Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
27 suhteet: Antiikki, Aristokratia, Demokratia, Despotismi, Diktatuuri, Itsevaltius, Kaarle XI, Monarkia, Montesquieu, Oligarkia, Perustuslaillinen monarkia, Perustuslaki, Ruotsin vallan aika Suomessa, Säännös, Suomen perustuslaki, Suomen suuriruhtinaskunta, Tasavalta, Testamentti, Tyranni, Vallanjako-oppi, Valtiomuoto, Vuoden 1634 hallitusmuoto, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yhdistys- ja vakuuskirja.
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Antiikki · Katso lisää »
Aristokratia
Aristokratia on valtiojärjestys, jossa valtiovalta on etuoikeutetun kansalaisluokan eli ylimystön käsissä.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Aristokratia · Katso lisää »
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Demokratia · Katso lisää »
Despotismi
Despotismi eli despotia tarkoittaa valtionhallintoa, jossa hallitsijan (tai hallitsevan ryhmän) tahto on täysin määräävä, rajatonta mielivaltaa, absoluuttista itsevaltiutta.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Despotismi · Katso lisää »
Diktatuuri
Diktatuuri on itsenäisen valtion poliittinen järjestelmä, jossa valta on yhden ihmisen, ryhmän tai hyvin rajoitetun joukon käsissä.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Diktatuuri · Katso lisää »
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Itsevaltius · Katso lisää »
Kaarle XI
Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Kaarle XI · Katso lisää »
Monarkia
Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Monarkia · Katso lisää »
Montesquieu
Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux’ta, Ranskan kuningaskunta – 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Montesquieu · Katso lisää »
Oligarkia
Oligarkia eli harvainvalta (”harvat” ja ”hallita”) on valtiomuoto, jossa vallankäyttö on rajattu pienelle, syntyperään tai varallisuuteen perustuvalle eliitille.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Oligarkia · Katso lisää »
Perustuslaillinen monarkia
Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Perustuslaillinen monarkia · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Perustuslaki · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Säännös
Säännös on noudatettavaksi tarkoitettu, yksipuolinen ja julkinen tahdon ilmaisu, jonka sisältönä on määräys tai ohje.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Säännös · Katso lisää »
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Suomen perustuslaki · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Tasavalta · Katso lisää »
Testamentti
Alfred Nobelin testamentti (1895). Testamentti (sanasta testari ’todistaa’) eli jälkisäädös on tahdonilmaisu, jolla henkilö ilmoittaa tahtonsa omaisuutensa kohtalosta kuolemansa jälkeen.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Testamentti · Katso lisää »
Tyranni
Tyranni eli hirmuhallitsija on nykykielenkäytössä hallitsija, joka harjoittaa väkivaltaisiin keinoihin perustuvaa, kauhua herättävää vallankäyttöä.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Tyranni · Katso lisää »
Vallanjako-oppi
Lakien henki (''De l’Esprit des Lois''). Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Vallanjako-oppi · Katso lisää »
Valtiomuoto
Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Valtiomuoto · Katso lisää »
Vuoden 1634 hallitusmuoto
Ruotsin hallitusmuoto vuodelta 1634 oli perustuslaki, joka määritteli eri valtioelinten aseman ja tehtävät.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Vuoden 1634 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »
Yhdistys- ja vakuuskirja
Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.
Uusi!!: Hallitusmuoto ja Yhdistys- ja vakuuskirja · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Hallitusjärjestelmä, Hallitusmuodot.
