Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
47 suhteet: Akku, Aktiivisuus, Alessandro Volta, Anodi, Daniellin pari, Elektrodi, Elektrodipotentiaali, Elektrolyysi, Elektrolyytti, Elektroni, Energia, Faradayn vakio, Galvaaninen korroosio, Gibbsin energia, Hapetus-pelkistysreaktio, Hopea, Hopea-hopeakloridielektrodi, Ioni, Jännitelähde, Kaasuvakio, Kalomelielektrodi, Katodi, Kemiallinen energia, Konsentraatio, Kupari, Kuparisulfaatti, Lähdejännite, Lämpötila, Liukoisuustulo, Luigi Galvani, Metalli, Nernstin yhtälö, Paristo, Ph, Polttokenno, Reaktioyhtälö, Redoxpotentiaali, Resistanssi, Sähkövirta, Sinkki, Sinkkisulfaatti, Standardivetyelektrodi, Sulfaatti, Tasapainovakio, Työ, Työ (fysiikka), Virtapiiri.
Akku
Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Akku · Katso lisää »
Aktiivisuus
Aktiivisuus (so. termodynaaminen aktiivisuus) on käsite, jonka avulla voidaan termodynaamiset tarkastelut laajentaa ideaalisista liuoksista käytännön liuoksiin, joissa termodynaamiset ominaisuudet eivät aina suoraan ole verrannollisia ainemääriin.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Aktiivisuus · Katso lisää »
Alessandro Volta
Alessandro Giuseppe Antonio Anastasio Volta (18. helmikuuta 1745 Como – 5. maaliskuuta 1827 Como) oli italialainen fyysikko, joka kehitti teorian staattista sähköä varastoivasta laitteesta.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Alessandro Volta · Katso lisää »
Anodi
Anodi vastaanottaa elektroneja liuoksen atomeilta. Anodi on elektrolyyttisessä systeemissä se elektrodi, jolla hapetusreaktio tapahtuu.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Anodi · Katso lisää »
Daniellin pari
Daniellin pari Daniellin pari on galvaaninen kenno, jonka elektrodeista toinen on sinkkiä ja toinen kuparia.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Daniellin pari · Katso lisää »
Elektrodi
Elektrodi eli kohtio on sähköisen virtapiirin osa, jossa sähkö siirtyy väliaineeseen tai väliaineesta virtapiiriin.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Elektrodi · Katso lisää »
Elektrodipotentiaali
Elektrodipotentiaali on IUPACin määritelmän mukaisesti sähköisen kennon elektrodien välille syntyvä sähkömotorinen voima, kun vasempana elektrodina on standardivetyelektrodi, ja oikealla elektrodi, jonka elektrodipotentiaalia mitataan.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Elektrodipotentiaali · Katso lisää »
Elektrolyysi
Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Elektrolyysi · Katso lisää »
Elektrolyytti
Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Elektrolyytti · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Elektroni · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Energia · Katso lisää »
Faradayn vakio
Faradayn vakio (merkitään tunnuksella F) määritellään Avogadron vakion ja alkeisvarauksen tulona: missä NA on Avogadron vakio (6,02214076 x 1023 mol-1) ja q on elektronin varaus (1,602176634 x 10−19 coulombia).
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Faradayn vakio · Katso lisää »
Galvaaninen korroosio
Sinkkianodi suojaamassa potkuria Galvaaninen korroosio eli bimetallinen korroosio on sähkökemiallinen reaktio, joka tapahtuu, kun kaksi tai useampia metalleja on keskenään sähköisessä kontaktissa ja upotettuna samaan elektrolyyttiin.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Galvaaninen korroosio · Katso lisää »
Gibbsin energia
Gibbsin energia, joka tunnetaan myös nimellä Gibbsin vapaaenergia tai Gibbsin funktio on termodynaaminen potentiaali, joka kuvaa suurinta mahdollista työtä, jonka reversiibeli prosessi voi tehdä vakiopaineessa ja -lämpötilassa, kun ilmakehää vastaan tehtyä työtä ei huomioida.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Gibbsin energia · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Hopea · Katso lisää »
Hopea-hopeakloridielektrodi
Hopea-hopeakloridivertailuelektrodi Hopea-hopeakloridielektrodi on elektrodityyppi, jota käytetään usein vertailuelektrodina useissa sähkökemiallisissa mittauksissa esimerkiksi sisäisenä vertailuelektrodina pH-mittareissa.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Hopea-hopeakloridielektrodi · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Ioni · Katso lisää »
Jännitelähde
Jännitelähde (ideaalinen jännitelähde, vakiojännitelähde) on piirielementti, joka tuo sähköiseen piiriin sähköenergiaa.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Jännitelähde · Katso lisää »
Kaasuvakio
Kaasuvakio (R) on kemiassa ja fysiikassa käytetty luonnonvakio.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Kaasuvakio · Katso lisää »
Kalomelielektrodi
Kalomelielektrodi Kalomelielektrodi on elektrodi, jota käytetään vertailuelektrodina useissa sähkökemiallisissa mittauksissa.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Kalomelielektrodi · Katso lisää »
Katodi
Kemiassa katodilla tarkoitetaan sähkökemiallisen parin elektrodia, jossa tapahtuu pelkistyminen.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Katodi · Katso lisää »
Kemiallinen energia
Kemiallisella energialla tarkoitetaan aineen rakenneosien kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Kemiallinen energia · Katso lisää »
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Konsentraatio · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Kupari · Katso lisää »
Kuparisulfaatti
Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Kuparisulfaatti on suola, jota valmistetaan teollisesti liuottamalla kupariromua rikkihappoon.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Kuparisulfaatti · Katso lisää »
Lähdejännite
Lähdejännite on ideaalisen jännitelähteen napojen välinen potentiaaliero.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Lähdejännite · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Lämpötila · Katso lisää »
Liukoisuustulo
Liukoisuustulo kuvaa niukkaliukoisen ioniyhdisteen pitoisuutta sen kylläisessä liuoksessa.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Liukoisuustulo · Katso lisää »
Luigi Galvani
Luigi Galvani (9. syyskuuta 1737 – 4. joulukuuta 1798) oli italialainen lääketieteilijä ja fyysikko Bolognan kaupungista.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Luigi Galvani · Katso lisää »
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Metalli · Katso lisää »
Nernstin yhtälö
Nernstin yhtälö on sähkökemian käsite.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Nernstin yhtälö · Katso lisää »
Paristo
Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän sähköenergian lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista energianlähteistä.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Paristo · Katso lisää »
Ph
PH, Ph, pH tai ph voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Ph · Katso lisää »
Polttokenno
'''Polttokennon yleisperiaate:''' - Polttoaine hapettuu anodilla, eli luovuttaa elektronin. - Positiivinen ioni kulkeutuu elektrolyytin läpi katodille tai negatiivinen ioni anodille. - Elektronit kulkeutuvat ulkoista piiriä pitkin katodille (sähkövirta). - Hapetin pelkistyy katodilla, eli saa elektronin. NASAn valmistama metanolilla toimiva polttokenno Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, joihin syötetään reaktioaineita laitteen ulkopuolelta ja näin voidaan tuottaa sähköä pitkäaikaisesti.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Polttokenno · Katso lisää »
Reaktioyhtälö
Reaktioyhtälö on kemiallisiin merkkeihin ja kaavoihin perustuva kemiallisten reaktioiden merkitsemistapa, johon on merkitty vasemmalle puolelle reaktion lähtöaineet ja oikealle puolelle reaktiotuotteet.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Reaktioyhtälö · Katso lisää »
Redoxpotentiaali
Redoxpotentiaali eli pelkistymispotentiaali (E_) on suure, joka mittaa kemiallisen aineen tai ionin taipumusta ottaa vastaan elektroneja ja siten pelkistyä.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Redoxpotentiaali · Katso lisää »
Resistanssi
Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Resistanssi · Katso lisää »
Sähkövirta
Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Sähkövirta · Katso lisää »
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Sinkki · Katso lisää »
Sinkkisulfaatti
Sinkkisulfaatti eli rikkihapon sinkkisuola on väritön ja veteen liukeneva kemiallinen yhdiste, jonka kaava on ZnSO4.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Sinkkisulfaatti · Katso lisää »
Standardivetyelektrodi
Standardivetyelektrodi on elektrodi, jota käytetään yleisenä vertailuelektrodina määritettäessä sähköisen kennon elektrodipotentiaalia proottisissa liuottimissa.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Standardivetyelektrodi · Katso lisää »
Sulfaatti
Sulfaatti-ioni SO42− Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Sulfaatti · Katso lisää »
Tasapainovakio
Tasapainovakio on reaktiokohtainen, reaktioon osallistuvien aineiden suhteita ja reaktion tasapainoa kuvaava arvo.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Tasapainovakio · Katso lisää »
Työ
Nainen korjaamassa riisinversoja Kambodžassa. Posliiniverstaan koristelija työssään Kiinassa. Työllä tarkoitetaan jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävää pitkäjännitteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka liittyy tyypillisesti toimeentulon hankkimiseen (ansiotyö) tai yksilön omien taikka hänen lähipiirinsä aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen (kotityö).
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Työ · Katso lisää »
Työ (fysiikka)
Pieneen punnukseen kohdistuva voima F tekee työn W.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Työ (fysiikka) · Katso lisää »
Virtapiiri
Teoreettisessa sähkötekniikassa virtapiiri koostuu piirialkioista ja niitä yhdistävistä johtimista.
Uusi!!: Galvaaninen kenno ja Virtapiiri · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Galvaaninen elementti, Galvaaninen pari, Suolasilta, Sähköinen kenno.
