Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
144 suhteet: Aktuaalisuus ja potentiaalisuus, Alankomaiden Itä-Intia, Alkemia, An Essay Concerning Human Understanding, Analyysi (matematiikka), Analyyttinen filosofia, Anatomia, Anna (Englanti), Antoine Arnauld, Antoni van Leeuwenhoek, Aristoteles, Aristotelismi, Arkikielen filosofia, Augustus De Morgan, Baruch Spinoza, Begriffsschrift, Bernard le Bovier de Fontenelle, Bertrand Russell, Binäärijärjestelmä, Biologia, Blaise Pascal, Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta, Candide, Caroline von Brandenburg-Ansbach, Charles S. Peirce, Christiaan Huygens, Christian Wolff, Clarence Irving Lewis, Determinantti, Differentiaali- ja integraalilaskenta, Diplomaatti, Disjunktio, Dynamiikka, Egypti, Ehrenfried Walther von Tschirnhaus, Elisabeth Charlotte (Orléansin herttuatar), Embryologia, Energia, Energian säilymislaki, Ennalta-asetettu harmonia, Ernst August (Hannoverin vaaliruhtinas), Ernst Schröder, Etiikka (Spinoza), Filosofi, Filosofisia tutkielmia, Fossiili, Francisco Suárez, Funktio, Geologia, George Boole, ..., Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinto, Gottlob Frege, Habsburg, Hannover, Hannover (suku), Hannoverin Sofia, Heiluri, Identiteetti, Immanuel Kant, Integraali, Isaac Newton, Jatkuvan aineen mekaniikka, John Locke, Juliaaninen kalenteri, Jumala, Kaarle Suuri, Kartesiolainen dualismi, Käyrä, Kertolasku, Kielifilosofia, Kirjasto, Klassinen mekaniikka, Kolmikymmenvuotinen sota, Konjunktio (logiikka), Kristinusko, Kvanttori, Laskin, Lääketiede, Länsimaisen filosofian historia, Leibnizin laki, Leipzig, Leipzigin yliopisto, Logiikka, Logisismi, Louis Couturat, Ludvig XIV, Ludwig van Beethoven, Mahdolliset maailmat, Mainz, Maksimi, Matematiikka, Metafysiikan esitys, Metafysiikka, Minimi, Modaalilogiikka, Monadi, Monadologia, Napoleon I, Nürnberg, Nicolas Malebranche, Nouveaux essais sur l’entendement humain, Optimismi, Osajoukko, Pahan ongelma, Paleontologia, Pierre Beaumarchais, Pietari Suuri, Preussin tiedeakatemia, Propositiologiikka, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Rationalismi (tietoteoria), René Descartes, Riittävän perusteen periaate, Ristiriita, Robert Boyle, Royal Society, Runsauden periaate, Saksa, Saksin vaaliruhtinaskunta, Salva veritate, Samuel Clarke, Skolastiikka, Statiikka, Substanssi, Symbolinen logiikka, Tangentti, Théodicée, Tulon derivoimissääntö, Tyhjä joukko, Vaaliruhtinas, Valistus, Variaatiolaskenta, Vilhelm III Oranialainen, Voltaire, Willard Van Orman Quine, Yhdistyneen kuningaskunnan vallanperimyslaki, Yleisnero, Yrjö I (Iso-Britannia), Yrjö II (Iso-Britannia), 1. heinäkuuta, 14. marraskuuta, 1600-luvun filosofia, 1646, 1716. Laajenna indeksi (94 lisää) »
Aktuaalisuus ja potentiaalisuus
Aktuaalisuus ja potentiaalisuus ovat Aristoteleen metafysiikan ja luonnontieteen peruskäsitteitä, jotka liittyvät muutokseen.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Aktuaalisuus ja potentiaalisuus · Katso lisää »
Alankomaiden Itä-Intia
Alankomaiden Itä-Intia on niiden alueiden nimitys, jotka olivat Alankomaiden siirtomaaimperiumin osa Kaakkois-Aasiassa vuodesta 1815 joulukuuhun 1949, jolloin Indonesian vallankumouksen seurauksena syntyi itsenäinen Indonesian valtio.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Alankomaiden Itä-Intia · Katso lisää »
Alkemia
Jan van der Straet, ''Alkemistin laboratorio'', 1570. Alkemia on kemian varhaisvaihe jonka päätarkoituksena oli valmistaa kultaa muista materiaaleista kuten perusmetalleista, tai saada aikaan elämän eliksiiri, jolla voitaisiin saavuttaa pitkä tai jopa ikuinen elämä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Alkemia · Katso lisää »
An Essay Concerning Human Understanding
An Essay Concerning Human Understanding (”Tutkielma inhimillisestä ymmärryksestä”) on John Locken kirjoittama filosofinen tutkielma, joka julkaistiin vuonna 1689.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja An Essay Concerning Human Understanding · Katso lisää »
Analyysi (matematiikka)
Analyysi on matematiikan osa-alue, joka käsittelee reaalilukuja ja kompleksilukuja ja niiden funktioita.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Analyysi (matematiikka) · Katso lisää »
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Analyyttinen filosofia · Katso lisää »
Anatomia
Ihmisen pääkallo. Anatomia (muinaiskreikan sanasta, anatome 'leikkaus') tarkoittaa eliöiden muotoa ja rakennetta sekä kehon osien suhdetta toisiinsa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Anatomia · Katso lisää »
Anna (Englanti)
Anna (engl. Anne, Anne I) (6. helmikuuta 1665 – 1. elokuuta 1714) oli Englannin, Irlannin ja Skotlannin kuningatar, joka nousi valtaan 8.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Anna (Englanti) · Katso lisää »
Antoine Arnauld
Antoine Arnauld Antoine Arnauld (6. helmikuuta 1612 Pariisi – 6. elokuuta 1694 Bryssel) – le grand kuten aikalaiset kutsuivat häntä erotukseksi hänen isästään – oli ranskalainen katolinen teologi, filosofi ja matemaatikko.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Antoine Arnauld · Katso lisää »
Antoni van Leeuwenhoek
Antoni Philips van Leeuwenhoek (24. lokakuuta 1632 Delft – 26. elokuuta 1723 Delft) oli hollantilainen kauppias ja tieteilijä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Antoni van Leeuwenhoek · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Aristoteles · Katso lisää »
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Aristotelismi · Katso lisää »
Arkikielen filosofia
Arkikielen filosofia (joskus tavallisen kielen filosofia, luonnollisen kielen filosofia tai lingvistinen filosofia) lähestyy perinteisiä filosofisia ongelmia väärinkäsityksinä, jotka johtuvat kielen sanojen todellisen merkityksen unohtamisesta.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Arkikielen filosofia · Katso lisää »
Augustus De Morgan
Augustus De Morgan (27. kesäkuuta 1806 Madurai, Intia – 18. maaliskuuta 1871 Lontoo, Englanti) oli brittiläinen matemaatikko ja loogikko.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Augustus De Morgan · Katso lisää »
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Baruch Spinoza · Katso lisää »
Begriffsschrift
Begriffsschrift: eine der arithmetischen nachgebildete Formelsprache des reinen Denkens (”Käsitekirjoitus: aritmetiikan mukaan rakennettu puhtaan ajattelun formaalinen kieli”) on Gottlob Fregen vuonna 1879 julkaisema lyhyt logiikan alan teos.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Begriffsschrift · Katso lisää »
Bernard le Bovier de Fontenelle
Bernard le Bouyer (Bovier) de Fontenelle (11. helmikuuta 1657 Rouen, Ranska – 9. tammikuuta 1757 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Bernard le Bovier de Fontenelle · Katso lisää »
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Bertrand Russell · Katso lisää »
Binäärijärjestelmä
Binäärijärjestelmä, binaarijärjestelmä eli 2-järjestelmä on kantalukujärjestelmä, jonka kantaluku on kaksi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Binäärijärjestelmä · Katso lisää »
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Biologia · Katso lisää »
Blaise Pascal
Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Blaise Pascal · Katso lisää »
Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta
Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta, epämuodollisesti Hannoverin vaaliruhtinaskunta (Kurfürstentum Hannover), perustettiin vuonna 1692 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan yhdeksänneksi vaaliruhtinaskunnaksi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »
Candide
Candide on Voltairen tunnetuimpia teoksia.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Candide · Katso lisää »
Caroline von Brandenburg-Ansbach
Wilhelmina Charlotte Caroline von Brandenburg-Ansbach (1683–1737) oli saksalainen prinsessa, josta tuli Yrjö II:n puolisona Englannin kuningatar.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Caroline von Brandenburg-Ansbach · Katso lisää »
Charles S. Peirce
Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Charles S. Peirce · Katso lisää »
Christiaan Huygens
Christiaan Huygens jr. FRS (latinalaistettu muoto Christianus Hugenius; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinäkuuta 1695 Haag) oli hollantilainen matemaatikko, fyysikko, tähtitieteilijä ja keksijä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Christiaan Huygens · Katso lisää »
Christian Wolff
Christian Wolff Christian Wolff (24. tammikuuta 1679 Breslau – 9. huhtikuuta 1754 Halle) oli filosofi, josta kehittyi Saksassa alan suuri auktoriteetti.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Christian Wolff · Katso lisää »
Clarence Irving Lewis
Clarence Irving Lewis (12. huhtikuuta 1883, Stoneham, Massachusetts – 3. helmikuuta 1964, Cambridge, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen akateeminen filosofi ja konseptuaalisen pragmatismin perustaja.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Clarence Irving Lewis · Katso lisää »
Determinantti
Jokaisella neliömatriisilla on skalaariarvoinen determinantti, joka kuvaa tiettyjä sitä vastaavan lineaarikuvauksen ominaisuuksia.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Determinantti · Katso lisää »
Differentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta on derivaatan ja integraalin käsitteeseen perustuva matematiikan haara, joka kehittyi algebrasta ja geometriasta.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Differentiaali- ja integraalilaskenta · Katso lisää »
Diplomaatti
Diplomaatti on vierasta valtiota tai kansainvälistä organisaatiota kuten Yhdistyneitä kansakuntia tai Euroopan unionia edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Diplomaatti · Katso lisää »
Disjunktio
Lausetta \scriptstyle A \lor B vastaava Venn-diagrammi Lausetta \scriptstyle A \lor B \lor C vastaava Venn-diagrammi Disjunktio on propositiologiikassa kaksipaikkainen looginen konnektiivi, joka vastaa yleiskielen sanaa tai.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Disjunktio · Katso lisää »
Dynamiikka
Dynamiikka (Erityisesti fysiikan koulutuksessa mekaniikka jaetaan usein kinematiikkaan ja dynamiikkaan, joista ensimmäinen tutkii liikettä geometrisesti välittämättä liikkeen syistä. Dynamiikka sen sijaan tutkii voimien vaikutusta liikkumiseen. Tässä jaottelussa statiikka ymmärretään dynamiikan erikoistapauksena jossa kappaleeseen vaikuttavat voimat ja momentit kumoavat toisensa, samoin kuin lepo voidaan ymmärtää liikkeen erikoistapauksena. Tässä merkityksessä dynamiikka on yleistermi, joka käsittää kaikki mekaniikan alaan kuuluvat ilmiöt. Moniin fysiikan aloihin viitataan dynamiikka-loppuisella nimellä: esimerkiksi termodynamiikka, kvanttisähködynamiikka. Erityisesti englanninkielisessä kirjallisuudesta sähköopille käytetään nimeä klassinen sähködynamiikka. Tässä dynamiikka ymmärretään yllä annetussa merkityksessä, jolloin se sisältää myös staattiset ilmiöt. Soveltavan fysiikan koulutuksessa sen sijaan on perinteisesti jaoteltu mekaniikka siten että statiikka ja dynamiikka erotetaan toisistaan. Dynamiikka puolestaan jaetaan kinematiikkaan ja kinetiikkaan, missä kinematiikka ymmärretään samoin kuin yllä. Kinetiikassa taas tutkitaan systeemiin vaikuttavien voimien ja niiden aiheuttamien liikkeiden välisiä suhteita.Salmi s. 287 Kinetiikka ja dynamiikka ovat siis pitkälti toistensa synonyymeja.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Dynamiikka · Katso lisää »
Egypti
Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Egypti · Katso lisää »
Ehrenfried Walther von Tschirnhaus
Ehrenfried Walther von Tschirnhaus (joskus myös Tschirnhausen) (10. huhtikuuta 1651 Kieslingswalde, Saksin vaaliruhtinaskunta – 11. lokakuuta 1708 Dresden) oli saksalainen matemaatikko, fyysikko ja filosofi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Ehrenfried Walther von Tschirnhaus · Katso lisää »
Elisabeth Charlotte (Orléansin herttuatar)
Hyacinthe Rigaud’n maalaus vuodelta 1719. Elisabeth Charlotte, Pfalzin prinsessa, Orléansin herttuatar (27. toukokuuta 1652 Heidelberg – 8. joulukuuta 1722 Saint-Cloud) (lempinimeltään Liselotte), oli Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n nuoremman veljen Orléansin herttuan Filip I:n vaimo.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Elisabeth Charlotte (Orléansin herttuatar) · Katso lisää »
Embryologia
Embryologia eli alkiokehitysoppi (kr. embryo, alkio, kr. logos, oppi) on eliön alkiokehitystä tutkiva anatomian ja kehitysbiologian haara.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Embryologia · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Energia · Katso lisää »
Energian säilymislaki
Energian säilymislaki eli energiaperiaate on fysiikan peruslaki, jonka mukaan energiaa ei voi syntyä eikä kadota.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Energian säilymislaki · Katso lisää »
Ennalta-asetettu harmonia
Ennalta-asetettu harmonia tai ennalta säädetty harmonia on Gottfried Leibnizin parallelistinen filosofinen teoria kausaliteetista.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Ennalta-asetettu harmonia · Katso lisää »
Ernst August (Hannoverin vaaliruhtinas)
Ernst August, Jacob Ferdinand Voetin maalaama muotokuva. Ernst August (20. marraskuuta 1629 Herzberg am Harz – 23. tammikuuta 1698 Herrenhausen) oli ensimmäinen Hannoverin vaaliruhtinas vuosina 1692–1698.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Ernst August (Hannoverin vaaliruhtinas) · Katso lisää »
Ernst Schröder
Ernst Schröder Friedrich Wilhelm Karl Ernst Schröder (25. marraskuuta 1841 Mannheim – 16. kesäkuuta 1902 Karlsruhe) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan ennen kaikkea algebrallisen logiikan kehittäjänä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Ernst Schröder · Katso lisää »
Etiikka (Spinoza)
''Etiikan'' nimiö. Etiikka (”Etiikka geometriseen tapaan esitettynä”) on Baruch Spinozan kirjoittama filosofinen teos.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Etiikka (Spinoza) · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofisia tutkielmia
Filosofisia tutkielmia on suomennettu kokoelma Gottfried Leibnizin teoksia.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Filosofisia tutkielmia · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Fossiili · Katso lisää »
Francisco Suárez
Francisco Suárez Francisco Suárez (5. tammikuuta 1548 Granada – 25. syyskuuta 1617 Lissabon) oli espanjalainen myöhäisskolastikoksi kutsuttu teologi ja filosofi, jonka mukaan kansainvälinen oikeus oli asetettua, positiivista oikeutta, jonka lähteitä olivat tapaoikeus ja valtioiden väliset sopimukset.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Francisco Suárez · Katso lisää »
Funktio
Funktio f: X \rightarrow Y liittää jokaiseen joukon ''X'' alkioon täsmälleen yhden maalijoukon ''Y'' alkion. Funktio eli kuvaus kertoo olioiden välisistä riippuvuussuhteista.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Funktio · Katso lisää »
Geologia
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Geologia · Katso lisää »
George Boole
George Boole (2. marraskuuta 1815 Lincoln, Lincolnshire, Englanti – 8. joulukuuta 1864 Ballintemple, Corkin kreivikunta, Irlanti) oli brittiläinen matemaatikko ja filosofi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja George Boole · Katso lisää »
Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinto
Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinto on Saksan suurin tiedepalkinto.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinto · Katso lisää »
Gottlob Frege
Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen) oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Gottlob Frege · Katso lisää »
Habsburg
Habsburg-suku oli merkittävimpiä eurooppalaisia historiallisia hallitsijasukuja.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Habsburg · Katso lisää »
Hannover
Hannover on Ala-Saksin osavaltion pääkaupunki Leinejoen varrella Saksassa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Hannover · Katso lisää »
Hannover (suku)
Kuningatar Viktoria Ernest Augustus I Hannover on historiallisesta Welfien suvusta polveutuva saksalainen hallitsijasuku, joka hallitsi lähinnä Luoteis-Saksassa vaihtelevia maa-alueita vuoteen 1918 saakka.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Hannover (suku) · Katso lisää »
Hannoverin Sofia
Hannoverin Sofia intiaanin asussa sisarensa Louise Hollandinen maalaamana suunnilleen vuonna 1644. Hannoverin vaaliruhtinatar Sofia (Sophie von der Pfalz, 1630–1714), oli Böömin kuninkaan Fredrik I:n ja tämän vaimon Elisabet Stuartin tytär.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Hannoverin Sofia · Katso lisää »
Heiluri
Animoitu heiluri, jossa näkyvät nopeus- ja kiihtyvyysvektorit ('''v''' ja '''a''') Heiluri on laite, joka koostuu niveleen kiinnitetystä jäykästä varresta (tai langasta) sekä sen päässä olevasta massasta (kuula tms.). Kun heiluri poikkeutetaan tasapainoasemastaan ja vapautetaan, syntyy heiluriliike, jossa massa liikkuu painovoiman ja mekaniikan peruslakien vaikutuksesta edestakaisin alimman pisteensä ohitse.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Heiluri · Katso lisää »
Identiteetti
Identiteetti voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Identiteetti · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Integraali
Käyrän y.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Integraali · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Isaac Newton · Katso lisää »
Jatkuvan aineen mekaniikka
Jatkuvan aineen mekaniikka eli kontinuumimekaniikka on mekaniikan haara, joka tutkii jatkuvan aineen teoriaa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Jatkuvan aineen mekaniikka · Katso lisää »
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja John Locke · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Jumala · Katso lisää »
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Kaarle Suuri · Katso lisää »
Kartesiolainen dualismi
Kartesiolainen dualismi on ontologiseen filosofiaan liittyvä näkökulma, jonka mukaan on olemassa kahdenlaisia, toisistaan perustavalla tavalla eroavia tosiolioita: toisaalta fyysiset, aineelliset oliot, toisaalta henkiset olennot, kuten ihmisen tietoinen sielu.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Kartesiolainen dualismi · Katso lisää »
Käyrä
Matematiikassa käyrä on halutulla välillä jatkuva pisteiden joukko avaruudessa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Käyrä · Katso lisää »
Kertolasku
Kertolasku on yksi aritmetiikan laskutoimituksista ja jakolaskun käänteisoperaatio.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Kertolasku · Katso lisää »
Kielifilosofia
Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Kielifilosofia · Katso lisää »
Kirjasto
Tukholman kaupunginkirjasto. Kirjasto on yleiseen käyttöön tarkoitettu tila, kokoelma kirjoja, lehtiä ja lainattavia tavaroita sekä palveluja.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Kirjasto · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Kolmikymmenvuotinen sota
Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Kolmikymmenvuotinen sota · Katso lisää »
Konjunktio (logiikka)
Lausetta \scriptstyle A \land B vastaava Venn-diagrammi Lausetta \scriptstyle A \land B \land C vastaava Venn-diagrammi Konjunktio on propositiologiikassa kaksipaikkainen looginen konnektiivi, joka vastaa yleiskielen sanaa ja.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Konjunktio (logiikka) · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Kristinusko · Katso lisää »
Kvanttori
Kvanttori, katso.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Kvanttori · Katso lisää »
Laskin
Moderni funktiolaskin Casion valmistama graafinen laskin Laskin tai laskukone on mekaaninen tai elektroninen laite, joka suorittaa numeerisia laskutoimituksia yleensä näppäimistöltä annettujen ohjeiden mukaan.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Laskin · Katso lisää »
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Lääketiede · Katso lisää »
Länsimaisen filosofian historia
Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Länsimaisen filosofian historia · Katso lisää »
Leibnizin laki
Leibnizin laki (”erottamattomien identiteetti” tai ”erottamattomien samuus”) on ontologinen periaate, jonka mukaan oliot tai entiteetit ovat identtisiä eli samoja (yksi ja sama entiteetti), jos niiden kaikki ominaisuudet ovat samoja.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Leibnizin laki · Katso lisää »
Leipzig
Leipzigin Augustusplatz ja Gewandhaus-konserttitalo Leipzigin rautatieasema on Euroopan suurin Leipzig on kaupunki Saksassa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Leipzig · Katso lisää »
Leipzigin yliopisto
Leipzigin yliopisto on Leipzigin kaupungissa Saksassa sijaitseva yliopisto.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Leipzigin yliopisto · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Logiikka · Katso lisää »
Logisismi
Logisismi on matematiikan filosofian suuntaus, joka piti matematiikkaa logiikan laajennuksena ja pyrki palauttamaan osan matematiikasta tai koko matematiikan logiikkaan.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Logisismi · Katso lisää »
Louis Couturat
Louis Couturat (17. tammikuuta 1868 – 3. elokuuta 1914) oli ranskalainen loogikko, matemaatikko, filosofi ja kielitieteilijä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Louis Couturat · Katso lisää »
Ludvig XIV
Ludvig XIV (Ludvig Jumalan antama,, lisänimi Aurinkokuningas,, aikaisemmin Ludvig Suuri,, 5. syyskuuta 1638 Saint-Germain-en-Laye – 1. syyskuuta 1715 Versailles) oli Ranskan ja Navarran kuningas vuosina 1643–1715.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Ludvig XIV · Katso lisää »
Ludwig van Beethoven
Ludwig van Beethoven (16. joulukuuta 1770 Bonn, Kölnin vaaliruhtinaskunta – 26. maaliskuuta 1827 Wien, Itävallan keisarikunta) oli saksalainen säveltäjä klassismin ja romantiikan siirtymäkaudella.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Ludwig van Beethoven · Katso lisää »
Mahdolliset maailmat
Mahdollisten maailmojen käsitettä käytetään filosofiassa ja modaalilogiikassa ilmaisemaan modaliteetteja (kuten mahdollisuus, välttämättömyys) koskevia väittämiä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Mahdolliset maailmat · Katso lisää »
Mainz
Mainz on Rheinland-Pfalzin osavaltion pääkaupunki läntisessä Saksassa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Mainz · Katso lisää »
Maksimi
Maksimi (lyhenne maks. tai \max) tarkoittaa yleiskielessä ja tekniikassa korkeinta arvoa tai enimmäisarvoa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Maksimi · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Matematiikka · Katso lisää »
Metafysiikan esitys
Metafysiikan esitys (Discours de métaphysique) on Gottfried Leibnizin vuonna 1686 julkaisema lyhyehkö, noin kuusikymmensivuinen filosofinen metafysiikkaa käsittelevä tutkielma.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Metafysiikan esitys · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Metafysiikka · Katso lisää »
Minimi
Minimi (lyhenne min., matemaattisena merkintänä min ilman pistettä) on matemaattinen käsite.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Minimi · Katso lisää »
Modaalilogiikka
Modaalilogiikka (aleettinen modaalilogiikka) on logiikan alue, jolla tutkitaan aleettisten modaliteettien eli välttämättömyyden ja mahdollisuuden loogisia piirteitä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Modaalilogiikka · Katso lisää »
Monadi
Monadi voi tarkoittaa seuraavia asioita: Filosofiassa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Monadi · Katso lisää »
Monadologia
''Monadologian'' käsikirjoitus Monadologia (Monadologie, 1714) on Gottfried Leibnizin filosofinen pääteos ja teos joka määrittää hänen filosofiansa sisällön parhaiten.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Monadologia · Katso lisää »
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Napoleon I · Katso lisää »
Nürnberg
Nürnberg on kaupunki Saksan Baijerissa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Nürnberg · Katso lisää »
Nicolas Malebranche
Nicolas Malebranche Nicolas Malebranche (6. elokuuta 1638 Pariisi – 13. lokakuuta 1715 Pariisi) oli ranskalainen kartesiolainen filosofi, joka edusti oratoriaanien platonilais-augustinolaista perinnettä, valmistui 1664 papiksi ja tutustui samana vuonna René Descartesiin.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Nicolas Malebranche · Katso lisää »
Nouveaux essais sur l’entendement humain
''Nouveaux essais sur l’entendement humain'', 1900 Nouveaux essais sur l’entendement humain (”Uusia esseitä inhimillisestä ymmärryksestä”) on Gottfried Leibnizin filosofinen teos, joka on suunnattu John Locken teosta Essays on Human Understanding vastaan.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Nouveaux essais sur l’entendement humain · Katso lisää »
Optimismi
Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä? Optimisti sanoisi puoliksi täynnä. Optimismi tarkoittaa myönteistä ja toiveikasta elämänasennetta ja kykyä nähdä asioiden hyvät puolet.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Optimismi · Katso lisää »
Osajoukko
''B'' ⊆ ''A'' Venn-diagrammina Joukko B on joukon A osajoukko, jos jokainen joukon B alkio kuuluu joukkoon A, merkitään B \subset A. Tällöin sanotaan myös, että B sisältyy joukkoon A. Kaikkien osajoukkojen muodostamaa joukkoa kutsutaan potenssijoukoksi ja merkitään \mathcal(A).
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Osajoukko · Katso lisää »
Pahan ongelma
Pahan ongelma eli teodikean ongelma on kristinuskon oppeihin liittyvä teologinen ja uskonnonfilosofinen ongelma.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Pahan ongelma · Katso lisää »
Paleontologia
Paleontologia on geotieteiksi kutsuttujen luonnontieteiden osa-alue, joka tutkii Maan muinaisaikojen elämää ja sen kehitystä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Paleontologia · Katso lisää »
Pierre Beaumarchais
Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais (24. tammikuuta 1732 Pariisi – 17. tai 18. toukokuuta 1799 Pariisi) oli kelloseppä, keksijä, muusikko, poliitikko, invalidi, pakolainen, vakooja, kirjankustantaja, asekauppias ja sekä ranskalainen, että yhdysvaltalainen vallankumoustaistelija.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Pierre Beaumarchais · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Preussin tiedeakatemia
Gottfried Wilhelm von Leibniz. Preussin tiedeakatemia oli 11. heinäkuuta vuonna 1700 Berliiniin perustettu akatemia.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Preussin tiedeakatemia · Katso lisää »
Propositiologiikka
Propositiologiikka eli lauselogiikka on symbolisen logiikan alue, jossa tutkitaan propositiosymboleja ja loogisia konnektiiveja sisältävien formaalikielen lauseiden ominaisuuksia.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Propositiologiikka · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja René Descartes · Katso lisää »
Riittävän perusteen periaate
Riittävän perusteen periaate (myös riittävän syyn periaate) on ontologinen periaate, joka sanoo, että mitä tahansa tapahtuukin, tapahtuu syystä: toisin sanoen mikään asiaintila ei voi vallita eikä mikään väittämä voi olla tosi, ellei ole riittävää syytä, miksi asia ei olisi toisin.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Riittävän perusteen periaate · Katso lisää »
Ristiriita
Ristiriita voi tarkoittaa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Ristiriita · Katso lisää »
Robert Boyle
Robert Boyle (25. tammikuuta 1627 – 31. joulukuuta 1691) oli brittiläinen luonnonfilosofi, kemisti ja fyysikko.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Robert Boyle · Katso lisää »
Royal Society
Christopher Wrenin suunnittelema Royal Societyn toimitalo Lontoossa. Royal Society, varsinaisesti Royal Society of London for the Improvement of Natural Knowledge (”Lontoon kuninkaallinen seura luonnontieteiden edistämiseksi”, myös “Englannin kuninkaallinen luonnontieteiden akatemia”), on arvostettu brittiläinen tiedeakatemia, joka perustettiin vuonna 1660.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Royal Society · Katso lisää »
Runsauden periaate
Runsauden periaate on modaliteetteihin liittyvä periaate, jonka mukaan jokainen aito mahdollisuus toteutuu.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Runsauden periaate · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Saksa · Katso lisää »
Saksin vaaliruhtinaskunta
Saksin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuulunut vaaliruhtinaskunta, joka perustettiin, kun keisari Kaarle IV nosti Askania-suvun hallitseman Saksi-Wittenbergin herttuakunnan vaaliruhtinaan statukselle vuoden 1356 kultaisen bullan mukaan.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Saksin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »
Salva veritate
Salva veritate (lat.: totuus säilyen) on logiikan filosofinen termi, joka tarkoittaa kahden loogisen lausekkeen totuusarvojen samankaltaisuutta.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Salva veritate · Katso lisää »
Samuel Clarke
Samuel Clarke Samuel Clarke (11. lokakuuta 1675 – 17. toukokuuta 1729) oli englantilainen filosofi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Samuel Clarke · Katso lisää »
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Skolastiikka · Katso lisää »
Statiikka
Statiikka eli tasapaino-oppi on mekaniikan osa-alue, joka tutkii tasapainotilassa olevia kappaleita ja niihin vaikuttavien voimien muodostamia systeemejä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Statiikka · Katso lisää »
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Substanssi · Katso lisää »
Symbolinen logiikka
Symbolinen logiikka on matematiikkaa sivuava logiikan osa, joka tutkii merkkijonoina esitettyjen symbolien puhtaita formaaleja ominaisuuksia.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Symbolinen logiikka · Katso lisää »
Tangentti
Tangentti voi olla.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Tangentti · Katso lisää »
Théodicée
Essais de Théodicée sur la bonté de Dieu, la liberté de l’homme et l’origine du mal ("Tutkielmia teodikeasta eli Jumalan hyvyydestä, ihmisen vapaudesta ja pahan alkuperästä") on Gottfried Leibnizin vuonna 1710 julkaisema filosofinen ja teologinen teos.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Théodicée · Katso lisää »
Tulon derivoimissääntö
Tulon derivoimissääntö on matemaattinen kaava, jonka avulla voidaan laskea derivaatta funktiolle, joka sisältää derivoituvien funktioiden tulon.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Tulon derivoimissääntö · Katso lisää »
Tyhjä joukko
Tyhjä joukko on joukko-opillinen kokonaisuus, joka ei sisällä yhtään alkiota.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Tyhjä joukko · Katso lisää »
Vaaliruhtinas
Henrik VII:n valintaan osallistuneet vaaliruhtinaat. Pergamentti ''Codex Balduineus'' vuodelta 1341. Vaaliruhtinas oli eräiden kirkollisten tai maallisten ruhtinaiden nimitys Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Vaaliruhtinas · Katso lisää »
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Valistus · Katso lisää »
Variaatiolaskenta
Variaatiolaskenta on matemaattisen analyysin ala, joka käsittelee tiettyihin integraaleihin liittyviä ääriarvotehtäviä.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Variaatiolaskenta · Katso lisää »
Vilhelm III Oranialainen
Vilhelm III Oranialainen (14. marraskuuta 1650 Haag – 8. maaliskuuta 1702) oli hollantilainen Oranian ruhtinas, Alankomaiden käskynhaltija (stadhouder) ja vuodesta 1689 kuolemaansa asti Englannin, Irlannin ja Skotlannin (nimellä Vilhelm III) kuningas.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Vilhelm III Oranialainen · Katso lisää »
Voltaire
Voltaire, oikealta nimeltään François-Marie Arouet (21. marraskuuta 1694 Pariisi – 30. toukokuuta 1778 Pariisi), oli ranskalainen kirjailija ja valistusfilosofi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Voltaire · Katso lisää »
Willard Van Orman Quine
Willard Van Orman Quine (25. kesäkuuta 1908 Akron, Ohio – 25. joulukuuta 2000 Boston, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen filosofi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Willard Van Orman Quine · Katso lisää »
Yhdistyneen kuningaskunnan vallanperimyslaki
Alkuperäisen Yhdistyneen kuningaskunnan vallanperimyslain kopio. Yhdistyneen kuningaskunnan vallanperimyslaki vuodelta 1701 on laki, joka määrittelee, miten päätetään, kuka nousee Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kansainyhteisömaan valtionpäämieheksi.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Yhdistyneen kuningaskunnan vallanperimyslaki · Katso lisää »
Yleisnero
Leonardo da Vinci on ehkä tunnetuin yleisnerona pidetty henkilö. Yleisneroksi kutsutaan henkilöä, joka hallitsee erinomaisesti useita eri tieteen ja taiteen aloja.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Yleisnero · Katso lisää »
Yrjö I (Iso-Britannia)
Yrjö I (George Louis; 28. toukokuuta 1660 – 11. kesäkuuta 1727) oli Ison-Britannian ja Irlannin kuninkaana vuosina 1714–1727.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Yrjö I (Iso-Britannia) · Katso lisää »
Yrjö II (Iso-Britannia)
Yrjö II (10. marraskuuta 1683 – 25. lokakuuta 1760) oli Hannoverin vaaliruhtinas sekä Ison-Britannian ja Irlannin kuningas vuosina 1727–1760.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja Yrjö II (Iso-Britannia) · Katso lisää »
1. heinäkuuta
1.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja 1. heinäkuuta · Katso lisää »
14. marraskuuta
14.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja 14. marraskuuta · Katso lisää »
1600-luvun filosofia
1600-luvun filosofialle oli tyypillistä nykyaikaisen filosofisen ajattelun synty sekä keskiaikaisten lähestymistapojen, ennen kaikkea skolastiikan, syrjäyttäminen.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja 1600-luvun filosofia · Katso lisää »
1646
Ei kuvausta.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja 1646 · Katso lisää »
1716
Ei kuvausta.
Uusi!!: Gottfried Leibniz ja 1716 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
G. W. Leibniz, G.W. Leibniz, Gottfried Leibnitz, Gottfried Wilhelm Leibnitz, Gottfried Wilhelm Leibniz, Gottfried Wilhelm von Leibniz, Gottfried Wilhem Leibniz, Leibniz.
