Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
85 suhteet: Aasat, Adam Bremeniläinen, Avioliitto, Búri, Beowulf, Bor (jumala), Edda, Ennustus, Etu-Aasia, Eurooppa, Fenrir, Freija, Freyr, Gallialaiset, Gallian sota (kirja), Germaanit, Germania (kirja), Gootit, Grimmin veljekset, Heimdall, Hel, Henry Fuseli, Herakles, Hirttäminen, Hirviö, Ihmisuhri, Ihmisyys, Initiaatio, Insesti, Islanti, Jättiläinen, Julius Caesar, Kansanperinne, Käsi, Kreikkalainen mytologia, Kristinusko Euroopassa, Kultti, Kuolema, Kuolemanrangaistus, Lihas, Loki (jumala), Maailmankäärme, Maailmanloppu, Maailmanpuu, Mars (jumala), Mercurius, Midgård, Mimir, Mjölner, Mytologia, ..., Nerthus, Nibelungein laulu, Njord, Odin, Oraakkeli, Pelto, Polyteismi, Ragnarök, Riimukirjoitus, Riitti, Roomalainen mytologia, Rooman valtakunta, Saaga, Saamelainen muinaisusko, Seksuaalisuus, Seurakunta, Skandinaavinen mytologia, Skandinavia, Slaavilainen mytologia, Sleipnir, Sotavanki, Suomalainen mytologia, Sydänkeskiaika, Synkretismi, Tacitus, Taru, Teloitus, Thor, Uhraaminen, Vaanit, Valkyria, Varhaiskeskiaika, Veda-kirjat, Vuodenaika, Yggdrasil. Laajenna indeksi (35 lisää) »
Aasat
Aasat eli Æsir (tai ǫ́ss, mon. æsir) ovat skandinaavisen mytologian toinen suku vaanien ohella.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Aasat · Katso lisää »
Adam Bremeniläinen
Sivu Adam Bremeniläisen kirjoittamasta Hampurin piispojen historiasta, ''Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum''. Sivu sisältää alun Tanskan maantieteellisestä kuvauksesta. Adam Bremeniläinen (s. ilmeisesti ennen 1045, k. 1081/1085) oli bremeniläinen pappi ja historiankirjoittaja.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Adam Bremeniläinen · Katso lisää »
Avioliitto
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel hääpäivänään 19. kesäkuuta 2010 vihkimisen jälkeen. Avioliitto on määrämuodoin vahvistettu kahden ihmisen välisen tiiviin yhteiselämän muoto.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Avioliitto · Katso lisää »
Búri
Búri ja Audhumla Búri oli skandinaavisessa mytologiassa ensimmäinen jumala ja kaikkien muiden jumalten esi-isä, jonka alkulehmä Audhumla ’loi’ nuollessaan kivien suolaista huurretta.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Búri · Katso lisää »
Beowulf
Beowulfin ensimmäinen sivu vanhassa käsikirjoituksessa Beowulf on muinaisenglanniksi kirjoitettu eeppinen sankariruno.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Beowulf · Katso lisää »
Bor (jumala)
Bor (”poika”) on skandinaavisessa mytologiassa ensimmäisen jumalan Burin poika.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Bor (jumala) · Katso lisää »
Edda
Edda on 1200-luvulla koottu skandinaavisten muinaistarujen kokoelma.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Edda · Katso lisää »
Ennustus
Ennustus tai ennuste voi tarkoittaa muun muassa seuraavia.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Ennustus · Katso lisää »
Etu-Aasia
Etu-Aasia kartalla. Tässä kartassa Etu-Aasiaan on luettu myös Iran. Etu-Aasia, myös Länsi-Aasia tai Lounais-Aasia, on Aasian osa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Etu-Aasia · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Eurooppa · Katso lisää »
Fenrir
Ledbergin kivessä. Kaiverruksessa Fenrir nielee mahdollisesti Odinia esittävää ihmishamoa. Fenrir (myös Fenris) oli skandinaavisessa mytologiassa valtaisa susi, joka aiheutti paljon suruja ja tuhoa jumalten keskuudessa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Fenrir · Katso lisää »
Freija
John Bauer, ''Freja'', 1905. Freija (tai Freyja, Freya, Freia, Freja, Fröja, muinaisnorjan ”rouva”) on skandinaavisessa mytologiassa vaanien sukuun kuuluva jumalatar.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Freija · Katso lisää »
Freyr
Freyr, miekka ja karju Gyllenvorst. Jacques Reich. Freyr (myös Frej tai Fröj) on skandinaavisessa mytologiassa rauhan, rikkauden, hedelmällisyyden, viljasadon, auringon ja sateen jumala.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Freyr · Katso lisää »
Gallialaiset
Gallialaispäällikkö Vercingetorixin patsas Ranskassa. Gallialaiset olivat kelttiläisiä kieliä puhuneita kelttiheimoja, joita asui roomalaisten Galliaksi kutsumalla alueella nykyisten Ranskan, Belgian, Sveitsin, Alankomaiden, läntisen Saksan ja Pohjoisen Italian seuduilla.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Gallialaiset · Katso lisää »
Gallian sota (kirja)
Gallian sota kuvaa Julius Caesarin sotaretkeä Galliassa vuosina 58–50 eaa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Gallian sota (kirja) · Katso lisää »
Germaanit
Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Germaanit · Katso lisää »
Germania (kirja)
Germania on roomalaisen historioitsija Tacituksen Germaniaa ja sen asukkaita eli germaaneja käsittelevä maantieteellis-kansatieteellinen teos, jonka hän kirjoitti vuonna 98.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Germania (kirja) · Katso lisää »
Gootit
Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Gootit · Katso lisää »
Grimmin veljekset
Wilhelm Grimm (vasemmalla) ja Jacob Grimm Elisabeth Jerichau-Baumannin vuoden 1855 maalauksessa Grimmin veljekset Jacob (4. tammikuuta 1785 Hanau – 20. syyskuuta 1863 Berliini) ja Wilhelm Grimm (24. helmikuuta 1786 Hanau – 16. joulukuuta 1859 Berliini) olivat saksalaisia kielitieteilijöitä ja kulttuurintutkijoita, jotka keräsivät talteen vanhoja satuja ja julkaisivat useita satukokoelmia, joita kutsutaan Grimmin saduiksi.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Grimmin veljekset · Katso lisää »
Heimdall
Heimdall. Heimdall (myös Heidmall) on skandinaavisessa mytologiassa Asgårdin eli jumalien asuinsijan vartija.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Heimdall · Katso lisää »
Hel
Hel (myös Hell tai Hella) on skandinaavisessa mytologiassa alamaailman eli Helheimin jumalatar.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Hel · Katso lisää »
Henry Fuseli
''Painajainen'' 1781. Öljy kankaalle 101.6 cm × 127 cm, Detroit Institute of Arts. Henry Fuseli (saks. Johann Heinrich Füssli) (6. helmikuuta 1741 Zürich – 16. huhtikuuta 1825 Putney, Surrey) oli saksalais-sveitsiläistä syntyperää oleva brittiläismaalari ja taidekirjailija.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Henry Fuseli · Katso lisää »
Herakles
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Herakles · Katso lisää »
Hirttäminen
Yhdysvalloissa. Hirttäminen on teloitusmenetelmä, jossa teloitettava ripustetaan roikkumaan köysisilmukalla kaulastaan.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Hirttäminen · Katso lisää »
Hirviö
Hirviö on hirveä, pelottava, kauhistuttava tai luonnoton olento.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Hirviö · Katso lisää »
Ihmisuhri
Asteekit uhraamassa ihmisiä, Codex Mendoza 1500-luvulta Ihmisuhri on ihmisen hengen uhraamista jumalalle.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Ihmisuhri · Katso lisää »
Ihmisyys
Ihmisyys voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Ihmisyys · Katso lisää »
Initiaatio
Initiaatio on henkilön vihkiminen uskonnollisesti tai yhteiskunnallisesti uuteen asemaan.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Initiaatio · Katso lisää »
Insesti
Oidipus ja sfinksi. Insesti (lat. incestus 'siveetön') eli sukurutsa (myös sukurutsaus) on toisilleen läheistä sukua olevien henkilöiden välistä sukupuolista kanssakäymistä.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Insesti · Katso lisää »
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Islanti · Katso lisää »
Jättiläinen
Jättiläinen. Francisco Goyan maalaus. Jättiläinen on läheisesti ihmistä muistuttava, mutta paljon suurempi ja vahvempi taruolento.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Jättiläinen · Katso lisää »
Julius Caesar
Julius Caesar (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. – 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Julius Caesar · Katso lisää »
Kansanperinne
''Punahilkka''-satu on eurooppalaista kansanperinnettä. Kansanperinteellä tarkoitetaan monenlaisia perinteitä ja kulttuurin muotoja, jotka liittyvät johonkin etniseen ryhmään.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Kansanperinne · Katso lisää »
Käsi
Poikkileikkaus ihmisen vasemmanpuoleisesta kädestä. Käsi on osalla nisäkkäistä esiintyvä tarttumiseen ja pitelemiseen erikoistunut yläraajan osa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Käsi · Katso lisää »
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Kreikkalainen mytologia · Katso lisää »
Kristinusko Euroopassa
Kristinusko on Euroopan suurin uskonto ja Euroopan perinteinen valtauskonto.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Kristinusko Euroopassa · Katso lisää »
Kultti
Kultti tarkoittaa nykymerkityksessään uskonnollista ryhmää, jonka uskomuksia ja palvontamenoja ympäröivä yhteiskunta pitää poikkeavina.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Kultti · Katso lisää »
Kuolema
Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina. Kuolema tarkoittaa eliön elintoimintojen päättymistä, jolloin elämä lakkaa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Kuolema · Katso lisää »
Kuolemanrangaistus
Kuolemanrangaistus käytössä*''Yhdysvalloissa kuolemanrangaistus on määritelty liittovaltion tasolla. Useat osavaltiot ovat kuitenkin poistaneet sen omista laeistaan.''Tehty Amnesty Internationalin vuoden 2016 tietojen mukaan. Sähkötuoli oli varsinkin 1900-luvun Yhdysvalloissa yleinen kuolemaantuomittujen teloitusväline. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla on paljolti siirrytty muihin menetelmiin, joista tavallisin on myrkyn antaminen ruiskeena. Kuvassa New Yorkin Sing Singin vankilan sähkötuoli, lempinimeltään ''Old Sparky''. Kuolemanrangaistus tarkoittaa tuomiota, jossa rikoksen tehnyt henkilö määrätään surmattavaksi.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Kuolemanrangaistus · Katso lisää »
Lihas
kaksoiskantalihakset. Lihas on kudossäiekimppu, joka liikuttaa eläimen ruumiinosia tai elimiä.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Lihas · Katso lisää »
Loki (jumala)
Loki ja Sigyn. Loki (tai Loke, Lodur, Lodu, Lopt, Loptr) on skandinaavisessa mytologiassa aasoihin kuuluva jättiläissukuinen jumala.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Loki (jumala) · Katso lisää »
Maailmankäärme
Thor ja Jörmungandr Henry Fuselin maalauksessa vuodelta 1788. Maailmankäärme on skandinaavisessa mytologiassa jättimäinen käärme tai merikäärme, joka kiertää maailmaa, joka uhkaa niellä maailman tai joka on olennainen osa maailman rakennetta.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Maailmankäärme · Katso lisää »
Maailmanloppu
Maailmanloppu voi viitata esimerkiksi seuraaviin asioihin.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Maailmanloppu · Katso lisää »
Maailmanpuu
Islantilainen kuvaus Yggdrasil-maailmanpuusta 1600-luvulta. Nidhöggr-lohikäärme näivertää hitaasti mutta vääjäämättä sen juuria, rapauttaen maailmaa. Maailmanpuu on myyttinen puu, joka sitoo taivaan ja maan yhteen tai kannattaa taivasta.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Maailmanpuu · Katso lisää »
Mars (jumala)
Mars Ultoria esittävä marmoripatsas. Museo Capitolini. Mars (Mavors, Mamers, etruskiksi Maris) oli Juppiterin ohella muinaisten roomalaisten pääjumala, sodan jumala, sekä viljelysten suojelija.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Mars (jumala) · Katso lisää »
Mercurius
Mercuriuksen patsas 1600-luvulta. Mercuriuksen kädessä on siivekäs caduceus-sauva. Mercurius oli roomalaisessa mytologiassa kaupankäynnin ja kauppavoiton jumala.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Mercurius · Katso lisää »
Midgård
''Thor taistelee merikäärmettä (Jormungandia) vastaan'' http://www.pitt.edu/~dash/thorserpent.html Thor And The Midgard Serpent. Henry Fuselin (eli Johann Füsslinin) maalaus (1788). Midgård, kirjaimellisesti 'keskipiha', oli skandinaavisessa mytologiassa se osa maailmaa, joka kuului ihmisille ja jumalille.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Midgård · Katso lisää »
Mimir
Odin löytää Mimirin päättömän ruumiin. Mimir tai Mimer on skandinaavisessa mytologiassa viisain aasa-jumalista.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Mimir · Katso lisää »
Mjölner
Piirros vasaraa kuvaavasta viikinkiajan riipuksesta. Hopeinen Mjölner-riipus. Mjölner (myös Mjölnir, Mjöllnir, Mjollner, Mjǫlnir, Mjølnir, tai Mjølner) on ukkosenjumala Thorin vasara skandinaavisessa mytologiassa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Mjölner · Katso lisää »
Mytologia
Mytologia eli jumalaistarusto on kansan tai heimon myyttien järjestelmä, yhteinen tarusto ja uskomusten kokonaisuus.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Mytologia · Katso lisää »
Nerthus
Emil Doepler: Nerthus Nerthus oli pohjoisten germaaniheimojen hedelmällisyyden, rauhan ja vaurauden jumalatar.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Nerthus · Katso lisää »
Nibelungein laulu
Nibelungein laulu on keskiaikainen sankarieepos, joka on kirjoitettu 1200-luvun alussa keskiyläsaksan kielellä.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Nibelungein laulu · Katso lisää »
Njord
Njördin kaipuu merelle. W.G. Collingwoodin piirros vuodelta 1908. Njord on skandinaavisessa mytologiassa meren, merenkäynnin ja hedelmällisen rannikon sekä hedelmällisyyden ja vaurauden jumala, joka hallitsee tuulia ja meren aaltoja.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Njord · Katso lisää »
Odin
Yksisilmäinen Odin, olkapäillään korpit Hugin ja Munin. Odin ratsastaa Sleipnirilla. 1700-luvun islantilainen käsikirjoitus. Odin (myös Wotan, Wodan, Woden, Wōđanaz tai Oden) on muinainen germaaninen jumala, jota palvottiin sekä Manner-Euroopassa, Englannissa että Skandinaviassa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Odin · Katso lisää »
Oraakkeli
John William Waterhousen vuoden 1884 maalauksessa ''Oraakkelia kuulemassa'' kahdeksan druiditarta on kokoontuneina temppeliin. Oraakkeli tarkoittaa henkilöä, joka välittää tulevaisuutta koskevia viestejä jumalalta tai muilta yliluonnollisilta toimijoilta.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Oraakkeli · Katso lisää »
Pelto
Mainessa Utajärvellä. Pelto on hyötykasvien viljelyä varten muokattu laajahko maa-alue.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Pelto · Katso lisää »
Polyteismi
Polyteismi eli monijumalaisuus on uskomista moneen jumalaan.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Polyteismi · Katso lisää »
Ragnarök
Friedrich Wilhelm Heine, ''Tuomittujen jumalten taistelu''. Etualalla Odin taistelee Fenris-suden ja Thor Jörmungandrin kanssa. Ragnarök on skandinaavisen mytologian mukaan maailmanlopun taistelu, jossa maailma ja lähes kaikki sen elolliset olennot tuhoutuvat.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Ragnarök · Katso lisää »
Riimukirjoitus
Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Riimukirjoitus · Katso lisää »
Riitti
Riitti (latinan sanasta ritus ’tapa’, ’toimitus’) on juhlameno, pyhä seremonia tai uskonnollinen toimitus.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Riitti · Katso lisää »
Roomalainen mytologia
Roomalainen mytologia tarkoittaa antiikin Rooman tarustoa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Roomalainen mytologia · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Saaga
''Poltetun Njállin saaga'' noin vuodelta 1350 peräisin olevassa ''Möðruvallabók''-käsikirjoituksessa (AM 132 folio 13r). Saagat ovat pääosin Islannissa 1100–1400-luvuilla kirjoitettuja, anonyymejä kansankielisiä kaunokirjallisia proosakertomuksia, joissa kuvataan muun muassa Islannin asuttamista, skandinaavisia kuninkaita ja islantilaisia piispoja, sukuriitoja, viikinkiretkiä, muinaisia sankareita, keskiaikaisia ritareita sekä kristittyjä pyhimyksiä.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Saaga · Katso lisää »
Saamelainen muinaisusko
Saamelainen noitarumpu. Seita, saamelaisten pyhä kultti- ja uhripaikka. Saamelainen muinaisusko tarkoittaa saamelaisten uskonnollisia tapoja ja uskomuksia, joita harjoitettiin ennen kristinuskon valtakautta.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Saamelainen muinaisusko · Katso lisää »
Seksuaalisuus
Seksiakti ''Kamasutran'' kuvaamana. Seksuaalisuus on eläinten, joihin myös ihminen kuuluu, käyttäytymismuoto, joka aiheuttaa siinä seksuaalisen halun ja ohjaa sitä parittelemaan.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Seksuaalisuus · Katso lisää »
Seurakunta
Seurakunta (lyhenne srk tai srk.) on kristittyjen muodostama yhteisö.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Seurakunta · Katso lisää »
Skandinaavinen mytologia
Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Skandinaavinen mytologia (myös pohjoismainen mytologia tai muinaisnorjalainen mytologia) tarkoittaa Skandinavian rautakautisten ja varsinkin viikinkiaikaisten asukkaiden myyttejä ja uskomuksia.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Skandinaavinen mytologia · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Skandinavia · Katso lisää »
Slaavilainen mytologia
Kansanperinne on innoittanut monia slaavilaisia taiteilijoita. Ilja Repinin ''Sadko vedenalaisessa valtakunnassa'' (1876). Slaavilaisen mytologian ja slaavilaisen muinaisuskon varhaisimmat juuret juontuvat hyvin kauas indoeurooppalaisten kansojen menneisyyteen, jopa aikaan ennen slaavilaisen kielimuodon eriytymistä.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Slaavilainen mytologia · Katso lisää »
Sleipnir
Odin ratsastamassa Valhallaan Sleipnirillä Sleipnir tai Sleipner oli Odinin, skandinaavisen ylijumalan mahtava kahdeksanjalkainen harmaa ori, jonka kotitalli oli Asgårdissa, ylisessä maailmassa.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Sleipnir · Katso lisää »
Sotavanki
Saksalaisia sotavankeja 1944. Sotavanki on jonkin valtion sotilas, joka on jäänyt vihollisvaltion vangiksi näiden valtioiden välisessä sodankäynnissä.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Sotavanki · Katso lisää »
Suomalainen mytologia
kivikautisia. Suomalaisessa mytologiassa on kerrostumia eri aikakausilta.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Suomalainen mytologia · Katso lisää »
Sydänkeskiaika
Bayeux’n seinävaatteessa, joka kuvaa normannien Englannin valloitusta vuonna 1066. Sydänkeskiaika oli keskiajan jakso vuosina 1000–1300.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Sydänkeskiaika · Katso lisää »
Synkretismi
Synkretismi on uskontojen toisiinsa sekoittumista ja yhteensulautumista.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Synkretismi · Katso lisää »
Tacitus
Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Tacitus · Katso lisää »
Taru
Taru tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Taru · Katso lisää »
Teloitus
Saksalaisjoukot teloittavat neuvostopartisaaneja ampumalla syksyllä 1941. Teloitus on tuomioistuimen tai viranomaisen laillisesti langettaman kuolemantuomion täytäntöönpano, jolloin ihminen surmataan rangaistukseksi rikoksesta.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Teloitus · Katso lisää »
Thor
Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Thor (myös Tor, Thorr tai Thór) on skandinaavisessa mytologiassa ja laajemminkin germaanisessa mytologiassa esiintyvä ukkosen jumala.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Thor · Katso lisää »
Uhraaminen
Asteekkien ihmisuhritoimitusta kuvaava piirros 1500-luvun puolivälin käsikirjoituksesta. Uhraaminen on uskonnollinen rituaali, jossa ihminen luovuttaa jonkin uhriesineen jumaluudelle tarkoituksella luoda, säilyttää tai ennallistaa toivottu oikea suhde pyhiin voimiin.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Uhraaminen · Katso lisää »
Vaanit
Lorenz Frølich: Aasojen ja vaanien sota. Vaanit olivat skandinaavisen mytologian toinen jumalsuku aasojen ohella.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Vaanit · Katso lisää »
Valkyria
Peter Nicolai Arbon pilvien yllä ratsastavia valkyrioita esittävä maalaus vuodelta 1865. Valkyriat (muinaisnorjaksi Valkyrja, ”surmattujen valitsija”) olivat skandinaavisessa mytologiassa Odinia palvelevia taistelun hengettäriä ja kuolemanhaltijattaria, jotka keräsivät taistelukentiltä kuolleiden urheiden sotureiden sielut (einherjar) ja veivät ne mukanaan Valhallaan.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Valkyria · Katso lisää »
Varhaiskeskiaika
Varhaiskeskiaikainen porfyyripatsas. Varhaiskeskiaika on yksi keskiajan kolmesta ajanjaksosta sydänkeskiajan (1000–1300) ja myöhäiskeskiajan (1300–1500) ohella.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Varhaiskeskiaika · Katso lisää »
Veda-kirjat
Veda-kirjat (devanagari: sanskritin kieltä ja tarkoittaa tietoa, tiedettä tai totuutta) on neljän Intian niemimaalla syntyneen hymnin ja rituaalitekstin kokoelma, jotka ovat: Rigveda, Yajurveda, Samaveda ja Atharvaveda.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Veda-kirjat · Katso lisää »
Vuodenaika
Vuodenajat ovat ilmastossa tapahtuvan vuotuisen kierron vaiheita.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Vuodenaika · Katso lisää »
Yggdrasil
Yggdrasil; kuvitusta Proosa-Eddan englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1847. Yggdrasil (myös Mímameiðr tai Lérað) on skandinaavisen mytologian maailmanpuu, jonka runko, oksat ja juuret ulottuvat maailman kaikille tasoille.
Uusi!!: Germaaninen mytologia ja Yggdrasil · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Germaanien jumalat, Germaanien mytologia, Germaanien uskonto, Germaaninen muinaisusko, Germaaninen pakanallisuus, Germaaninen pakanuus, Germaaninen tarusto, Germaaninen uskonto.
