46 suhteet: Akkadin kieli, Anu (jumala), Armas Salonen, Assurbanipal, Assyria, Atrahasis, Šuruppak, Babylonia, Ea, Eepos, Enkidu, Enlil, Ensimmäinen Mooseksen kirja, Ereškigal, Esoteerisuus, Eufrat, Gilgameš (kuningas), Gugalanna, Heetin kieli, Humbaba, Hurri (kieli), Ištar, Jaakko Hämeen-Anttila, Libanon, Lugalbanda, Mesopotamia, Minä (ego), Nergal (mytologia), Nestoriolaisuus, Ninhursag, Ninive, Ninsun, Ninurta, Nuolenpääkirjoitus, Raamattu, Shamash, Simo Parpola, Sin (jumala), Spiritualismi, Sumer, Sumeri, Tammuz, Tel Megiddo, Uruk, Utnapištim, Vedenpaisumus.
Akkadin kieli
nuolenpääkirjoituksella. Akkadin kieli (𒀝𒅗𒁺𒌑, akkadû) on kuollut itäseemiläinen kieli, jota puhuttiin kolmannelta vuosituhannelta ensimmäiselle vuosituhannelle asti Assyrian ja Babylonian alueilla, mutta joka levisi jopa Persiaan ja Egyptiin asti.
Uusi!!: Gilgameš ja Akkadin kieli · Katso lisää »
Anu (jumala)
Anu, sumerien An, oli Mesopotamian uskonnossa taivaan jumala.
Uusi!!: Gilgameš ja Anu (jumala) · Katso lisää »
Armas Salonen
Armas Immanuel Salonen (17. tammikuuta 1915 Ida, Japani Viitattu 21.6.2022. – 22. lokakuuta 1981 Helsinki) oli Mesopotamiaa tutkinut suomalainen professori.
Uusi!!: Gilgameš ja Armas Salonen · Katso lisää »
Assurbanipal
Assurbanipal metsästämässä. Assurbanipal (myös Aššurbanipal) oli Assyrian kuningas 669–627 eaa.
Uusi!!: Gilgameš ja Assurbanipal · Katso lisää »
Assyria
Vaaleanvihreällä Assyrian valtakunta laajimmillaan Uus-Assyrian aikana 671 eaa. Assyria oli muinaisessa Mesopotamiassa sijainnut suuri valtakunta.
Uusi!!: Gilgameš ja Assyria · Katso lisää »
Atrahasis
Kuningas Atrahasîs on päähenkilönä 1700- ja 1600 lukujen välillä eaa.
Uusi!!: Gilgameš ja Atrahasis · Katso lisää »
Šuruppak
Šuruppak tai Shuruppak, nykyinen Tall Faʾrah, oli muinainen sumerien kaupunki, joka sijaitsi etelään Nippurista, nykyisen Qadisiyyan maakunnan alueella Irakissa.
Uusi!!: Gilgameš ja Šuruppak · Katso lisää »
Babylonia
Hammurabin lakipatsaan yläosa. Babylonia oli valtakunta Mesopotamiassa, nykyisen Irakin valtion eteläosassa.
Uusi!!: Gilgameš ja Babylonia · Katso lisää »
Ea
Eaa esittävä korkokuva Ea (sumerien Enki) oli mesopotamialainen veden jumala, joka kuului jumalten kolminaisuuteen, jonka muut jäsenet olivat taivaan jumala Anu (sumerien An) ja tuulen jumala Enlil.
Uusi!!: Gilgameš ja Ea · Katso lisää »
Eepos
Eepos (puhe) on laaja runomuotoinen kertova teos.
Uusi!!: Gilgameš ja Eepos · Katso lisää »
Enkidu
Enkidu on Gilgameš-eepoksen keskeinen henkilöhahmo, päähenkilö Gilgamešin ystävä, jonka kuolema johtaa Gilgamešin pohtimaan elämän ja kuoleman arvoitusta ja etsintäretkelle ikuisen elämän tavoittelussa.
Uusi!!: Gilgameš ja Enkidu · Katso lisää »
Enlil
Enlil (Herra Tuuli), joka tunnetaan myös nimellä Nunamnir oli yksi Mesopotamian pantheonin vaikutusvaltaisimmista jumalista.
Uusi!!: Gilgameš ja Enlil · Katso lisää »
Ensimmäinen Mooseksen kirja
Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis,, ”Synty”;, ”Alussa”) on ensimmäinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki) eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran ensimmäinen kirja.
Uusi!!: Gilgameš ja Ensimmäinen Mooseksen kirja · Katso lisää »
Ereškigal
Ereškigal tai Ereshkigal on mesopotamialaisessa mytologiassa esiintyvä jumalatar, joka hallitsee kuolleiden valtakuntaa eli Irkallaa.
Uusi!!: Gilgameš ja Ereškigal · Katso lisää »
Esoteerisuus
Hildegard Bingeniläisen näky, ''Liber Divinorum Operum'' vuodelta 1165. Esoteerisuus on johdos sanasta esoteerinen, joka tarkoittaa 'salaileva' tai 'sisäpiirille tarkoitettu'.
Uusi!!: Gilgameš ja Esoteerisuus · Katso lisää »
Eufrat
Eufrat (arabiaksi: الفرات: al-Furāt, turkiksi: Fırat, akkadiksi: Purātu, sumeriksi: BU-RA-NU-NU) on noin 2 780 kilometriä pitkä joki, joka virtaa Turkin alueelta Syyrian ja Irakin läpi Persianlahteen.
Uusi!!: Gilgameš ja Eufrat · Katso lisää »
Gilgameš (kuningas)
Sargon II:n palatsista. Gilgameš tai Gilgamesh (sumeriksi Bilgames) on tunnetuin muinaisen Mesopotamian sankareista ja Gilgameš-eepoksen päähenkilö.
Uusi!!: Gilgameš ja Gilgameš (kuningas) · Katso lisää »
Gugalanna
Gugalanna eli Gugalana ("taivaan suuri sonni"; sumeria: gu.
Uusi!!: Gilgameš ja Gugalanna · Katso lisää »
Heetin kieli
Heetin kieli on kuollut indoeurooppalainen kieli, mutta sen arkaaisten piirteiden vuoksi jotkut ovat pitäneet sitä ja muita anatolialaisia kieliä pikemminkin perinnäisesti rekonstruoidun indoeurooppalaisen kantakielen sisarkielenä.
Uusi!!: Gilgameš ja Heetin kieli · Katso lisää »
Humbaba
setrimetsän demonivartija. Terrakottaveistos, Louvre. Humbaba tai Huwawa on setrivuoren maan (Libanon) demoninen vartija, jonka on asettanut tehtäväänsä jumala Enlil.
Uusi!!: Gilgameš ja Humbaba · Katso lisää »
Hurri (kieli)
Hurri on yleisnimitys jo kauan sitten kadonneelle, Lähi-idässä puhutulle hurrilaisen kansan kielelle.
Uusi!!: Gilgameš ja Hurri (kieli) · Katso lisää »
Ištar
Ištar (sumeriksi 30px Inanna) oli Mesopotamian tärkein jumalatar läpi Mesopotamian historian.
Uusi!!: Gilgameš ja Ištar · Katso lisää »
Jaakko Hämeen-Anttila
Jaakko Markus Hämeen-Anttila (s. 26. helmikuuta 1963 Oulu) on suomalainen arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori.
Uusi!!: Gilgameš ja Jaakko Hämeen-Anttila · Katso lisää »
Libanon
Libanonin tasavalta eli Libanon on 6,1 miljoonan asukkaan valtio Lähi-idässä Välimeren rannalla.
Uusi!!: Gilgameš ja Libanon · Katso lisää »
Lugalbanda
Lugalbanda on tärkeä hahmo sumerilaisissa taruissa ja Lugalbandan eepoksen sankari.
Uusi!!: Gilgameš ja Lugalbanda · Katso lisää »
Mesopotamia
Eufratin laaksoa Syyriassa Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.
Uusi!!: Gilgameš ja Mesopotamia · Katso lisää »
Minä (ego)
Minä (latinaksi ego) on psykoanalyysin näkemyksessä yksi persoonallisuuden osa.
Uusi!!: Gilgameš ja Minä (ego) · Katso lisää »
Nergal (mytologia)
Larsasta peräisin olevassa sinetissä. Bagdadin museo. Nergal (myös muodossa Nerigal ja Nirgal) oli Mesopotamiassa palvottu manalan, ruton, sodan ja metsästyksen jumala.
Uusi!!: Gilgameš ja Nergal (mytologia) · Katso lisää »
Nestoriolaisuus
Nestorialainen arkkipiispa nykyisen Iranin alueelta Nestoriolaisuus on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen.
Uusi!!: Gilgameš ja Nestoriolaisuus · Katso lisää »
Ninhursag
Metsän suojelushenki ja Ninhursag Susasta löydetyssä reliefissä. Ninhursag tai Ninhursaga (akkadiksi Belit-ili) on mesopotamialainen jumalatar.
Uusi!!: Gilgameš ja Ninhursag · Katso lisää »
Ninive
Austen Henry Layardin 1800-luvulla tekemä Niniven ennallistus. Ninive on Mesopotamian vanhimpia kaupunkeja ja muinaisen Assyrian pääkaupunki.
Uusi!!: Gilgameš ja Ninive · Katso lisää »
Ninsun
Ninsun tai Ninsuna on mesopotamialainen jumalatar, kuningas Lugalbandan vaimo ja sankari Gilgamešin äiti.
Uusi!!: Gilgameš ja Ninsun · Katso lisää »
Ninurta
Ninurta (sumeriksi maan herra) oli muinainen mesopotamialainen jumala, Girsun kaupungin suojelusjumala sekä Enlilin ja Ninlilin poika ja parannuksen jumalattaren Gulan aviomies.
Uusi!!: Gilgameš ja Ninurta · Katso lisää »
Nuolenpääkirjoitus
Nuolenpääkirjoitusta savitaulussa noin vuodelta 2360 eaa. Nuolenpääkirjoitus eli kiilakirjoitus on sumerilaisten kehittämä kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin muinaisessa Mesopotamiassa.
Uusi!!: Gilgameš ja Nuolenpääkirjoitus · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Gilgameš ja Raamattu · Katso lisää »
Shamash
Valtaistuimella istuva Shamash ojentaa Hammurabille lain. Shamash tai Šamaš, sumerien Utu, oli Mesopotamian uskonnossa auringon jumala, ja hän oli Kuun jumalan Sinin ja Venuksen jumalattaren Ištarin kanssa yksi tähtien jumalten kolminaisuudesta.
Uusi!!: Gilgameš ja Shamash · Katso lisää »
Simo Parpola
Simo Kaarlo Antero Parpola (4. heinäkuuta 1943 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä, Helsingin yliopiston professori ja maailman tunnetuimpia assyriologeja.
Uusi!!: Gilgameš ja Simo Parpola · Katso lisää »
Sin (jumala)
Sin (akkadialainen nimi: Sîn, Suen, sumeri: Nanna, valaisija) oli sumerilaisessa ja mesopotamialaisessa mytologiassa esiintynyt kuun jumala.
Uusi!!: Gilgameš ja Sin (jumala) · Katso lisää »
Spiritualismi
Spiritualismi (Spiritualismiin kuuluu myös ihmiskäsitys ja maailmankatsomus, jossa ihminen nähdään hyvään pyrkivänä henkisenä olentona ja että ihminen kuoltuaan siirtyy henkisille tasoille. Nykyisin spiritualismiin on vakiintunut käsitys, että henkimaailma ei ole vain henkien oleskelupaikka, vaan korkeampi taso, jossa henget jalostuvat. Spiritualismi samastetaan usein spiritismin kanssa Varsinaisesti spiritismillä kuitenkin tarkoitetaan spiritualismin ranskalaista versiota, joka perustuu Allan Kardecin kirjoituksiin. Varsinaisesta spiritualismista se eroaa varsinkin siinä, että se uskoo myös jälleensyntymiseen, joka on siinä keskeinen opinkappale Kardecilainen spiritismi on tullut hyvin suosituksi Latinalaisessa Amerikassa, varsinkin Brasiliassa, jossa se on saanut uskontoihin verrattavan aseman.
Uusi!!: Gilgameš ja Spiritualismi · Katso lisää »
Sumer
Sumerin tärkeimmät kaupungit Mesopotamian kartalla. Oikean reunan vaaleanvihreä alue oli Sumerin aikaan merta, nykyisin maata. Sumer (eme-gi) oli varhainen sivilisaatio Mesopotamiassa noin 4000–2000 eaa.
Uusi!!: Gilgameš ja Sumer · Katso lisää »
Sumeri
Sumerin kieli (𒅴𒂠, emeĝir ’alkuperäinen kieli’) on maailman vanhin tunnettu kieli, josta on säilynyt kirjoitettua tekstiä.
Uusi!!: Gilgameš ja Sumeri · Katso lisää »
Tammuz
Inanna ja Dumuzi. Jäljennös sumerilaisesta reliefistä. Tammuz on babylonialaisessa ja assyrialaisessa mytologiassa esiintyvä viljan ja kasvillisuuden jumala.
Uusi!!: Gilgameš ja Tammuz · Katso lisää »
Tel Megiddo
Tel Megiddo ilmakuvassa. Tel Megiddo on kukkula Israelissa nykyisen Megiddon lähellä.
Uusi!!: Gilgameš ja Tel Megiddo · Katso lisää »
Uruk
Uruk (Unugki) oli muinainen sumerilainen suurkaupunki ja kaupunkivaltio eteläisessä Mesopotamiassa nykyisen Al-Muthannan maakunnan alueella Irakissa.
Uusi!!: Gilgameš ja Uruk · Katso lisää »
Utnapištim
Utnapištim on muinaismesopotamialaisen sumerilais-babylonialaisen Gilgameš-eepoksen sankari, joka selvisi vedenpaisumuksesta samalla tavoin kuin Raamatun Nooa.
Uusi!!: Gilgameš ja Utnapištim · Katso lisää »
Vedenpaisumus
Gustave Doré, ''Vedenpaisumus'', 1866. Vedenpaisumus on Raamatun Vanhassa testamentissa oleva kertomus suuresta tulvasta.
Uusi!!: Gilgameš ja Vedenpaisumus · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Gilgames, Gilgamesh, Gilgamesh-eepoksen vedenpaisumuskertomus, Gilgamesh-eepos.