Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
22 suhteet: Aakkoslaji, Barokki, Eurooppa, Fraktuura, Frankfurter Allgemeine Zeitung, Goottilainen arkkitehtuuri, Johannes Gutenberg, Kalligrafia, Karolingit, Kirjaintyyppi, Latinalaiset aakkoset, Ranska, Renessanssi, Rotunda (kirjaintyyli), Saksa, Schwabach, Schwabach (kirjaintyyli), Suomen säädöskokoelma, Tekstuura, Typografia, Unsiaali, Venetsia.
Aakkoslaji
Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Aakkoslaji · Katso lisää »
Barokki
Antoine Coysevox, Ludvig XIV:n rintakuva, 1686. Barokki kehittyi huippuunsa juuri Ludvigin hovissa 1600-luvun lopun Ranskassa. Barokki oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Barokki · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Eurooppa · Katso lisää »
Fraktuura
Sana ''Fraktur'' fraktuuralla kirjoitettuna. Faust'' fraktuuralla ladottuna. Fraktuura-aakkosten lukemisapu. Fraktuura on kirjasinten ryhmä, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Fraktuura · Katso lisää »
Frankfurter Allgemeine Zeitung
FAZ:n toimitus Frankfurtissa. Frankfurter Allgemeine Zeitung (FAZ) on päivittäinen sanomalehti, joka ilmestyy Frankfurt am Mainissa, Saksassa.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Frankfurter Allgemeine Zeitung · Katso lisää »
Goottilainen arkkitehtuuri
Notre Dame, gotiikkaa edustava katedraali. Goottilainen arkkitehtuuri on Euroopassa vallinnut arkkitehtuurin tyylikausi, joka seurasi romaanista ja edelsi renessanssityyliä.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Goottilainen arkkitehtuuri · Katso lisää »
Johannes Gutenberg
Johannes Gutenberg Johannes Gensfleisch zur Laden zum Gutenberg (1398 Mainz – 3. helmikuuta 1468 Mainz) oli saksalainen metallityömies ja keksijä.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Johannes Gutenberg · Katso lisää »
Kalligrafia
Georgialaista kalligrafiaa Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide (muinaiskreikan sanasta ’kaunokirjoitus’ Airas et al. 1996, s. 13–17. Työtasoksi ihanteellinen on vähintään A2-kokoinen piirustuslauta, jonka voi kallistaa 40–60 asteen kulmaan. Tällöin kirjoittava käsi voi levätä alustalla ja työ saadaan lähelle silmien korkeutta. Kirjoittavan käden alla voi pitää suojapaperia. Istuimen tulee olla oikealla korkeudella lattiaan ja työtasoon nähden, jotta istuma-asento on rento. Valon pitää olla riittävä, mutta ei häikäisevä. Valon suunta on yläviistosta ja tekijän kätisyydestä riippuen sellainen, että käsi ei varjosta tekstiä. Brausen 3-millinen suora tasaterä Kalligrafiassa yleisimmin käytetty kirjoitusväline on tasaterä, joka tuottaa leveitä ja kapeita viivoja vetojen suunnan ja terän asennon mukaisesti. Terä kiinnitetään kynänvarteen. Eri valmistajien terät edellyttävät usein erilaista kirjoitustekniikkaa, sillä niiden leikkaus, jäykkyys ja rakenne eroavat toisistaan. Terä voi olla suora tai viistottu kirjoittajan kätisyyden mukaan. Terän huolellinen puhdistaminen on tärkeää. Siveltimilläkin voi kirjoittaa, ja itämaisessa kalligrafiassa sivellin onkin käytetyin kirjoitusväline. Itämaiset paksut kalligrafiasiveltimet eivät kuitenkaan sovellu länsimaisen kirjaimiston kirjoittamiseen. Myös täytekyniä ja kalligrafeille sopivia huopakyniä käytetään. Kynä tai sivellin kastetaan musteeseen tai tussiin, jotka vaihtelevat peittävyydeltään ja juoksevuudeltaan. Oikeanlainen paperi on valmiin työn kannalta tärkeä, sillä se luo työlle tunnelman värisävyllään, pintarakenteellaan, paksuudellaan, taipuisuudellaan ja läpinäkyvyydellään. Kalligrafiaan parhaiten sopivat paperit ovat käsityönä pellava- tai puuvillalumpusta valmistettuja. Erityyppiset paperit vaihtelevat imukyvyn ja pinnan karheuden suhteen, ja valinta niiden välillä riippuu usein taiteilijan omista mieltymyksistä.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Kalligrafia · Katso lisää »
Karolingit
Karolingit olivat hallitsijasuku, joka hallitsi Frankkien valtakuntaa vuosina 751–843 sekä sen useita seuraajavaltioita, kuten nykyistä Ranskaa edeltänyttä Länsi-Frankiaa lyhyin katkoksin vuoteen 987.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Karolingit · Katso lisää »
Kirjaintyyppi
Kirjaintyyppi eli fontti (myös kirjasintyyppi, kirjasinlaji tai kirjasinperhe) on yhtenäiseen asuun piirretty merkkiryhmä, joka tavallisesti koostuu kirjaimista, numeroista sekä väli- ja erikoismerkeistä.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Kirjaintyyppi · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Ranska · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Renessanssi · Katso lisää »
Rotunda (kirjaintyyli)
pienoiskuva Rotunda on kirjaintyyli tai kirjainlaji, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Rotunda (kirjaintyyli) · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Saksa · Katso lisää »
Schwabach
Schwabach on kaupunki Baijerin osavaltiossa, kaakkoisessa Saksassa.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Schwabach · Katso lisää »
Schwabach (kirjaintyyli)
Schwabach Schwabach on kirjaintyyli tai kirjainlaji, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Schwabach (kirjaintyyli) · Katso lisää »
Suomen säädöskokoelma
Suomen säädöskokoelman kansi vuodelta 2011. Suomen säädöskokoelma on virallinen, nykyisin sähköisesti internetissä ilmestyvä julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Suomen säädöskokoelma · Katso lisää »
Tekstuura
Gutenbergin raamatussa Tekstuura on kirjaintyyli tai kirjainlaji, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Tekstuura · Katso lisää »
Typografia
Typografia (kreik. τύπος ’muoto’ + γραφή ’kirjoitus’) on tekstin ja kirjainten asettelua, jonka tarkoituksena on helpottaa viestin perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Typografia · Katso lisää »
Unsiaali
pienoiskuva Unsiaali on 200-luvulta 800-luvulle käytetty käsin kirjoitettu majuskelikirjaimisto.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Unsiaali · Katso lisää »
Venetsia
Venetsia (venetsian kielellä Venesia) on Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Goottilaiset kirjaintyypit ja Venetsia · Katso lisää »
