Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Guiyang

Indeksi Guiyang

Guiyang on Guizhoun maakunnan pääkaupunki Kiinassa, sekä maakuntansa taloudellinen keskus.

56 suhteet: Bait, Bauksiitti, Bijie, Buyit, Chongqing, Dongit, Fosfori, Gelaot, Guangxi, Guizhou, Han-kiinalaiset, Hiili, Hui-kiinalaiset, Hunan, Itäinen Han-dynastia, Jangtse, Kanton, Köppenin ilmastoluokitus, Kevättä ja syksyä -kausi, Kiina, Kiinan alueellinen hallinto, Kiinan etniset ryhmät, Kiinan historia, Kiinan kommunistinen puolue, Kiinan sisällissota, Kiinan–Japanin sota (1937–1945), Kiinanjättisalamanteri, Kiinanmuurahaiskäpy, Kiinanpunapuu, Kuningasfasaani, Kunming, Läntinen Han-dynastia, Mandariinisorsa, Mantšut, Marmori, Miaot, Ming-dynastia, Mongolivaltakunta, Neidonhiuspuu, Pii (alkuaine), Qiannanin buyien ja miaojen autonominen prefektuuri, Rauta, Renminbi, Rikki, Sichuan, Song-dynastia, Suit (kansa), Taistelevat läänitysvaltiot, Tang-dynastia, Toinen maailmansota, ..., Tujiat, Yit, Yuan-dynastia, Yunnan, Zhuangit, Zunyi. Laajenna indeksi (6 lisää) »

Bait

Bait (pinyin: Báizú) ovat Kaakkois-Kiinassa elävä kansa, joka kuuluu Kiinan virallisesti tunnustamiin etnisiin ryhmiin.

Uusi!!: Guiyang ja Bait · Katso lisää »

Bauksiitti

Bauksiittia. Bauksiittia lähellä maanpintaa. Bauksiitti on syväkivilajien rapautumistuote, joka koostuu suureksi osaksi alumiinioksidista (Al2O3), ja on tärkeä alumiinin raaka-aine.

Uusi!!: Guiyang ja Bauksiitti · Katso lisää »

Bijie

Bijie (pinyin: Bìjié Shì) on prefektuuritason kaupunki Guizhoun maakunnan luoteisosassa Kiinassa.

Uusi!!: Guiyang ja Bijie · Katso lisää »

Buyit

Buyinainen Guizhousta. Buyit (myös Puyit, Bouyeit tai Buyeit; oma lausunta: Buxqyaix, IPA:, tai Puzhongit, Buraot, Pumanit; kiinaksi: 布依族; Pinyin: Bùyīzú) on eteläisessä Kiinassa asuva virallisesti tunnustettu etninen ryhmä.

Uusi!!: Guiyang ja Buyit · Katso lisää »

Chongqing

Chongqing, aikaisempi translitteraatio Chungking, vanha suomalainen latinalaistus Tšunking, on Kiinan suurin ja yksi neljästä maakuntatasolla itsehallinnollisesta kunnasta – muut ovat Peking, Shanghai ja Tianjin.

Uusi!!: Guiyang ja Chongqing · Katso lisää »

Dongit

Dongit ovat yksi Kiinan virallisesti tunnustamista 55 etnisestä vähemmistöryhmästä.

Uusi!!: Guiyang ja Dongit · Katso lisää »

Fosfori

Fosfori on yksi maapallon yleisimmistä alkuaineista.

Uusi!!: Guiyang ja Fosfori · Katso lisää »

Gelaot

Gelaot (oman nimitys Klo tai Klau) ovat yksi Kiinan virallisesti tunnustamista 55:tä etnisestä vähemmistöryhmästä.

Uusi!!: Guiyang ja Gelaot · Katso lisää »

Guangxi

Guangxi on Kiinan autonominen alue.

Uusi!!: Guiyang ja Guangxi · Katso lisää »

Guizhou

Guizhou on maakunta eteläisessä Kiinassa.

Uusi!!: Guiyang ja Guizhou · Katso lisää »

Han-kiinalaiset

Han-kiinalaiset muodostavat Kiinan suurimman etnisen ryhmän.

Uusi!!: Guiyang ja Han-kiinalaiset · Katso lisää »

Hiili

Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Uusi!!: Guiyang ja Hiili · Katso lisää »

Hui-kiinalaiset

Hui-kiinalaiset ovat yksi 55:stä Kiinan tunnustamasta vähemmistökansallisuudesta.

Uusi!!: Guiyang ja Hui-kiinalaiset · Katso lisää »

Hunan

Hunan on Kiinan maakunta.

Uusi!!: Guiyang ja Hunan · Katso lisää »

Itäinen Han-dynastia

Itäinen Han-dynastia 東漢 (东汉) hallitsi Kiinassa 25 – 220 jaa.

Uusi!!: Guiyang ja Itäinen Han-dynastia · Katso lisää »

Jangtse

Jangtsen valuma-alueen kartta. Jangtse on Aasian pisin ja maailman kolmanneksi pisin joki Niilin ja Amazonin jälkeen.

Uusi!!: Guiyang ja Jangtse · Katso lisää »

Kanton

Kanton (kantoninkiinaksi; mandariinikiinaksi) on eteläisessä Kiinassa Helmijoen suistolla sijaitseva Guangdongin maakunnan pääkaupunki.

Uusi!!: Guiyang ja Kanton · Katso lisää »

Köppenin ilmastoluokitus

Köppenin ilmastoluokitus jakaa ilmastot kasvillisuustyyppejä vastaaviin luokkiin, joita merkitään kirjainlyhenteillä.

Uusi!!: Guiyang ja Köppenin ilmastoluokitus · Katso lisää »

Kevättä ja syksyä -kausi

Kevättä ja syksyä -kausi vallitsi Kiinassa 770 eaa. – 476 eaa. Tällöin Zhou-dynastian valta ulottui vain pienelle alueelle, ja maata hallitsivat lääninherrat, jotka johtivat käytännössä omia valtioitaan, joita olivat muun muassa Qi, Jin ja Chu.

Uusi!!: Guiyang ja Kevättä ja syksyä -kausi · Katso lisää »

Kiina

Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Guiyang ja Kiina · Katso lisää »

Kiinan alueellinen hallinto

Kiinan alueellinen hallinto jakautuu noin viiteen tasoon keskushallinnon alapuolella.

Uusi!!: Guiyang ja Kiinan alueellinen hallinto · Katso lisää »

Kiinan etniset ryhmät

Kansallisuusryhmät Kiinan kartalla vuonna 1983 Tämä artikkeli käsittelee Kiinan 56 virallisesti tunnustettua kansallisuutta, joista 55 on vähemmistökansoja.

Uusi!!: Guiyang ja Kiinan etniset ryhmät · Katso lisää »

Kiinan historia

Kiinan historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja on vaikuttanut olennaisesti koko ihmiskunnan kulttuurin kehitykseen.

Uusi!!: Guiyang ja Kiinan historia · Katso lisää »

Kiinan kommunistinen puolue

Kiinan kommunistinen puolue on Kiinan kansantasavaltaa hallitseva puolue ja siten tärkeä osa Kiinan kansantasavallan hallintoa.

Uusi!!: Guiyang ja Kiinan kommunistinen puolue · Katso lisää »

Kiinan sisällissota

Kiinan sisällissota on yhteisnimitys vuosina 1927−1936 ja 1946−1950 Kiinassa käydylle kahdelle sodalle Mao Zedongin johtaman kommunistisen puolueen ja Tšiang Kai-šekin johtaman nationalistipuolue Kuomintangin välillä.

Uusi!!: Guiyang ja Kiinan sisällissota · Katso lisää »

Kiinan–Japanin sota (1937–1945)

Toinen Kiinan-Japanin sota käytiin vuosina 1937–1945 Kiinan ja Japanin välillä ennen toista maailmansotaa ja sen aikana.

Uusi!!: Guiyang ja Kiinan–Japanin sota (1937–1945) · Katso lisää »

Kiinanjättisalamanteri

Kiinanjättisalamanteri (Andrias davidianus) on maailman suurin salamanterilaji.

Uusi!!: Guiyang ja Kiinanjättisalamanteri · Katso lisää »

Kiinanmuurahaiskäpy

Kiinanmuurahaiskäpy (Manis pentadactyla) on yksi kahdeksasta muurahaiskäpyjen lahkon nisäkäslajista.

Uusi!!: Guiyang ja Kiinanmuurahaiskäpy · Katso lisää »

Kiinanpunapuu

Kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides) on havupuulaji sypressikasveihin (Cupressaceae) lukeutuvassa kiinanpunapuiden (Metasequoia) suvussa.

Uusi!!: Guiyang ja Kiinanpunapuu · Katso lisää »

Kuningasfasaani

''Syrmaticus reevesii'' Kuningasfasaani (Syrmaticus reevesii) on aitokanojen heimoon kuuluva kanalintulaji.

Uusi!!: Guiyang ja Kuningasfasaani · Katso lisää »

Kunming

Kunming (pinyin: Kūnmíng) on Yunnanin maakunnan pääkaupunki Kiinassa.

Uusi!!: Guiyang ja Kunming · Katso lisää »

Läntinen Han-dynastia

Läntinen Han-dynastia hallitsi Kiinassa 206 eaa.–24 jaa.

Uusi!!: Guiyang ja Läntinen Han-dynastia · Katso lisää »

Mandariinisorsa

Mandariinisorsa (Aix galericulata) on pieni itäaasialainen sorsalintu, jota tarhataan yleisesti Euroopassa.

Uusi!!: Guiyang ja Mandariinisorsa · Katso lisää »

Mantšut

Mantšut ovat kansa, jonka perinteinen kotialue on Mantšuria, joka sijaitsee nykyisin Kiinassa.

Uusi!!: Guiyang ja Mantšut · Katso lisää »

Marmori

Pala marmoria Marmori (kreik. marmaros, loistava kivi) tarkoittaa kaikkia karbonaattipitoisia kivilajeja, joilla on sellainen kovuus ja kiillotettavuus, että niitä voidaan käyttää rakentamiseen ja veistoksiin.

Uusi!!: Guiyang ja Marmori · Katso lisää »

Miaot

Miaot (pinyiniksi Miáo;, ovat kielellisesti ja kulttuurisesti toisiinsa liittyviä ryhmiä, joiden edustajat ovat levittäytyneet useiden valtioiden alueille Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa.

Uusi!!: Guiyang ja Miaot · Katso lisää »

Ming-dynastia

Ming-dynastia (明朝) hallitsi Kiinaa 1368–1644.

Uusi!!: Guiyang ja Ming-dynastia · Katso lisää »

Mongolivaltakunta

300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.

Uusi!!: Guiyang ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Neidonhiuspuu

Neidonhiuspuu eli ginkgo (Ginkgo biloba) on paljassiemeninen puulaji ja luokan Ginkgoopsida ainoa elävä laji.

Uusi!!: Guiyang ja Neidonhiuspuu · Katso lisää »

Pii (alkuaine)

Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.

Uusi!!: Guiyang ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »

Qiannanin buyien ja miaojen autonominen prefektuuri

Qiannanin buyien ja miaojen autonominen prefektuuri (pinyin: Qiánnán Bùyīzú Miáozú Zìzhìzhōu) on buyeille ja miaoille varattu autonominen prefektuuri Kiinan Guizhoun maakunnan eteläosassa.

Uusi!!: Guiyang ja Qiannanin buyien ja miaojen autonominen prefektuuri · Katso lisää »

Rauta

Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.

Uusi!!: Guiyang ja Rauta · Katso lisää »

Renminbi

Renminbi (kirjaimellisesti kansan raha) on Kiinan kansantasavallan virallinen valuutta, jota laskee liikkeeseen Kiinan keskuspankki.

Uusi!!: Guiyang ja Renminbi · Katso lisää »

Rikki

Rikki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S, järjestysluku 16 ja IUPACin standardin mukainen atomimassa on amu.

Uusi!!: Guiyang ja Rikki · Katso lisää »

Sichuan

Sichuan eli Setšuan kielitoimistonohjepankki.fi on maakunta Kiinan keskiosassa.

Uusi!!: Guiyang ja Sichuan · Katso lisää »

Song-dynastia

Song-dynastia (宋朝) hallitsi Kiinassa 960–1279.

Uusi!!: Guiyang ja Song-dynastia · Katso lisää »

Suit (kansa)

Suit tai shuit ovat yksi Kiinan virallisesti tunnustamista 55:stä etnisestä vähemmistöstä.

Uusi!!: Guiyang ja Suit (kansa) · Katso lisää »

Taistelevat läänitysvaltiot

Kiina taistelevien läänitysvaltioiden kaudella, vanhan kartan mukaan. Taistelevien läänitysvaltioiden kausi (戰國時代, yksinkert. 战国时代 zhàn guó shí dài) vallitsi Kiinassa 475–221 eaa.

Uusi!!: Guiyang ja Taistelevat läänitysvaltiot · Katso lisää »

Tang-dynastia

Tang-dynastian Kiina (keltainen alue). Tummemmalla ovat ne alueet, jotka olivat joko Tang-dynastian Kiinan alaisuudessa, sen liittolaisia tai konfliktissa sen kanssa. Tang-dynastia (唐朝) hallitsi Kiinaa 618–907.

Uusi!!: Guiyang ja Tang-dynastia · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Guiyang ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Tujiat

Tujiat (Tǔjiāzú) ovat Kiinassa elävä kansa, joka kuuluu Kiinan etnisiin ryhmiin.

Uusi!!: Guiyang ja Tujiat · Katso lisää »

Yit

Yit (yin kielellä Nosu, kiinaksi 彝 yì, länsimaisessa kirjallisuudessa toisinaan myös nimellä lolot) ovat yksi Kiinan 55 virallisesti tunnustetusta vähemmistökansasta.

Uusi!!: Guiyang ja Yit · Katso lisää »

Yuan-dynastia

Yuan-dynastia (mongoliksi 60px Dai Ön Yeke Mongghul Ulus; kiinaksi 元朝) hallitsi Kiinaa 1271–1368.

Uusi!!: Guiyang ja Yuan-dynastia · Katso lisää »

Yunnan

Yunnan on maakunta Kiinan etelärajalla.

Uusi!!: Guiyang ja Yunnan · Katso lisää »

Zhuangit

Zhuangit ovat kansa, joka elää suurimmaksi osaksi Guangxin autonomisella alueella.

Uusi!!: Guiyang ja Zhuangit · Katso lisää »

Zunyi

Zunyi on prefektuuritason kaupunki Guizhoun maakunnan pohjoisosassa Kiinassa.

Uusi!!: Guiyang ja Zunyi · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »