Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Epolettilepakko

Indeksi Epolettilepakko

Epolettilepakko (Epomophorus wahlbergi) on elinvoimainen hedelmälepakkolaji.

14 suhteet: Afrikka, Aitotumaiset, Eläimet, Elinvoimainen laji, Epoletti, Hedelmälepakot, Karl Jakob Sundevall, Lepakot, Mesi, Nisäkäsnimistötoimikunta, Nisäkkäät, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Siitepöly.

Afrikka

Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Afrikka · Katso lisää »

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Eläimet

Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Eläimet · Katso lisää »

Elinvoimainen laji

IUCN:n Punaisen listan tasoihin. Elinvoimainen laji on eliölaji, joka tunnetaan hyvin ja jonka kanta on runsas tai vakaa.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Elinvoimainen laji · Katso lisää »

Epoletti

Vilhelm II:n juhlapuvussa oli epoletit. Epoletti (Otavan iso tietosanakirja. Helsinki: Otava 1962. Osa 2, palsta 1006, hakusana epoletti. on upseerin juhlapuvun koristeellinen olkain eli olkapäälle kiinnitetty kangaslaatta tai punoslaatta. Se oli alkuaan olkasuojus, mutta siitä kehittyi ripsuin koristeltu laatta, josta aiemmin ilmeni upseerin sotilasarvo.Uusi tietosanakirja. Helsinki: Tietosanakirja oy 1961. Osa 5, palsta 459, hakusana epoletti. Epoletti koostuu tavallisesti pyöreästä tai puolipyöreästä metallilaatasta, josta riippuu metallilankaisia korupunoksia, ja kaulaa kohti suuntautuvasta kapeasta metalliliuskasta. Suomessa epoletteja käytettiin aiemmin meriupseerien juhlapuvussa ja paraatipuvussa, mutta ne jäivät pois käytöstä toisen maailmansodan aikana. Epoletiksi on nimitetty myös sotilaspuvun suoraa kangasolkainta.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Epoletti · Katso lisää »

Hedelmälepakot

Hedelmälepakot (Pteropodidae) on lepakoiden heimo, johon kuuluu vähintään 186 lajia 42 eri suvussa.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Hedelmälepakot · Katso lisää »

Karl Jakob Sundevall

Carl Jakob Sundevall Karl Jakob Sundevall (22. lokakuuta 1801, Högestad, Skåne – 2. helmikuuta 1875, Tukholma) oli ruotsalainen eläintieteilijä.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Karl Jakob Sundevall · Katso lisää »

Lepakot

Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Lepakot · Katso lisää »

Mesi

Mesipisara Mesi on kukkien tuottama sokeripitoinen neste, jonka tarkoituksena on houkutella pölyttäviä eläimiä kukalle.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Mesi · Katso lisää »

Nisäkäsnimistötoimikunta

Nisäkäsnimistötoimikunta on nisäkkäiden suomenkielisiä nimiä kehittävä työryhmä, joka koostuu suomalaisen eläintieteen tutkimuksen kärkinimistä.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Nisäkäsnimistötoimikunta · Katso lisää »

Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Nisäkkäät · Katso lisää »

Selkäjänteiset

Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Selkäjänteiset · Katso lisää »

Selkärankaiset

Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Selkärankaiset · Katso lisää »

Siitepöly

Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin.

Uusi!!: Epolettilepakko ja Siitepöly · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Epolettihekko, Epomophorus wahlbergi, Epomophorus walbergi.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »