Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
44 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Ankerias, Energia, Eskilstuna, Eskilstunaån, Eskilstunan kunta, Eurooppa, Harjujakso, Hjälmaren, Itämeri, Jäätikköjoki, Järvi, Joen saari, Joki, Juomavesi, Kaarle IX, Kustaa II Aadolf, Lohi, Luonnonsuojelualue, Mälaren, Moreeni, Neliökilometri, Norrström, Norrströmin vesistö, Pääuoma, Riddarfjärden, Ruotsi, Ruotsin vesistöalueet, Saltsjön, Savi, Södermanland, Södermanlandin lääni, Suvanto, Svartån (Närke), Taimen, Torshälla, Tukholma, Tukholman saaristo, Turve, Valuma-alue, Vesivoima, Vesivoimala, Watti, Wattitunti.
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Ankerias
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Ankerias · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Energia · Katso lisää »
Eskilstuna
Eskilstuna Ruotsissa sijaitseva Eskilstunan kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Eskilstuna · Katso lisää »
Eskilstunaån
Auringonlasku vuonna 2007 keskustassa Faktoriet ja sen voimalaitos Skljustan myllyn pohjapatoa Eskilstunaån on Ruotsissa Södermanlandin läänissä Eskilstunassa virtaava 20 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Norrströmin vesistön pääuomasta sen Hjälmarenin ja Mälarenin välisen osuuden.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Eskilstunaån · Katso lisää »
Eskilstunan kunta
Eskilstunan kaupunkia Eskilstunanjoelta kuvattuna. Panoraamakuva Eskilstunanjoelta. Vasemmalla Klosterin kirkko, keskellä Nybron-silta ja oikealla Nybroparken-puiston itäosa. Faktoriholmarna eli "tehdassaaret" Eskilstunanjoen rannalla auringon laskiessa. Historialliset Rademacherin pajat Eskilstunassa. Näkymä Torshällan kaupungin keskustaan, taustalla Torshällan kirkko. Hjälmaren kanava metsässä Hällbyn ja Kvarnsjönin välillä. Rautatietä Tumbossa kuvattuna idän suuntaan. Eskilstunan kunta on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Eskilstunan kunta · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Eurooppa · Katso lisää »
Harjujakso
Harjujakso on harjuista, harjuselänteistä ja muun tyyppisten viimeisen jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjokimuosdostumista syntynyt glasifluviaalinen kokonaisuus, jonka mittasuhteet maastossa voivat olla sadoista metreistä satoihin kilometreihin.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Harjujakso · Katso lisää »
Hjälmaren
Hjälmaren on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Norrströmin vesistön toinen pääjärvi.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Hjälmaren · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Itämeri · Katso lisää »
Jäätikköjoki
Uudessa-Seelannissa. Jäätikköjoki saa vetensä jäätiköiden sulamisvesistä, jotka kerääntyvät yhteen puroiksi ja jotka yhtyvät lopulta jäätikköjokeen jäätikön sisällä.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Jäätikköjoki · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Järvi · Katso lisää »
Joen saari
putaita muodostaen. Ilmakuva Paranájoen tulvatasangosta Brasiliassa, jossa pienempi Verdejoki yhtyy siihen. Vuonna 1902 otettu valokuva Alaskassa sijaitsevasta jäätikköjoen tulvatasangosta, jossa veden kuljettama maa-aines on soraa. Yleisnäkymä Missourijoen tulvalaaksosta Niobarajoen yhtymäkohdassa. Joen saari on virtavedessä eli joessa tai purossa sijaitseva saari.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Joen saari · Katso lisää »
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Joki · Katso lisää »
Juomavesi
Suurella osalla afrikkalaisista ei ole käytössään puhdasta juomavettä. Juomavesi tarkoittaa vettä, jota voi käyttää juomiseen.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Juomavesi · Katso lisää »
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Kaarle IX · Katso lisää »
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Kustaa II Aadolf · Katso lisää »
Lohi
Lohi (Salmo salar) eli atlantinlohi on lohikalojen heimoon kuuluva kala, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on viileissä Pohjois-Atlantin vesissä ja niihin virtaavissa joissa.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Lohi · Katso lisää »
Luonnonsuojelualue
Letonniemessä Oulussa. Luonnonsuojelualue on alue, jonka käyttöä on rajoitettu, koska tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Luonnonsuojelualue · Katso lisää »
Mälaren
Mälarenin yhtenäinen vesialue ja asutuskeskukset Mälaren on Ruotsissa Tukholman lähellä Mälarinlaaksossa sijaitseva järvi, joka on toinen Norrströmin vesistön pääjärvistä.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Mälaren · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Moreeni · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Neliökilometri · Katso lisää »
Norrström
Norrström on Ruotsissa Tukholman läänissä virtaava monihaarainen joki, joka muodostaa Norrströmin vesistössä sen viimeisen osuuden pääuomasta.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Norrström · Katso lisää »
Norrströmin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Norrströmin vesistö (vesistöaluetunnus 61) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Norrströmin, Mälarenin ja Hjälmarenin suurjärvistä ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 22 650 neliökilometriä.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Norrströmin vesistö · Katso lisää »
Pääuoma
Pääuoma on hydrologiassa nimitys valuma-alueen uomaverkostossa sijaitsevasta virtaveden siitä uomasta, joka laskee alajuoksullaan ulos valuma-alueelta joko järveen tai mereen.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Pääuoma · Katso lisää »
Riddarfjärden
Riddarfjärden on Mälaren-järvessä, Ruotsin pääkaupungin Tukholman keskustassa sijaitseva lahti.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Riddarfjärden · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin vesistöalueet
Vesistöalueet pohjoismaissa ovat osittain yhteisiä. Kartassa on saksankieliset nimet. Ruotsin päävesistöalueita. Ruotsin vesistöalueet, tai lyhyemmin Ruotsin vesistöt, ovat ne mereen laskevat jokien valuma-alueet, jotka ovat osittain tai kokonaan Ruotsin alueella.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Ruotsin vesistöalueet · Katso lisää »
Saltsjön
Saltsjön nähtynä Katarinavägeniltä. Saltsjön on lahti Ruotsin pääkaupungin Tukholman satamassa, Lilla Värtanin ja Strömmenin välissä.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Saltsjön · Katso lisää »
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Savi · Katso lisää »
Södermanland
Pohjanlumme on Södermanlandin maakuntakukka. Sääksi on Södermanlandin maakuntaeläin. Södermanland (puhekielessä Sörmland) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Södermanland · Katso lisää »
Södermanlandin lääni
Södermanlandin läänin nykyiset kunnat. Södermanlandin läänin kunnat vuonna 1952. Lääninraja on sen jälkeen muuttunut. 1970-luvun kuntauudistuksessa Hölön ja Enhörnan maalaiskunnat sekä Mariefredin kaupunkiin kuulunut Taxingen seurakunta liitettiin Tukholman lääniin. Södermanlandin lääni on lääni Tukholman lounaispuolella Ruotsissa.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Södermanlandin lääni · Katso lisää »
Suvanto
Pielisjoesta Joensuussa. Suvanto on leveä ja syvä kohta virtavedessä, kuten esimerkiksi joessa tai purossa.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Suvanto · Katso lisää »
Svartån (Närke)
Svartån Ruotsissa Örebron läänissä Örebrossa, Lekebergissä, Laxåssa ja Degerforsissa virtaava 85 kilometriä pitkä joki, jonka vesireitillä on lisäksi monia järviä ja joka laskee Hjälmareniin.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Svartån (Närke) · Katso lisää »
Taimen
Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Taimen · Katso lisää »
Torshälla
Torshälla on taajama ja entinen kaupunki Keski-Ruotsissa.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Torshälla · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Tukholma · Katso lisää »
Tukholman saaristo
Tukholman saaristo on Ruotsin suurin saaristo ja yksi koko Itämeren suurimpia.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Tukholman saaristo · Katso lisää »
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Turve · Katso lisää »
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Valuma-alue · Katso lisää »
Vesivoima
Tammerkosken Keskikosken voimalaitos, jonka vesivarastona on Näsijärvi. Kartta Henry Bordonin vesivoimalaitoksen patojärvestä Brasilian Sao Paolossa. Vesivoimalaitoksen rakennekuva Vesivoima on energiaa, joka on tuotettu vesivoimalaitoksessa virtaavan veden liike-energiasta tai putoavan veden potentiaalienergiasta ja joka on muutettu muuksi energiamuodoksi kulloisenkin käyttötarpeen mukaan.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Vesivoima · Katso lisää »
Vesivoimala
Coloradojoesta Arizonassa. Olidanin vesivoimalaitos Ruotsissa. Vesivoimala eli vesivoimalaitos on voimalaitos, joka tuottaa veden liike-energiasta yleensä sähköenergiaa vaikka se voi myös harvoin tuottaa mekaanista energiaa.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Vesivoimala · Katso lisää »
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Watti · Katso lisää »
Wattitunti
Wattitunti (tunnus Wh, W h tai W·h) on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan.
Uusi!!: Eskilstunaån ja Wattitunti · Katso lisää »
