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Sutlepa meri · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Tanska · Katso lisää »
Urmia (järvi)
Urmia tai Urmiajärvi oli pitkään Iranin järvistä suurin Kaspianmeren jälkeen.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Urmia (järvi) · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Halotrofinen järvi ja Viro · Katso lisää »
