Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
166 suhteet: Aioni (geologia), Aitotumaiset, Akritarkit, Alcide d’Orbigny, Alkuräjähdys, Ammoniitit, Anomalocaris, Antroposeeni, Arkeeinen aioni, Arkosaurit, Aurinkokunta, Australopithecus, Äyriäiset, Belemniitit, Bushveld, Condylarthra, Cystoidea, Devonikausi, Ediacarakausi, Elämä, Eliö, Eoarkeeinen maailmankausi, Eoseeni, Epookki (geologia), Esitumalliset, Euramerikka, Eurooppa, Evoluutio, Fanerotsooinen aioni, Fotosynteesi, Geologia, Geologinen ajanlasku, Gondwana, Graptoliitit, Hadeeinen aioni, Hait, Heinäkasvit, Hevosten evoluutio, Holoseeni, Huokoseläimet, Hyönteiset, Ihminen, Ihmisapinat, Istukkanisäkkäät, Jääkausi, Jääkausijaksot, Jättiläismanner, Joukkosukupuutto, Joutsenliskot, Jurakausi, ..., K/T-raja, Kaksisiipiset, Kalaliskot, Kambrikauden lajiräjähdys, Kambrikausi, Kasvit, Kausi (geologia), Kenotsooinen maailmankausi, Kivihiilikausi, Konodontit, Koppisiemeniset, Korallieläimet, Kovakuoriaiset, Kratoni, Kreodontit, Krokotiilieläimet, Kryogeenikausi, Kuun geologinen ajanlasku, Kvartäärikausi, Kynodontit, Lauraasia, Lentoliskot, Lepidodendron, Lihaseväiset, Liitukauden joukkosukupuutto, Liitukausi, Linnut, Lonkerojalkaiset, Maan historia, Maan vaippa, Makkaramadot, Mammutit, Mannerliikunnot, Mastodontit, Matelijat, Megafauna, Merililjat, Meriskorpionit, Meritähdet, Mesoarkeeinen maailmankausi, Mesoproterotsooinen maailmankausi, Mesotsooinen maailmankausi, Metamorfoosi (geologia), Mioseeni, Mississippi-kausi, Monisoluinen eliö, Mosasaurit, Murtovesi, Neoarkeeinen maailmankausi, Neogeenikausi, Neoproterotsooinen maailmankausi, Nilviäiset, Nisäkkäät, Niveljalkaiset, Nokkaeläimet, Oligoseeni, Ordovikikausi, Orogenia, Palaeodictyoptera, Paleoarkeeinen maailmankausi, Paleogeenikausi, Paleoklimatologia, Paleomagnetismi, Paleontologia, Paleoproterotsooinen maailmankausi, Paleoseeni, Paleotsooinen maailmankausi, Paljassiemeniset, Pangea, Panssarihait, Panssarikalat, Panssarisammakot, Parareptilia, Pääjakso, Pääjalkaiset, Pelykosaurit, Pennsylvania-kausi, Permikausi, Piikkinahkaiset, Plankton, Pleistoseeni, Plioseeni, Pohjois-Amerikka, Proterotsooinen aioni, Pussieläimet, Putkilokasvit, Rautamuodostuma, Rodinia, Rustokalat, Sahelanthropus tchadensis, Sammakkoeläimet, Sammaleläimet, Saniaiset, Sedimenttikivilaji, Selkäjänteiset, Selkärangattomat, Sienieläimet, Siluurikausi, Simpukat, Sinettipuut, Sivilisaatio, Stratigrafia, Stromatoliitti, Sudbury-kraatteri, Suomumatelijat, Syanobakteerit, Terapsidit, Tetrapoda, Triaskausi, Trilobiitit, Tuhatjalkaiset, Uintatheriidae, Vaihe (geologia), Veiksel-jääkausi, Viuhkaeväiset, Vredefort-kraatteri. Laajenna indeksi (116 lisää) »
Aioni (geologia)
Aioni (kr. αιών) tarkoittaa maapallon historiassa hyvin pitkää aikaa.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Aioni (geologia) · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Akritarkit
Akritarkit ovat pienten orgaanisten rakenteiden fossiileja.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Akritarkit · Katso lisää »
Alcide d’Orbigny
Alcide Charles Victor Marie Dessalines d'Orbigny (6. syyskuuta 1802, Couëron, Loire-Atlantique, Ranska –30. kesäkuuta 1857, Pierrefitte-sur-Seine) oli ranskalainen luonnontieteilijä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Alcide d’Orbigny · Katso lisää »
Alkuräjähdys
Alkuräjähdys on kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Alkuräjähdys · Katso lisää »
Ammoniitit
Halkaistusta ammoniitista nähdään sen kuoren väliseinät ja kammiot. Ammoniitit olivat nilviäisten pääjaksoon ja siinä pääjalkaisten luokkaan luettuja muinaisia merieläimiä, joiden lähimpiä nykysukulaisia lienevät helmiveneet.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Ammoniitit · Katso lisää »
Anomalocaris
Anomalocaris oli kambrikauden keskivaiheilta tunnettu suurikokoinen selkärangaton merieläin, joka eli noin 535–520 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Anomalocaris · Katso lisää »
Antroposeeni
Antroposeeni on vakiintumaton, joidenkin tieteilijöiden ehdottama, meneillään oleva geologinen epookki.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Antroposeeni · Katso lisää »
Arkeeinen aioni
Arkeeinen aioni on geologinen ajanjakso 4,0–2,5 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Arkeeinen aioni · Katso lisää »
Arkosaurit
Arkosaurit (Archosauria) olivat suuri diapsidimatelijaryhmä, joka kehittyi triaskauden alussa Archosauriformes-ryhmän esivanhemmista.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Arkosaurit · Katso lisää »
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Aurinkokunta · Katso lisää »
Australopithecus
Australopithecus eli etelänapina on ihmisapinoiden suku, joka eli 4,4–1,7 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Australopithecus · Katso lisää »
Äyriäiset
Äyriäiset (Crustacea) ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia, kiduksilla hengittäviä eläimiä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Äyriäiset · Katso lisää »
Belemniitit
Belemniitit (Belemnoidea) olivat trias-, jura- ja liitukauden pääjalkaisiin kuuluneita nilviäisiä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Belemniitit · Katso lisää »
Bushveld
Bushveldia Bushveld on maantieteellinen alue eteläisessä Afrikassa 800–1 200 metrin korkeudella.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Bushveld · Katso lisää »
Condylarthra
Condylarthra on epävirallinen ryhmä primitiivisiä nisäkkäitä, joka ennen luokiteltiin lahkoksi.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Condylarthra · Katso lisää »
Cystoidea
Cystoidea on sukupuuttoon kuollut piikkinahkaisiin kuulunut eliöluokka, joka eli ordovikikauden ja devonikausien välisenä aikana.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Cystoidea · Katso lisää »
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Devonikausi · Katso lisää »
Ediacarakausi
''Dickinsonia'' oli kaudelle tyypillinen litteä matomainen eläin. Ediacarakausi oli prekambrin ja proterotsooisen aionin päättänyt geologinen ajanjakso 635–542 miljoonaa vuotta sitten, välittömästi ennen fanerotsooisen aionin, paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alkua.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Ediacarakausi · Katso lisää »
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Elämä · Katso lisää »
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Eliö · Katso lisää »
Eoarkeeinen maailmankausi
Eoarkeeinen maailmankausi noin 3,8-3,6 miljardia vuotta sitten käsittää ajan, jolta on löydetty kivissä olevia hiilipusseja, joita pidetään todisteena ensimmäisestä bakteerityyppisestä elämästä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Eoarkeeinen maailmankausi · Katso lisää »
Eoseeni
''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Eoseeni · Katso lisää »
Epookki (geologia)
Epookki on geologisessa ajanlaskussa kautta lyhyempi, mutta vaihetta pitempi ajanjakso.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Epookki (geologia) · Katso lisää »
Esitumalliset
Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosomeja ja suurmolekyylejä, pitkälle kehittyneet soluelimet puuttuvat. Esitumalliset, alkeistumaiset eli prokaryootit ovat tumattomia soluja.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Esitumalliset · Katso lisää »
Euramerikka
Pohjois-Euroopasta. Euramerikka eli Laurussia oli muinainen pienen luokan jättiläismanner, joka koostui Pohjois-Amerikasta eli Laurentiasta ja Pohjois-Euroopasta eli Balticasta.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Euramerikka · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Eurooppa · Katso lisää »
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Evoluutio · Katso lisää »
Fanerotsooinen aioni
Fanerotsooinen aioni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Fanerotsooinen aioni · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Geologia
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Geologia · Katso lisää »
Geologinen ajanlasku
Geologiset aikakaudet esitettynä spiraalina Geologinen ajanlasku on geologiassa ja paleontologiassa käytetty stratigrafiaan perustuva mittausmenetelmä, joka jakaa maapallon historian kansainvälisesti sovittuihin ajanjaksoihin.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Geologinen ajanlasku · Katso lisää »
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Gondwana · Katso lisää »
Graptoliitit
Graptoliitit (Graptolithina) olivat muinaisia merenpohjan yhdyskuntaeläimiä, jotka elivät yläkambrikaudelta kivihiilikauden Mississippi-kauteen.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Graptoliitit · Katso lisää »
Hadeeinen aioni
Hadeeinen aioni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Hadeeinen aioni · Katso lisää »
Hait
Hait (Selachii) on leveäsuisiin kuuluva rustokalojen lohko.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Hait · Katso lisää »
Heinäkasvit
Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Heinäkasvit · Katso lisää »
Hevosten evoluutio
Hevosen evoluutio Hevoseläimet ovat kehittyneet nykynäkemyksen mukaan Hyracotherium-nimisestä ketun kokoisesta, hieman kaurista tai gasellia muistuttavasta nisäkkäästä, joka eli 45–60 miljoonaa vuotta sitten kosteissa, lämpimissä metsissä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Hevosten evoluutio · Katso lisää »
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Holoseeni · Katso lisää »
Huokoseläimet
Huokoseläimet (Foraminifera) on suuri Rhizaria-kuntaan kuuluvien yksisoluisten eliöiden luokka, jota luonnehtivat verkkomaiset valejalat.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Huokoseläimet · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Hyönteiset · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Ihminen · Katso lisää »
Ihmisapinat
Ihmisapinat (Hominoidea) on kädellisten lahkoon ja apinoiden osalahkoon kuuluva nisäkkäiden yläheimo.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Ihmisapinat · Katso lisää »
Istukkanisäkkäät
Istukkanisäkkäät eli istukalliset nisäkkäät (Eutheria) on synnyttävien nisäkkäiden (Theria) alaluokkaan kuuluva nisäkkäiden osaluokka, jonka lajeille tyypillinen piirre on selvästi kehittynyt istukka.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Istukkanisäkkäät · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Jääkausi · Katso lisää »
Jääkausijaksot
Jääkausijaksot ovat pitkiä ajanjaksoja, joiden aikana maapallolla vallitsee jääkausia ja niiden välisiä lauhoja interglasiaaleja.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Jääkausijaksot · Katso lisää »
Jättiläismanner
Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Jättiläismanner · Katso lisää »
Joukkosukupuutto
Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Joukkosukupuutto · Katso lisää »
Joutsenliskot
Joutsenliskot eli plesiosaurit (Plesiosauria) on sukupuuttoon kuollut matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Joutsenliskot · Katso lisää »
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Jurakausi · Katso lisää »
K/T-raja
Coloradossa. Ilmeisesti omasta päästä keksitty termi, maanjäristys ja hyökyaalto kylvivät tuhoa miljoonien neliökilometrien alueella. Liitukauden-paleogeenin raja (K-Pg-raja, aiemmin K/T-raja) kivikerrostumissa näkyvä raja liitukauden ja tertiäärikauden välissä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja K/T-raja · Katso lisää »
Kaksisiipiset
Kaksisiipiset (Diptera) on hyönteislahko, johon kuuluvat kärpäset (Brachycera) ja sääsket (Nematocera).
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kaksisiipiset · Katso lisää »
Kalaliskot
Kalaliskoja maalauksen havainnollistamana (''Heinrich Harder'', 1916). Kalaliskot (Ichthyosauria) on Ichthyopterygia ylälahkoon kuuluva sukupuuttoon kuollut diapsidisten matelijoiden lahko.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kalaliskot · Katso lisää »
Kambrikauden lajiräjähdys
Kambrikauden lajiräjähdyksellä viitataan monisoluisen eläinlajiston nopeaan monimuotoistumiseen lyhyessä ajassa kambrikauden ja paleotsooisen maailmankauden alussa.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kambrikauden lajiräjähdys · Katso lisää »
Kambrikausi
Trilobiittilaji ''Asaphiscus wheeleri''. Kambrikausi oli geologinen ajanjakso 542–490 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kambrikausi · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kasvit · Katso lisää »
Kausi (geologia)
Kausi on geologisessa ajanlaskussa maailmankautta lyhyempi, mutta epookkia pidempi ajanjakso.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kausi (geologia) · Katso lisää »
Kenotsooinen maailmankausi
sarvikuonoa ja virtahepoa. Kenotsooinen maailmankausi eli elämän uusi aika on geologinen ajanjakso, joka alkoi liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kenotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kivihiilikausi · Katso lisää »
Konodontit
Konodontit (Conodonta) ovat sukupuuttoon kuolleita, matomaisia leuattomia selkärankaisia, joiden hampaat olivat apatiittiset.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Konodontit · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Korallieläimet
Korallieläimet (Anthozoa) on polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksoon kuuluva luokka, johon suurin osa polttiaiseläinlajeista kuuluu.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Korallieläimet · Katso lisää »
Kovakuoriaiset
Kovakuoriaiset (Coleoptera) kuuluvat hyönteisten luokkaan.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kovakuoriaiset · Katso lisää »
Kratoni
Arkeeisen kauden kratoneita on eri puolilla maailmaa. Kratoni on pitkään stabiilina pysynyt metamorfisten kivien ja syväkivien muodostama mannerkuoren osa.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kratoni · Katso lisää »
Kreodontit
Kreodontit (Creodonta), oli suuri nisäkäspetojen lahko, jonka jäsenet muistuttivat koiria, kissoja ja hyeenoja.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kreodontit · Katso lisää »
Krokotiilieläimet
Krokotiilieläimet (Crocodylia) on suurten matelijoiden lahko.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Krokotiilieläimet · Katso lisää »
Kryogeenikausi
Kryogeenikausi on neoproterotsooinen maailmankauden keskimmäinen jakso noin 720–635 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kryogeenikausi · Katso lisää »
Kuun geologinen ajanlasku
Kuun geologinen ajanlasku on ollut Maan geologisen ajanlaskun perustana, vaikkei se siihen täysin sovellukaan.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kuun geologinen ajanlasku · Katso lisää »
Kvartäärikausi
Kvartäärikausi on nykyinen geologinen kausi sekä viimeinen kenotsooisen maailmankauden kolmesta kaudesta.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kvartäärikausi · Katso lisää »
Kynodontit
Kynodontit (Cynodontia) olivat kehittynein synapsidiryhmä ja samalla nisäkkäiden suorat esi-isät, jotka elivät myöhäiseltä permikaudelta liitukauden keskivaiheille.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Kynodontit · Katso lisää »
Lauraasia
triaskaudella. Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Lauraasia · Katso lisää »
Lentoliskot
Lentoliskot eli siipisaurukset, pterosaurukset, pterosaurit (Pterosauria), olivat dinosaurusten aikaan mesotsooisella maailmankaudella eläneitä lentäviä matelijoita, joilla oli nykyisen lepakon siipeä muistuttavat nahkaiset siivet.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Lentoliskot · Katso lisää »
Lepidodendron
Lepidodendron (nimen merkitys: ”suomupuu”) on sukupuuttoon kuollut Isoëtopsida-luokkaan kuuluva kasvisuku, joka eli kivihiilikauden aikana.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Lepidodendron · Katso lisää »
Lihaseväiset
Lihaseväiset (Sarcopterygii), aikaisemmin varsieväiset, on toinen luukalojen alaluokista viuhkaeväisten (Actinopterygii) rinnalla.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Lihaseväiset · Katso lisää »
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Liitukauden joukkosukupuutto · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Liitukausi · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Linnut · Katso lisää »
Lonkerojalkaiset
Lonkerojalkaiset (Brachiopoda) eli brakiopodit, on ryhmä selkärangattomia merieläimiä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Lonkerojalkaiset · Katso lisää »
Maan historia
Maan ajanjaksot. Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Maan historia · Katso lisää »
Maan vaippa
Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Maan vaippa · Katso lisää »
Makkaramadot
Makkaramadot (Priapulida) on pieni eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Makkaramadot · Katso lisää »
Mammutit
Mammutit (Mammuthus) on pohjoisella pallonpuoliskolla elänyt norsujen heimon (Elephantidae) suku, johon kuului useita lajeja.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Mammutit · Katso lisää »
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Mannerliikunnot · Katso lisää »
Mastodontit
Villamammutin ja Mastodontin erot käyvät ilmi tästä kuvasta. Mastodontit (Mammut) ovat sukupuuttoon kuolleita norsueläimiä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Mastodontit · Katso lisää »
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Matelijat · Katso lisää »
Megafauna
Jääkauden megafaunaan kuulunutta villamammuttia esittävä rekonstruktio. Megafauna on yhteisnimi suurikokoisille maaeläimille.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Megafauna · Katso lisää »
Merililjat
Merililjat eli krinoidit (Crinoidea) on piikkinahkaisten pääjaksoon (Echinodermata) kuuluva, ulkonäöltään kasvia muistuttavien selkärangattomien eläinten ryhmä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Merililjat · Katso lisää »
Meriskorpionit
Meriskorpionit eli eurypteridit (Eurypterida) on esihistoriallinen niveljalkaisten vesieläinten ryhmä, joka eli 460–251 miljoonaa vuotta sitten paleotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Meriskorpionit · Katso lisää »
Meritähdet
Meritähdet (Asteroidea) ovat piikkinahkaisiin kuuluvia merten selkärangattomia.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Meritähdet · Katso lisää »
Mesoarkeeinen maailmankausi
Mesoarkeeinen kausi oli 3,2–2,8 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Mesoarkeeinen maailmankausi · Katso lisää »
Mesoproterotsooinen maailmankausi
Mesoproterotsooinen maailmankausi oli 1,6–1,0 miljardia vuotta sitten, Se oli prekambriajan proterotsooinen aionin keskimmäinen jakso.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Mesoproterotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Metamorfoosi (geologia)
Metamorfoosilla käsitetään pääosin kiinteässä tilassa tapahtuvaa kiven mineraalien, rakenteen tai molempien muutosta vastaamaan uusia fysikaalisia ja kemiallisia olosuhteita, kuitenkin niin, että ne poikkeavat kiven synty- tai kerrostumisajankohtana vallinneista olosuhteista.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Metamorfoosi (geologia) · Katso lisää »
Mioseeni
Mioseenin epookki oli geologinen ajanjakso 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Mioseeni · Katso lisää »
Mississippi-kausi
Mississippi-kausi oli geologinen ajanjakso, joka vastaa vanhempaa kivihiilikautta (alakivihiili) noin 359–318 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Mississippi-kausi · Katso lisää »
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »
Mosasaurit
Mosasaurit tai mosasaurukset olivat matalien merten valtiaita liitukaudella.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Mosasaurit · Katso lisää »
Murtovesi
Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta valtamerten veden suolapitoisuutta.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Murtovesi · Katso lisää »
Neoarkeeinen maailmankausi
Neoarkeeinen maailmankausi vallitsi 2,8–2,5 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Neoarkeeinen maailmankausi · Katso lisää »
Neogeenikausi
Neogeenikausi oli kenotsooisen maailmankauden keskimmäinen kausi 23,02–2,588 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Neogeenikausi · Katso lisää »
Neoproterotsooinen maailmankausi
Neoproterotsooinen maailmankausi alkoi noin tuhat miljoonaa vuotta sitten ja päättyi kambrikauden ja paleotsooisen maailmankauden alkuun 542 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Neoproterotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Nilviäiset
Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Nilviäiset · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Niveljalkaiset
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Niveljalkaiset · Katso lisää »
Nokkaeläimet
Nokkaeläimet (Monotremata) ovat nisäkkäitä, jotka elävien poikasten synnyttämisen sijaan lisääntyvät munimalla.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Nokkaeläimet · Katso lisää »
Oligoseeni
Oligoseeni oli geologinen ajanjakso 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Oligoseeni · Katso lisää »
Ordovikikausi
Ordovikikausi eli ordoviikkikausi oli geologinen ajanjakso ja toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta kaudesta.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Ordovikikausi · Katso lisää »
Orogenia
Orogenia on prosessi, jossa vuoristot, kuten kuvan Himalaja, syntyvät. Kuvaussuunta on likimain etelään, joten etualalla on Tiibetin ylänkö. Orogenia eli vuorijonopoimutus on prosessi, jossa vuoristo syntyy mannerliikuntojen työntäessä mannerlaattoja yhteen.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Orogenia · Katso lisää »
Palaeodictyoptera
Palaeodictyoptera on kivihiilikaudelta permikaudelle elänyt esihistoriallinen hyönteislahko.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Palaeodictyoptera · Katso lisää »
Paleoarkeeinen maailmankausi
Paleoarkeeinen kausi oli 3,6–3,2 miljardia (3 600–3 200 miljoonaa) vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Paleoarkeeinen maailmankausi · Katso lisää »
Paleogeenikausi
Paleogeenikausi oli geologinen ajanjakso 65,5–23,03 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Paleogeenikausi · Katso lisää »
Paleoklimatologia
Lämpötilan vaihtelu maapallon historian eri vaiheissa Paleoklimatologia on tiede, joka tutkii ilmaston yleistä luonnetta maapallolla ja sen eri alueilla ajalta ennen nykyisenlaisia meteorologisia mittaushavaintoja.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Paleoklimatologia · Katso lisää »
Paleomagnetismi
Paleomagnetismi tutkii Maan muinaista magneettikenttää, jonka suunta ja voimakkuus voidaan mitata magneettisia mineraaleja sisältävistä kivistä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Paleomagnetismi · Katso lisää »
Paleontologia
Paleontologia on geotieteiksi kutsuttujen luonnontieteiden osa-alue, joka tutkii Maan muinaisaikojen elämää ja sen kehitystä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Paleontologia · Katso lisää »
Paleoproterotsooinen maailmankausi
Paleoproterotsooinen maailmankausi eli Huron-kausi 2,5–1,5 miljardia vuotta sitten oli prekambrin proterotsooisen eonin kolmesta jaksosta ensimmäinen.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Paleoproterotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Paleoseeni
Purgatorius, paleoseeniajan hieman oravaa muistuttanut nisäkäs Paleoseeni on geologinen ajanjakso, epookki, liitukauden jälkeen 66–56 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Paleoseeni · Katso lisää »
Paleotsooinen maailmankausi
Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Paleotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Paljassiemeniset
Paljassiemeniset (Pinophyta tai Acrogymnospermae) on siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Paljassiemeniset · Katso lisää »
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Pangea · Katso lisää »
Panssarihait
Panssarihait tai panssarikalat (Placodermi) on sukupuuttoon kuolleiden kalojen ryhmä, johon kuuluvat vanhimmat tunnetut leualliset kalalajit.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Panssarihait · Katso lisää »
Panssarikalat
Panssarikalat voi tarkoittaa jompaakumpaa seuraavista sukupuuttoon kuolleista kalojen ryhmistä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Panssarikalat · Katso lisää »
Panssarisammakot
Panssarisammakot (Temnospondyli) olivat varhaisia tetrapodeja – yleisesti sammakkoeläimiä, jotka kykenivät liikkumaan maalla tukehtumatta.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Panssarisammakot · Katso lisää »
Parareptilia
Parareptiilit (Parareptilia, ”lähes matelijat”) on matelijoiden alaluokka tai kladi, jota voidaan käyttää perinteisesti anapsideinä pidettyjen matelijoiden tilalla – matelijoiden primitiivisimmän ryhmän, niihin joiden kallossa ei ole aukkoja silmien takana.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Parareptilia · Katso lisää »
Pääjakso
Pääjakso on eliöiden tieteellisen luokittelun toiseksi ylin taso.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Pääjakso · Katso lisää »
Pääjalkaiset
Pääjalkaiset (Cephalopoda) on yksi nilviäisten pääjakson kahdeksasta luokasta.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Pääjalkaiset · Katso lisää »
Pelykosaurit
”Primitiivisten” synapsidien, niin kutsuttujen ”pelykosaurien” monimuotoisuutta Pelykosaurit on epävirallinen yhteisnimitys muille synapsidien kehityslinjoille kuin terapsideille.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Pelykosaurit · Katso lisää »
Pennsylvania-kausi
Pennsylvania-kausi on kivihiilikauden ajanjakso noin 318-299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Pennsylvania-kausi · Katso lisää »
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Permikausi · Katso lisää »
Piikkinahkaiset
Piikkinahkaiset (Echinodermata) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Piikkinahkaiset · Katso lisää »
Plankton
Planktoneliö (valtameren katka). Plankton (vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Plankton · Katso lisää »
Pleistoseeni
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Pleistoseeni · Katso lisää »
Plioseeni
Myöhäisplioseenin Australian pussileijona ''Thylacoleo'', joka eli vielä 10 000 vuotta sitten. Plioseeni oli geologinen aikakausi noin 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Plioseeni · Katso lisää »
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »
Proterotsooinen aioni
Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Proterotsooinen aioni · Katso lisää »
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Pussieläimet · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Rautamuodostuma
Hematiittia Rautamuodostumat kivissä ovat hapettunutta rautaa, yleensä 3 000–1 800 miljoonaa vuotta vanhoja.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Rautamuodostuma · Katso lisää »
Rodinia
Rodinia oli muinainen jättiläismanner.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Rodinia · Katso lisää »
Rustokalat
Rustokalat (Chondrichthyes) ovat yksi selkärankaisten (Vertebrata) luokista.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Rustokalat · Katso lisää »
Sahelanthropus tchadensis
Sahelanthropus tchadensis eli sahelinapinaihminen oli simpanssia muistuttava varhaisin ihmisapina, jonka arvellaan kävelleen lähes täydellisessä pystyasennossa.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Sahelanthropus tchadensis · Katso lisää »
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Sammakkoeläimet · Katso lisää »
Sammaleläimet
Sammaleläimet (Bryozoa tai Ectoprocta) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Sammaleläimet · Katso lisää »
Saniaiset
Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Saniaiset · Katso lisää »
Sedimenttikivilaji
Uudessa Etelä-Walesissä, Australiassa. Pala silttikiveä. Sedimenttikivilajit eli kerrostuneet kivilajit ovat jään, tuulen tai veden vaikutuksesta lajittunutta ja sedimentaatioaltaaseen kerrostunutta kivennäis- tai eloperäistä ainesta, joka sedimenttikerroksissa kasvavan paineen ja kohoavan lämpötilan johdosta aikojen kuluessa tiivistyy kiveksi.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Sedimenttikivilaji · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Selkärangattomat · Katso lisää »
Sienieläimet
Sienieläimet (Porifera) on eläinkunnan pääjakso, joka käsittää yli 5 000 etenkin merissä elävää lajia.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Sienieläimet · Katso lisää »
Siluurikausi
Siluurikauden kaloja. Siluurikausi oli Maan historian geologinen ajanjakso, joka alkoi noin 439 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi 408,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Siluurikausi · Katso lisää »
Simpukat
Simpukat (Bivalvia) on kotiloiden jälkeen toiseksi suurin nilviäisluokka, joka kattaa lähes 10 000 elossa olevaa lajia.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Simpukat · Katso lisää »
Sinettipuut
Sinettipuut (Sigillaria) on hävinnyt kasvisuku, joka kuului Sigillariaceae-heimoon.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Sinettipuut · Katso lisää »
Sivilisaatio
Inkojen rakentama Machu Picchu. Sivilisaatio (’kansalais-’) eli korkeakulttuuri tarkoittaa yleensä samaa kuin kulttuuri tai sivistys.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Sivilisaatio · Katso lisää »
Stratigrafia
Saltassa (Argentiina). Geologi tutkii porausnäytettä Stratigrafia (latinan sanoista stratum, "kerros" ja graphia, "tutkimusala") on geologisten muodostumien ajoittamista sekä toistensa suhteen että absoluuttisesti.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Stratigrafia · Katso lisää »
Stromatoliitti
Prekambrikauden stromatoliittejä Glacierin kansallispuistossa, Montanassa Stromatoliitti on kupumainen kivimuodostuma, joka on syntynyt mineraalien ja sedimenttien kertyessä syanobakteereiden muodostamiin yhdyskuntiin.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Stromatoliitti · Katso lisää »
Sudbury-kraatteri
Avaruussukkula Challengersta 1984/1985 otettu kuva kraatterista. Sudbury-kraatteri on Ontariossa, Kanadassa oleva alun perin noin 200 km:n läpimittainen kraatteri, jonka ikä on noin 1,8 miljardia eli 1 800 miljoonaa vuotta.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Sudbury-kraatteri · Katso lisää »
Suomumatelijat
Suomumatelijat (Squamata) on matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Suomumatelijat · Katso lisää »
Syanobakteerit
Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Syanobakteerit · Katso lisää »
Terapsidit
Terapsidit (Therapsida) on selkärankaisten eläinten kladi, joka käsittää nisäkkäät ja niiden lähimmät sukupuuttoon kuolleet sukulaiskladit.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Terapsidit · Katso lisää »
Tetrapoda
Tetrapoda ('nelijalkaiset', 'neljä jalkaa') eli tetrapodit on selkärankaisten yläluokka, johon kuuluvat kaikki maalla elävät sekä neljällä raajalla kulkevat selkärankaiset.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Tetrapoda · Katso lisää »
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Triaskausi · Katso lisää »
Trilobiitit
Trilobiitit (Trilobita) ovat sukupuuttoon kuolleita niveljalkaisia, jotka muistuttavat jonkin verran molukkirapua tai siiraa.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Trilobiitit · Katso lisää »
Tuhatjalkaiset
Tuhatjalkaiset (Myriapoda) on niveljalkaisten alajakso, johon kuuluu pitkiä, kapeita ja monijalkaisia maaniveljalkaisia.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Tuhatjalkaiset · Katso lisää »
Uintatheriidae
Uintatheriidae on sukupuuttoon kuollut nisäkkäiden heimo, joka sisälsi suuria kasveja syöneitä eläimiä.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Uintatheriidae · Katso lisää »
Vaihe (geologia)
Vaihe on geologisessa ajanlaskussa epookkia lyhyempi ajanjakso.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Vaihe (geologia) · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Viuhkaeväiset
Viuhkaeväiset (Actinopterygii) on toinen kahdesta luukaloihin (Osteichthyes) kuuluvasta alaluokasta, lihaseväisten kalojen ohella.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Viuhkaeväiset · Katso lisää »
Vredefort-kraatteri
Vredefort-kraatteri on Etelä-Afrikassa Johannesburgista lounaaseen sijaitseva maailman suurin ja vanhin törmäyskraatteri.
Uusi!!: Geologinen ajanlasku ja Vredefort-kraatteri · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Geologinen aika, Geologinen aikakausi, Geologinen aikataulu, Geologinen aikataulukko, Geologinen ajanjakso, Geologiset ajanjaksot, Geologiset kaudet, Kansainvälinen geologinen aikataulukko, Maailmankaudet, Maailmankausi.
