33 suhteet: Antiikin Kreikan kulttuuri, Aristoteles, Aristotelismi, Bysantin valtakunta, Cosimo de’ Medici, Filosofi, Firenzen Akatemia, Firenzen kirkolliskokous, Jacques-Paul Migne, Johannes Bessarion, Johannes VIII Palaiologos, Jumala, Kerettiläisyys, Konstantinopoli, Latinalainen keisarikunta, Maantiede, Manuel II Palaiologos, Marsilio Ficino, Musiikki, Mystras, Nykykreikka, Osmanien valtakunta, Patrologia Graeca, Peloponnesos, Platon, Polyteismi, Renessanssi, Sparta, Uusplatonismi, Valtio (Platon), Zarathustra, 1355, 1452.
Antiikin Kreikan kulttuuri
Ateenan Agoran laidalla. Antiikin Kreikan kulttuurilla on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Antiikin Kreikan kulttuuri · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Aristoteles · Katso lisää »
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Aristotelismi · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Cosimo de’ Medici
Jacopo Pontormon maalaama muotokuva Cosimo de’ Medicistä. Cosimo di Giovanni de’ Medici (27. syyskuuta 1389 Firenze – 1. elokuuta 1464) oli ensimmäinen Medicien poliittisen suvun jäsen ja Firenzen hallitsija.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Cosimo de’ Medici · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Filosofi · Katso lisää »
Firenzen Akatemia
Peter Paul Rubens, ''Cosimo de' Medici'', 1612–1614. Firenzen Akatemia tai Firenzen platoninen akatemia oli renessanssiaikana Firenzessä toiminut akatemia, jonka opiskeli filosofiaa ja klassisia tieteitä sekä keskusteli niistä.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Firenzen Akatemia · Katso lisää »
Firenzen kirkolliskokous
Seitsemästoista ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi ja apostoliseksi" itsensä tunnustaman kirkon piispojen kirkolliskokous avattiin vuonna 1431 Baselissa, mutta siirrettiin 1438 Ferraraan ja 1439 Firenzeen.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Firenzen kirkolliskokous · Katso lisää »
Jacques-Paul Migne
Jacques-Paul Migne (25. lokakuuta 1800 Saint-Flour, Ranska – 24. lokakuuta 1876 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen roomalaiskatolinen pappi ja kustantaja, jonka kattavat ja edulliset julkaisut edistivät voimakkaasti kirkkoisien ja keskiajan teologien kirjoitusten leviämistä 1800-luvulla.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Jacques-Paul Migne · Katso lisää »
Johannes Bessarion
Johannes Bessarion. Basilius Bessarion (noin 1403–1472), joka käännösvirheen takia tunnetaan paremmin nimellä Johannes Bessarion, oli katolinen kardinaali, piispa ja Konstantinopolin latinalainen titulaaripatriarkka.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Johannes Bessarion · Katso lisää »
Johannes VIII Palaiologos
Johannes VIII Palaiologos (18. joulukuuta 1392 – 31. lokakuuta 1448) oli Bysantin keisari 1425–1448.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Johannes VIII Palaiologos · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Jumala · Katso lisää »
Kerettiläisyys
Galileo Galileita syytettiin harhaoppisuudesta. roviolla. Carl Gustaf Hellqvistin piirros 1800-luvulta. Kerettiläisyys eli virallisesta uskonopista poikkeava harhaoppi (heresia, kreikan sanasta, hairesis.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Kerettiläisyys · Katso lisää »
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Konstantinopoli · Katso lisää »
Latinalainen keisarikunta
Latinalainen keisarikunta oli ristiretkeläisten Konstantinopoliin vuonna 1204 perustama lännen kirkon alainen ristiretkivaltio.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Latinalainen keisarikunta · Katso lisää »
Maantiede
Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Maantiede · Katso lisää »
Manuel II Palaiologos
Bysantin valtakunta noin vuonna 1400. Manuel II Palaiologos kolikossa. Manuel II Palaiologos (1350–1425) oli Bysantin keisari vuosina 1391–1425.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Manuel II Palaiologos · Katso lisää »
Marsilio Ficino
Yksityiskohta Domenico Ghirlandaion freskosta ''Sakarja temppelissä'' (1486–1490): Marsilio Ficino, Cristoforo Landino, Angelo Poliziano ja Demetrios Chalkondyles. Santa Maria Novella, Tornabuoni Cappella, Firenze. Marsilio Ficino (19. lokakuuta 1433 – 1. lokakuuta 1499) oli italialainen renessanssifilosofi, astrologi ja kääntäjä.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Marsilio Ficino · Katso lisää »
Musiikki
Jan Mijtens: ''Luuttua soittava nainen'', 1648. Musiikki eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Musiikki · Katso lisää »
Mystras
Mystras tai Mistras (Μιστρᾶς, myös Mistra) oli bysanttilaisaikainen linnoituskaupunki Moreassa eli Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa lähellä antiikin Spartaa.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Mystras · Katso lisää »
Nykykreikka
Nykykreikan kielellä eli (nyky)kreikalla (tai Νεοελληνική γλώσσα, Neoellinikí glóssa) viitataan kreikan kielen muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa Kreikassa ja Kyproksella.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Nykykreikka · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Patrologia Graeca
Patrologia Graeca (joskus myös Patrologia Cursus Completus, Series Graeca) on kreikan kielellä kirjoittaneiden kirkkoisien koottujen teosten laitos, jonka Jacques-Paul Migne julkaisi vuosina 1857–1866.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Patrologia Graeca · Katso lisää »
Peloponnesos
Peloponnesos on niemimaa Etelä-Kreikassa.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Peloponnesos · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Platon · Katso lisää »
Polyteismi
Polyteismi eli monijumalaisuus on uskomista moneen jumalaan.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Polyteismi · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Renessanssi · Katso lisää »
Sparta
Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Sparta · Katso lisää »
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Uusplatonismi · Katso lisää »
Valtio (Platon)
Valtio on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee muun muassa poliittista filosofiaa, etiikkaa ja ideaoppia, ja kuvailee täydellistä, oikeudenmukaista ihannevaltiota.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Valtio (Platon) · Katso lisää »
Zarathustra
Zarathustra tai Zoroaster (nykypersiaksi Zardošt) oli persialainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja Zarathustra · Katso lisää »
1355
Ei kuvausta.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja 1355 · Katso lisää »
1452
Ei kuvausta.
Uusi!!: Georgios Gemistos Plethon ja 1452 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Gemistos Plethon, Georgios Gemisthos Plethon, Plethon.