Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
261 suhteet: Adolf von Bonsdorff, Afganistan, Agathon Meurman, Ahvenanmaan maakunta, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Aleksei Kuropatkin, Anders Herman Chydenius, Arne Cederholm, Asevelvollisuus, Asevelvollisuus Suomessa, August Langhoff, August Nybergh, Baltian maat, Bobrikovin murha, Carl Alexander Almqvist, Carl Johan Timgren, Carl Mannerheim (pankinjohtaja), Carl Schirren (historioitsija), Casimir Ehrnrooth (kenraali), Constantin Linder, Diktaattori, E. G. Palmén, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1907, Edvard Oerstroem, Edvard Paldani, Eläköön (laiva), Eliel Soisalon-Soininen, Emil Schybergson, Erillinen santarmikunta, Ernst Estlander, Eugen Schauman, Eugen Wolff, Eurooppa, Fennomania, Ferdinand Alexander Kumlin, Fjodor Heiden, Franz Albert Seyn, Fredrik Stjernvall (senaattori), Georg Schauman, Gustaf Johansson, Gustaf Werner Wilskman, Haminan rauha, Heikki Renvall, Helmikuun manifesti, Helsingfors Dagblad, Helsingin yliopisto, Helsinki, ..., Henrik Johan Wilhelm Zilliacus, Henrik Waldemar Kyander, Horace Vernet, Hugo Lilius, Imperialismi, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Itämerenmaakunnat, Ivan Obolenski, J. K. Kari, J. R. Danielson-Kalmari, J. V. Snellman, Johan Fredrik Lundenius, Johan Jakob Nordström, Johannes Gripenberg, Jonas Castrén, Juho Kusti Paasikivi, Julius af Lindfors, Julius Grotenfelt, Juri Samarin, K. E. F. Ignatius, K. F. Ordin, K. J. Ståhlberg, Kagaali, Kaksipäinen kotka, Kalle Procopé, Kansallisromantiikka, Kasakat, Kasten Antell, Kenraalikuvernööri, Kieliasetus (1902), Kielimanifesti, Kieltolaki (Suomi), Kokoontumisvapaus, Koljonvirran taistelu, Konni Zilliacus, Konstantin Pobedonostsev, Krimin sota, Kronstadt, Kullervo Manner, Kunnanhallitus Suomessa, Kuntakokous, Kuvernööri, Kuvernementti, Kyösti Kallio, Lääninhallitus, Lennart Gripenberg, Lennart Hohenthal, Leo Mechelin, Liberalismi, Litteraturblad, Luterilaisuus, Marraskuun manifesti, Matti Paasivuori, Mauno Rosendal, Mäntymäki, Mechelinin senaatti, Mihail Borodkin, Mihail Kaigorodov, Mihail Katkov, Ministerivaltiosihteeri, Moskovskije vedomosti, Nagaikka, Nationalismi, Nikolai Bobrikov, Nikolai Danilevski, Nikolai I, Nikolai II, Nikolai Miljutin, Nikolai Mjasojedov, Nikolai Tagantsev, Nuorsuomalainen Puolue, Onni Schildt, Oppikoulu, Ortodoksinen kirkko, Osmanien valtakunta, Otto Donner (kielitieteilijä), Otto Wille Kuusinen, Oulun lääni, P. E. Svinhufvud, Painovapaus, Panslavismi, Päivälehti, Penni, Perustuslaki, Pietarhovi, Pietari (kaupunki), Pietari-Paavalin linnoitus, Porvoon valtiopäivät, Posti Group, Postimanifesti, Postimerkki, Pro Finlandia (adressi), Prokuraattori (Suomi), Punainen julistus, Punakaarti, Puola, Pyhä synodi, R. A. Wrede, Rajamaa, Reaaliunioni, Reguel Wolff, Robert Hermanson, Robert Runeberg, Ruotsalainen puolue, Ruotsi, Ruotsin kieli, Rupla, Saksan keisarikunta, Sananvapaus, Santarmi, Santeri Alkio, Santeri Ivalo, Säätytalo, Säätyvaltiopäivät, Säätyvaltiopäivät 1899, Senaatintori, Sensuuri, Separatismi, Sotilasmiljoonat, Suomalainen puolue, Suomen aktiivinen vastustuspuolue, Suomen asiain komitea, Suomen kaarti, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen Keskusta, Suomen kieli, Suomen Kristillisen Työväen Liitto, Suomen markka, Suomen perustuslaki, Suomen rikoslaki, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen vaakuna, Suomenlinna, Suomenruotsalaiset, Suuri adressi, Tammikuun kansannousu, Tampere, Tekla Hultin, Theodor Homén, Toinen sortokausi, Torppari, Turun hovioikeus, Työaika, Ukraina, Uusi Suometar, Vaasan hovioikeus, Valko-Venäjä, Valtakunnanlainsäädäntö, Valtio-oikeus, Valtiosääntö, Vantaa, Väinö Tanner, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän kieli, Venäjän rupla, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Venäjän–Japanin sota, Venäläistäminen, Viaporin kapina, Viipuri, Viipurin lääni, Viktor Magnus von Born, Vjatšeslav von Plehwe, Vladimir Deutrich, Vossikka, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, W. A. Lavonius, Waldemar Becker, Waldemar Schauman, Wentzel Hagelstam, Woldemar von Daehn, Yhdistymisvapaus, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, 10. joulukuuta, 12. heinäkuuta, 14. maaliskuuta, 15. helmikuuta, 15. kesäkuuta, 15. syyskuuta, 16. kesäkuuta, 17. syyskuuta, 18. syyskuuta, 1809, 1825, 1894, 1898, 1899, 1900, 1901, 1902, 1903, 1904, 1905, 1906, 1907, 2. huhtikuuta, 22. joulukuuta, 23. toukokuuta, 24. joulukuuta, 26. kesäkuuta, 29. elokuuta, 29. maaliskuuta, 30. lokakuuta. Laajenna indeksi (211 lisää) »
Adolf von Bonsdorff
Adolf von Bonsdorff (14. lokakuuta 1862 Helsingin maalaiskunta – 31. maaliskuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen koulumies ja poliitikko.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Adolf von Bonsdorff · Katso lisää »
Afganistan
Afganistan on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Afganistan · Katso lisää »
Agathon Meurman
Agathon Meurman, ”Kangasalan Karhu”, (9. lokakuuta 1826 Kangasala – 17. tammikuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen kunnallisneuvos, poliitikko, suomalaisuusmies, sanomalehti- ja tietokirjailija ja aikansa huomattavimpia yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Agathon Meurman · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksei Kuropatkin
Aleksei Kuropatkin. Aleksei Nikolajevitš Kuropatkin (29. maaliskuuta (J: 17. maaliskuuta) 1848 Pihkovan kuvernementti – 16. tammikuuta 1925 Pihkovan kuvernementti) oli venäläinen kenraali ja poliitikko, joka toimi maansa sotaministerinä 1898–1904.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Aleksei Kuropatkin · Katso lisää »
Anders Herman Chydenius
Anders Herman Chydenius (1. heinäkuuta 1833 Helsinki – 3. kesäkuuta 1896 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Anders Herman Chydenius · Katso lisää »
Arne Cederholm
Gustaf Arne Cederholm (24. syyskuuta 1870 Kirkkonummi – 29. joulukuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen juristi ja aatelissäädyn valtiopäivämies.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Arne Cederholm · Katso lisää »
Asevelvollisuus
Ei tietoa Asevelvollisuus tarkoittaa lakiin perustuvaa aseellista maanpuolustusvelvoitetta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Asevelvollisuus · Katso lisää »
Asevelvollisuus Suomessa
varusmiehiä antamassa sotilasvalaansa. Asevelvollisuus Suomessa on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Asevelvollisuus Suomessa · Katso lisää »
August Langhoff
Carl Fredrik August Langhoff (14. helmikuuta 1856 Heinola – 18. marraskuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan ministerivaltiosihteerinä vuosina 1906–1913.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja August Langhoff · Katso lisää »
August Nybergh
August Nybergh (20. elokuuta 1851 Heinola – 5. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen juristi, valtiopäivämies, senaattori ja korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja August Nybergh · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Baltian maat · Katso lisää »
Bobrikovin murha
Tuntemattomaksi jääneen tekijän piirros Bobrikovin murhasta Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha 16. kesäkuuta 1904 lienee Suomen tunnetuin poliittinen murha.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Bobrikovin murha · Katso lisää »
Carl Alexander Almqvist
Carl Alexander Almqvist (31. joulukuuta 1859 Uusikaupunki – 31. tammikuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen hovioikeuden asessori ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Carl Alexander Almqvist · Katso lisää »
Carl Johan Timgren
Carl Johan Timgren (9. toukokuuta 1852 Pori – 13. syyskuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen esittelijäsihteeri ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Carl Johan Timgren · Katso lisää »
Carl Mannerheim (pankinjohtaja)
Gustaf vuonna 1885. Carl Erik Johan Mannerheim (18. maaliskuuta 1865 Askainen – 6. heinäkuuta 1915 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen, myöhemmin Ruotsissa asunut kreivi, pankinjohtaja ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Carl Mannerheim (pankinjohtaja) · Katso lisää »
Carl Schirren (historioitsija)
Carl Schirren Carl Christian Gerhard Schirren((20. marraskuuta 1826 Riika – 11. joulukuuta 1910) oli baltiansaksalainen historioitsija. Vuonna 1858 hänestä tuli Tarton yliopiston professori. Vuosina 1863–1869 hän opetti Venäjän historiaa. Hänet erotettiin myöhemmin virasta hänen vastustettuaan Baltiassa tapahtuvaa venäläistämistä muun muassa kirjassaan Livländische Antwort an Herrn Juri Samarin (1869). Hän muutti Saksaan ja oli 1874–1907 professorina Kielin yliopistossa, Tietosanakirja. Osa 8, palsta 945. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917 jossa hän tutki varsinkin Liivinmaan historiaa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Carl Schirren (historioitsija) · Katso lisää »
Casimir Ehrnrooth (kenraali)
Johan Casimir Ehrnrooth (26. marraskuuta 1833 Nastola – 5. helmikuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut upseeri.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Casimir Ehrnrooth (kenraali) · Katso lisää »
Constantin Linder
Constantin Linder (19. syyskuuta 1836 Pohja – 19. syyskuuta 1908 Nurmijärvi) oli suomalainen aatelismies ja tilanomistaja, joka toimi ensimmäisen sortokauden aikana vuosina 1900–1905 senaatin talousosaston varapuheenjohtajana ja 1905 lyhytaikaisesti Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Constantin Linder · Katso lisää »
Diktaattori
Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea Diktaattori (’sanelija’) on johtaja, jolla on diktatuurissa rajaton hallintavalta usein vallananastuksen perusteella.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Diktaattori · Katso lisää »
E. G. Palmén
Ernst G. Palmén Ernst Gustaf (E. G.) Palmén (26. marraskuuta 1849 Helsinki – 3. joulukuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, vapaaherra, professori, valtiopäivämies ja valtioneuvos.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja E. G. Palmén · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1907
Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »
Edvard Oerstroem
Edvard Oerstroem vuonna 1911.Edvard Oerstroem (Oerström) (12. helmikuuta 1862 Pietari - 1922) oli virkamies, joka toimi Suomen ministerivaltiosihteerinä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Edvard Oerstroem · Katso lisää »
Edvard Paldani
Edvard Paldani (23. helmikuuta 1858 Muolaa – 24. joulukuuta 1917 Helsinki) oli suomalainen hovioikeuden asessori ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Edvard Paldani · Katso lisää »
Eläköön (laiva)
Eläköön Toppilan satamassa ennen vuotta 1901. Eläköön oli luotsilaitoksen päällikköalus, joka valmistui Tukholmassa Finnbodan telakalla v. 1886.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Eläköön (laiva) · Katso lisää »
Eliel Soisalon-Soininen
Prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen. Johan Mårten Eliel Soisalon-Soininen (vuoteen 1904 Johnsson) oli suomalainen juristi, valtioneuvos ja Suomen suuriruhtinaskunnan keisarillisen senaatin prokuraattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Eliel Soisalon-Soininen · Katso lisää »
Emil Schybergson
Emil Schybergson Ernst Emil Schybergson (6. tammikuuta 1856 Turku – 7. maaliskuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) poliitikko.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Emil Schybergson · Katso lisää »
Erillinen santarmikunta
Santarmiupseerien ja aliupseerien univormuja esittelevä kuva. Erillinen santarmikunta (vuoteen 1875 pelkkä santarmikunta) oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1917 toiminut sotilaallisesti järjestäytynyt poliittinen poliisi, jonka tehtäviin kuuluivat muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän paljastaminen ja torjunta, virkakunnan valvonta ja epäilyttävien henkilöiden salainen seuranta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Erillinen santarmikunta · Katso lisää »
Ernst Estlander
Ernst Henrik Estlander (18. syyskuuta 1870 Helsinki – 5. helmikuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen oikeushistorian professori, valtiopäivämies ja ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ernst Estlander · Katso lisää »
Eugen Schauman
Eugen Schauman (10. toukokuuta 1875 Harkova, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 16. kesäkuuta 1904 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunta) oli suomenruotsalainen virkamies ja sortovuosien aktivisti, joka ampui vuonna 1904 Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja välittömästi sen jälkeen itsensä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Eugen Schauman · Katso lisää »
Eugen Wolff
Carl Oskar Eugène (Eugen) Wolff (2. marraskuuta 1851 Vaasa – 20. toukokuuta 1937 Viipuri) oli suomalainen teollisuusmies ja metsäteollisuusyhtiö Tornator Oy:n perustaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Eugen Wolff · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Eurooppa · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Fennomania · Katso lisää »
Ferdinand Alexander Kumlin
Ferdinand Alexander Kumlin (12. kesäkuuta 1845 Turku – 10. huhtikuuta 1910 Helsinki) oli suomalainen juristi, valtiopäivämies ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ferdinand Alexander Kumlin · Katso lisää »
Fjodor Heiden
Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Fjodor Heiden · Katso lisää »
Franz Albert Seyn
Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Franz Albert Seyn · Katso lisää »
Fredrik Stjernvall (senaattori)
Fredrik Stjernvall 1900-luvun alku­puolella. Fredrik Gustaf Otto Selim Stjernvall (30. syyskuuta 1845 Tenhola – 26. tammikuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen virka- ja valtiopäivämies ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Fredrik Stjernvall (senaattori) · Katso lisää »
Georg Schauman
Georg Carl August Schauman (14. syyskuuta 1870 Helsinki – 6. lokakuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori (1911), ylikirjastonhoitaja ja poliitikko, joka vaikutti RKP:n sisäisessä ryhmittymässä, Ruotsalaisessa Vasemmistossa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Georg Schauman · Katso lisää »
Gustaf Johansson
Gustaf Johansson (10. tammikuuta 1844 Ylivieska – 24. heinäkuuta 1930 Turku) toimi Turun arkkipiispana vuosina 1899–1930.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Gustaf Johansson · Katso lisää »
Gustaf Werner Wilskman
Gustaf Werner Wilskman (2. joulukuuta 1849 Sulkava – 29. huhtikuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen kihlakunnantuomari ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Gustaf Werner Wilskman · Katso lisää »
Haminan rauha
Haminan rauhansopimuksen viimeinen sivu allekirjoituksineen. Haminan rauha oli Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 17. syyskuuta 1809 Haminassa, nykyisen Johanneksen kirkon paikalla sijainneessa linnoituksen komendantin virka-asunnossa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Haminan rauha · Katso lisää »
Heikki Renvall
Henrik (Heikki) Gabriel Renvall (19. tammikuuta 1872 Turku – 1. kesäkuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen lakimies, toimittaja, vakuutusjohtaja, valtiopäivämies, senaattori ja kansanedustaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Heikki Renvall · Katso lisää »
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »
Helsingfors Dagblad
''Helsingfors Dagbladin'' sivu 27. helmikuuta 1889, alareunassa följetongi. Helsingfors Dagblad oli Helsingissä vuosina 1862–1889 ilmestynyt vaikutusvaltainen ruotsinkielinen liberaali päivälehti.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Helsingfors Dagblad · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Helsinki · Katso lisää »
Henrik Johan Wilhelm Zilliacus
Henrik Johan Wilhelm Zilliacus (18. kesäkuuta 1857 Helsinki – 10. heinäkuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, sairaalanjohtaja ja sortokausien ajan aktivisti.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Henrik Johan Wilhelm Zilliacus · Katso lisää »
Henrik Waldemar Kyander
Henrik Waldemar Kyander (1. elokuuta 1850 Kajaani – 4. tammikuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kihlakunnantuomari ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Henrik Waldemar Kyander · Katso lisää »
Horace Vernet
Taiteilijan omakuva vuodelta 1835. Émile Jean-Horace Vernet (30. kesäkuuta 1789 Pariisi – 17. tammikuuta 1863 Pariisi) oli ranskalainen taidemaalari.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Horace Vernet · Katso lisää »
Hugo Lilius
Frans Hugo Lilius (10. huhtikuuta 1860 Tyrvää – 29. joulukuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen lakimies, joka toimi senaattorina vuosina 1905–1908 ja Turun hovioikeuden presidenttinä sekä Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Hugo Lilius · Katso lisää »
Imperialismi
1900-luvun alussa 85 prosenttia maailman maapinta-alasta. Imperialismi tarkoittaa suurvallan pyrkimystä laajentaa omaa maa-aluettaan tai taloudellista vaikutusvaltaansa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Imperialismi · Katso lisää »
Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta perustettiin itsenäisenä valtiona 1.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
Itämerenmaakunnat
Itämerenmaakunnat on yhteisnimitys, jota käytetään kolmesta Baltian alueella Venäjän vallan aikana olleesta maakunnasta eli kuvernementista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Itämerenmaakunnat · Katso lisää »
Ivan Obolenski
Ivan Mihailovitš Obolenski (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1853 Moskova – 12. maaliskuuta (J: 27. helmikuuta) 1910 Pietari) Runeberg.org.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ivan Obolenski · Katso lisää »
J. K. Kari
Juho Kyösti (Johan Gustaf) Kari (synt. Johansson, 30. toukokuuta 1868 Oulu – 17. elokuuta 1921 Helsinki), oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka oli Suomen varhaisen työväenliikkeen keskeisimpiä vaikuttajia.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja J. K. Kari · Katso lisää »
J. R. Danielson-Kalmari
Johan Richard (J. R.) Danielson-Kalmari (vuoteen 1906 Danielson, 7. toukokuuta 1853 Hauho – 23. toukokuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori, vanhasuomalainen poliitikko ja valtioneuvos.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja J. R. Danielson-Kalmari · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Johan Fredrik Lundenius
Johan Fredrik Lundenius (26. helmikuuta 1849 Uusikaupunki – 1. heinäkuuta 1911 Kakskerta) oli suomalainen hovioikeuden asessori, valtiopäivämies ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Johan Fredrik Lundenius · Katso lisää »
Johan Jakob Nordström
Johan Jakob Nordström Johan Jakob Nordström (20. joulukuuta 1801 Turku – 17. toukokuuta 1874 Tukholma) oli suomenruotsalainen juristi, professori ja arkistonhoitaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Johan Jakob Nordström · Katso lisää »
Johannes Gripenberg
Johannes Gripenberg (17. helmikuuta 1842 Sääksmäki – 20. toukokuuta 1893 Helsinki) oli suomalainen virkamies, joka palveli 20 vuotta valtiosihteerinvirastossa Pietarissa ja oli vuosina 1891–1893 senaattorina.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Johannes Gripenberg · Katso lisää »
Jonas Castrén
Jonas Castrén (25. helmikuuta 1850 Pyhäjärvi, Oulun lääni – 10. lokakuuta 1922 Hyvinkää) oli suomalainen asianajaja, nuorsuomalainen poliitikko ja valtiopäivämies sekä kansanedustaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Jonas Castrén · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
Julius af Lindfors
kenraalimajuri evp., liikemies ja lahjoittaja Jakob Julius af Lindfors (1899) Walter Runebergin veistämä af Lindforsin rintakuva Helsingin Talvipuutarhan puistossa Jakob Julius af Lindfors (vuoteen 1882 Lindfors; 21. toukokuuta 1831 Loviisa – 10. lokakuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, suurlahjoittajana tunnettu liikemies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Julius af Lindfors · Katso lisää »
Julius Grotenfelt
Berndt Julius Grotenfelt (12. huhtikuuta 1859 Viipuri – 19. joulukuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen senaattori ja korkeimman oikeuden presidentti 1920-luvulla.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Julius Grotenfelt · Katso lisää »
Juri Samarin
Vasili Tropininin maalaama muotokuva. Juri Fjodorovitš Samarin (3. toukokuuta (J: 21. huhtikuuta) 1819 Pietari – 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1876 Berliini) oli venäläinen kirjailija ja slavofiili.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Juri Samarin · Katso lisää »
K. E. F. Ignatius
thumb Karl Emil Ferdinand (K. F. tai K. E. F.) Ignatius (27. syyskuuta 1837 Pori – 11. syyskuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja maantieteilijä, valtiopäivämies, Tilastollisen päätoimiston johtaja ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja K. E. F. Ignatius · Katso lisää »
K. F. Ordin
K. F. Ordin, ajankohta tuntematon. Kesar Filippovitš Ordin (1835 – 17. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1892 Muolaa) Finland.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja K. F. Ordin · Katso lisää »
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »
Kagaali
Kagaalin jäseniä Träskändan kartanossa Espoossa 10. huhtikuuta 1903. Takana P. E. Svinhufvud oven edessä ja Eero Erkko toisena oikealta; edessä Ernst Estlander kädet puuskassa ja Theodor Homén kädet taskuissa. Kagaali oli ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) Suomessa syntynyt vastarintajärjestö.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kagaali · Katso lisää »
Kaksipäinen kotka
Kaksipäinen kotka tai kaksoiskotka on erityisesti vaakunoissa ja valtiollisena vertauskuvana käytetty vallan ja sotilaallisen mahdin symboli.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kaksipäinen kotka · Katso lisää »
Kalle Procopé
Kalle Procopé. Karl Gustaf ”Kalle” Procopé (1881 – 18. kesäkuuta 1911 AldanHalén, Harry: Santarmisto Suomessa: Suomenmaalainen santarmikunta 1817–1917, s. 30. Unholan aitta 41. Helsinki 2013.) oli niin sanottuihin työläisaktivisteihin lukeutunut suomalainen maalari ja sortovuosien aktivisti, joka heinäkuussa 1905 ampui Viipurissa venäläisen everstiluutnantin Vladimir Kramarenkon.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kalle Procopé · Katso lisää »
Kansallisromantiikka
Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »
Kasakat
Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1880–1891. Kasakat tarkoittaa sotilaallisesti järjestäytynyttä itäslaaveihin kuulunutta ratsastajaväestöä, varsinkin sen ratsumiehiä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kasakat · Katso lisää »
Kasten Antell
Per Kasten Samuel Antell (12. toukokuuta 1845 Helsinki – 20. marraskuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen eversti, senaattori, valtiopäivämies ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kasten Antell · Katso lisää »
Kenraalikuvernööri
Kenraalikuvernööri on suurehkon hallinnollisen alueen ylin sotilas- ja siviiliviranomainen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Kieliasetus (1902)
Kieliasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus suomen- ja ruotsinkielen käyttämisestä Suomenmaan tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa (AsK 18/1902) oli 19.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kieliasetus (1902) · Katso lisää »
Kielimanifesti
asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kielimanifesti · Katso lisää »
Kieltolaki (Suomi)
asetus­kokoelmassa. Kieltolaki (aluksi nimeltään asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta) oli Suomessa vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholijuomia koskenut kieltolaki.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kieltolaki (Suomi) · Katso lisää »
Kokoontumisvapaus
Kokoontumisvapaus on yksilön vapaus ja ihmisoikeus keneltäkään lupaa kysymättä osallistua julkisiin kokouksiin ja mielenosoituksiin.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kokoontumisvapaus · Katso lisää »
Koljonvirran taistelu
Koljonvirran taistelu (tunnetaan myös nimellä Virran taistelu) oli 27.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Koljonvirran taistelu · Katso lisää »
Konni Zilliacus
Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus (18. joulukuuta 1855 Ruokolahti – 19. kesäkuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen aktivisti ja kirjailija.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Konni Zilliacus · Katso lisää »
Konstantin Pobedonostsev
Konstantin Pobedonostsev. Konstantin Petrovitš Pobedonostsev (2. kesäkuuta (J: 21. toukokuuta) 1827 Moskova – 23. maaliskuuta (J: 10. maaliskuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen juristi, joka toimi Venäjän ortodoksisen kirkon ylimmän hallintoelimen eli pyhän synodin yliprokuraattorina vuosina 1880–1905 ja oli tuona aikana merkittävä poliittinen vaikuttaja Venäjän keisarikunnassa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Konstantin Pobedonostsev · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Krimin sota · Katso lisää »
Kronstadt
Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kronstadt · Katso lisää »
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kullervo Manner · Katso lisää »
Kunnanhallitus Suomessa
Kunnanhallitus (itseänsä kaupungiksi kutsuvissa kunnissa myös kaupunginhallitus, lyhenne KH tai kh) on kunnanvaltuuston itselleen (ja näin kunnallekin) valitsema hallitus.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kunnanhallitus Suomessa · Katso lisää »
Kuntakokous
Kuntakokous oli kunnanvaltuustojen edeltäjä, joka perustui Suomen säätyjen 6.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kuntakokous · Katso lisää »
Kuvernööri
Kuvernööriksi kutsutaan erilaisten virkalaitosten johtajia.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kuvernööri · Katso lisää »
Kuvernementti
Alkuperäiset 8 kuvernementtia vuonna 1708. Vuonna 1914 kuvernementteja oli 117 kappaletta. Kuvernementti (gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ensimmäisen tason hallintoalue.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kuvernementti · Katso lisää »
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Kyösti Kallio · Katso lisää »
Lääninhallitus
Lääninhallitus (lyhenne LH) oli ennen vuotta 2010 valtion aluehallintoviranomainen Suomessa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Lääninhallitus · Katso lisää »
Lennart Gripenberg
Alexander Leonard (Lennart) Gripenberg (15. marraskuuta 1852 Oulu – 14. syyskuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti, valtiopäivämies, teollisuusjohtaja ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Lennart Gripenberg · Katso lisää »
Lennart Hohenthal
Lennart Hohenthal vuonna 1902. Karl Lennart Hohenthal (25. marraskuuta 1877 Kuortane – 13. elokuuta 1951 Lontoo) oli suomalainen ylioppilas ja kiropraktikko sekä yksi Suomen kuuluisimmista poliittisen murhan tekijöistä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Lennart Hohenthal · Katso lisää »
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Leo Mechelin · Katso lisää »
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Liberalismi · Katso lisää »
Litteraturblad
Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning (”Kirjallisuuslehti yleistä kansalaissivistystä varten”) oli Kuopiossa ja Helsingissä vuosina 1847–1863 ilmestynyt ruotsinkielinen aikakauslehti.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Litteraturblad · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »
Matti Paasivuori
Matti Paasivuori (vuoteen 1906 Hälleberg, ent. Hällberg, 6. toukokuuta 1866 Ilmajoki – 16. kesäkuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirvesmies, ammattiyhdistysjohtaja ja poliitikko, joka loi uransa työväenliikkeessä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Matti Paasivuori · Katso lisää »
Mauno Rosendal
Magnus (Mauno) Rosendal (8. syyskuuta 1848 Hämeenkyrö – 21. lokakuuta 1917 Oulu) oli suomalainen kansanedustaja, herännäisjohtaja, kirjailija, poliitikko ja opettaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Mauno Rosendal · Katso lisää »
Mäntymäki
Mäntymäki on kaupunginosa Turussa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Mäntymäki · Katso lisää »
Mechelinin senaatti
Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »
Mihail Borodkin
Mihail Mihailovitš Borodkin (1. syyskuuta 1852 – 1919) Grwar.ru.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Mihail Borodkin · Katso lisää »
Mihail Kaigorodov
Mihail Kaigorodov. Mihail Nikiforovitš Kaigorodov (6. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1853 – lokakuu 1918 Moskova) Grwar.ru.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Mihail Kaigorodov · Katso lisää »
Mihail Katkov
Mihail Nikiforovitš Katkov (13. marraskuuta 1818 (J: 1. marraskuuta) Moskova – 1. elokuuta (J: 20. heinäkuuta) 1887 Znamenskoje, Moskova) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Mihail Katkov · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Moskovskije vedomosti
''Moskovskije vedomostin'' etusivu vuodelta 1856. Moskovskije vedomosti (”Moskovan tiedonannot”) oli Moskovassa vuosina 1756–1917 ilmestynyt venäläinen sanomalehti.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Moskovskije vedomosti · Katso lisää »
Nagaikka
Nagaikka eli nagaika on kasakanpiiska tai myös ruoska, kasakanpamppu, alkujaan nogaitataarien ratsupiiska.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nagaikka · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nationalismi · Katso lisää »
Nikolai Bobrikov
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »
Nikolai Danilevski
Nikolai Danilevski. Nikolai Jakovlevitš Danilevski (10. joulukuuta (J: 28. marraskuuta) 1822 Oberets, Orjolin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 19. marraskuuta (J: 7. marraskuuta) 1885 Tiflis, Georgia, Venäjän keisarikunta)S.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nikolai Danilevski · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nikolai I · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nikolai II · Katso lisää »
Nikolai Miljutin
Nikolai Miljutin, Ivan Požalostinin piirros vuodelta 1883. Nikolai Aleksejevitš Miljutin (18. kesäkuuta (J: 6. kesäkuuta) 1818 Moskova – 7. helmikuuta (J: 26. tammikuuta) 1872 Moskova) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nikolai Miljutin · Katso lisää »
Nikolai Mjasojedov
Nikolai Mjasojedov vuonna 1915. Nikolai Aleksandrovitš Mjasojedov (1850 – ?) Hrono.ru.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nikolai Mjasojedov · Katso lisää »
Nikolai Tagantsev
Nikolai Tagantsev vuonna 1915. Nikolai Stepanovitš Tagantsev (3. maaliskuuta (J: 19. helmikuuta) 1843 Penza – 22. maaliskuuta 1923 Pietari) Presidential Library.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nikolai Tagantsev · Katso lisää »
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Nuorsuomalainen Puolue · Katso lisää »
Onni Schildt
Onni Schildt. Wolmar Onni Schildt (3. heinäkuuta 1851 Jyväskylä – 23. huhtikuuta 1913) oli suomalainen maanviljelysneuvos, valtiopäivämies ja senaattori.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Onni Schildt · Katso lisää »
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Oppikoulu · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Otto Donner (kielitieteilijä)
Walter Runeberg, Otto Donnerin rintakuva Otto Donner Otto Donner (15. joulukuuta 1835 Kokkola – 17. syyskuuta 1909 Helsinki) oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori sekä kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö (nyk. opetusministeriä vastaava tehtävä), valtiopäivämies ja senaattori Mechelinin senaatissa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Otto Donner (kielitieteilijä) · Katso lisää »
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »
Oulun lääni
Oulun lääninhallitus ja maaherran virka-asunto Oulun läänin kartta vuodelta 1795 Oulun lääni oli vuodesta 1775 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Oulun lääni · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Painovapaus
Painovapaus on kansalaisille kuuluva oikeus ajatusten esittämiseen painotuotteessa ilman erityistä viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Painovapaus · Katso lisää »
Panslavismi
Panslavismi on ajatus kaikkien slaavien yhteenliittymisestä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Panslavismi · Katso lisää »
Päivälehti
Päivälehden etusivu 15. huhtikuuta 1904. Päivälehti oli vuosina 1889–1904 Helsingissä ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Päivälehti · Katso lisää »
Penni
Saksalainen 50 pennin kolikko vuodelta 1922. Penni on länsimainen rahan nimi.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Penni · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Perustuslaki · Katso lisää »
Pietarhovi
Pietarhovi (vuosina 1944–1997) on Pietariin kuuluva kaupunki Suomenlahden etelärannalla 29 kilometriä Pietarin keskustasta lounaaseen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Pietarhovi · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietari-Paavalin linnoitus
Nevajoelta kuvattuna. Pietari-Paavalin linnoitus sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Pietari-Paavalin linnoitus · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Posti Group
Postin tunnus vuosina 1989–1994 Postin tunnus vuosina 1995–2002 Postin tunnus vuosina 2002–2014 Posti Groupin edeltäjän Itellan tunnus vuoteen 2014 Posti Group Oyj (vuosina 2007–2014 Itella Oyj, sitä ennen Suomen Posti Oyj) on suomalainen yhtiö, jonka toimialana on postitoiminta, logistiikka ja taloushallinnon palvelut.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Posti Group · Katso lisää »
Postimanifesti
Postimanifesti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n 12.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Postimanifesti · Katso lisää »
Postimerkki
Musta Penny, 1840. Postimerkki on postilähetykseen kiinnitettävä todistus siitä, että postimaksu on maksettu ennalta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Postimerkki · Katso lisää »
Pro Finlandia (adressi)
Kulttuuriadressin ruotsinkielisen kappaleen kansilehti. Alhaalla vasemmalla tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin allekirjoitus. Hän kuului myös kuusihenkiseen valtuuskuntaan, jonka tuli toimittaa adressi keisarille. Pro Finlandia -adressi eli Kulttuuriadressi tai Eurooppalainen adressi oli vuonna 1899 Venäjän keisari Nikolai II:lle osoitettu adressi, jossa otettiin kantaa helmikuun manifestia vastaan ja pyydettiin keisaria säilyttämään Suomen suuriruhtinaskunnan erityisoikeudet ja asema.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Pro Finlandia (adressi) · Katso lisää »
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Prokuraattori (Suomi) · Katso lisää »
Punainen julistus
Punainen julistus painettiin punaiselle paperille. Julistuskirja Suomen kansalle eli niin sanottu punainen julistus on vuoden 1905 suurlakon aikana Tampereella annettu julistus, jossa luetellaan lakon yleiset tavoitteet.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Punainen julistus · Katso lisää »
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Punakaarti · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Puola · Katso lisää »
Pyhä synodi
Pyhä synodi on jokaisen ortodoksisen patriarkaatin ja autokefaalisen kirkon korkein päättävä hallintoelin, joka käyttää myös kanonista valtaa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Pyhä synodi · Katso lisää »
R. A. Wrede
R. A. Wrede kuvattuna 1905–1910 Rabbe Axel (R. A.) Wrede af ElimäFinlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 537 (16. heinäkuuta 1851 Anjala – 16. helmikuuta 1938 Anjala) oli suomalainen oikeustieteen professori ja poliitikko.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja R. A. Wrede · Katso lisää »
Rajamaa
Rajakallion alue Pomponrahkan luonnonsuojelualueella Turun lentoaseman lähellä. Rajamaa on aiemmin käytössä ollut nimitys, jolla tarkoitettiin suuren valtion reuna-alueella sijaitsevaa seutua, jonka katsottiin olevan sivistyksellisesti ja taloudellisesti sekä usein myös poliittisesti takapajuinen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Rajamaa · Katso lisää »
Reaaliunioni
Reaaliunioni on kahden tai useamman valtion välinen pysyvä liitto, jolla on personaaliunionista poiketen yhteisen hallitsijan lisäksi myös joitakin yhteisiä valtiollisia toimielimiä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Reaaliunioni · Katso lisää »
Reguel Wolff
Gustaf Edvard Reguel Wolff (31. tammikuuta 1862 Vaasa – 24. helmikuuta 1917 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen liikemies ja metsäyhtiö Tornatorin toimitusjohtaja ja suuri osakkeenomistaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Reguel Wolff · Katso lisää »
Robert Hermanson
Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Robert Hermanson · Katso lisää »
Robert Runeberg
Jakob Robert Runeberg (7. maaliskuuta 1846 Porvoo – 13. lokakuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen laivanrakennusinsinööri ja omana aikanaan Pohjoismaiden johtava jäänmurtajien suunnittelija.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Robert Runeberg · Katso lisää »
Ruotsalainen puolue
Ruotsalainen puolue oli vuosina 1870–1906 toiminut suomalainen puolue, jonka tarkoitus oli suomalaisuusliikkeen vastustaminen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ruotsalainen puolue · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Rupla
Rupla on rahayksikkönä useissa maissa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Rupla · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Sananvapaus · Katso lisää »
Santarmi
alt.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Santarmi · Katso lisää »
Santeri Alkio
Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Santeri Alkio · Katso lisää »
Santeri Ivalo
Santeri Ivalo (vuoteen 1907 Herman Alexander Ingman, 9. kesäkuuta 1866 Sodankylä – 25. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja historiantutkija.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Santeri Ivalo · Katso lisää »
Säätytalo
Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Säätytalo · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1899
Säätyvaltiopäivät 1899 olivat ylimääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Säätyvaltiopäivät 1899 · Katso lisää »
Senaatintori
Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Senaatintori · Katso lisää »
Sensuuri
Sensuuritoimisto Japanissa vuonna 1938. Sensuuri on valtion viranomaisten tai muun tahon suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Sensuuri · Katso lisää »
Separatismi
Separatismi on liikehdintää jonkin alueen tai väestön irrottamiseksi nykyisestä valtiomuodostelmasta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Separatismi · Katso lisää »
Sotilasmiljoonat
Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Sotilasmiljoonat · Katso lisää »
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomalainen puolue · Katso lisää »
Suomen aktiivinen vastustuspuolue
Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue oli sortokauden aikana vuosina 1904–1908 Suomessa toiminut puolue joka vastusti venäläistämispolitiikkaa ja kannatti Suomen itsenäistymistä Venäjästä tarvittaessa väkivaltaisinkin keinoin.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen aktiivinen vastustuspuolue · Katso lisää »
Suomen asiain komitea
Suomen asiain komitea oli valmistelukunta, joka ministerivaltiosihteerin apuna käsitteli hallitsijan ratkaistaviksi meneviä Suomen suuriruhtinaskunnan asioita vuosina 1811–1826 ja 1857–1891.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen asiain komitea · Katso lisää »
Suomen kaarti
Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen kaarti · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen Keskusta · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen Kristillisen Työväen Liitto
Suomen Kristillisen Työväen Liitto (lyhenne KrTL) on vuonna 1906 perustettu sitoutumaton kristillinen työväenjärjestö, joka toimi poliittisena puolueena vuoteen 1922 saakka.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen Kristillisen Työväen Liitto · Katso lisää »
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen markka · Katso lisää »
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen perustuslaki · Katso lisää »
Suomen rikoslaki
Suomen rikoslaki (lyhenne RL) tarkoittaa laveasti ymmärrettynä Suomen rikosoikeudellista lainsäädäntöä ja ahtaammin määriteltynä rikoslaki-nimistä lakia.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen rikoslaki · Katso lisää »
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen vaakuna
Olof Eriksson, ''Suomen vaakuna'', 1978. Suomen vaakuna on Suomen valtion tunnus.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomen vaakuna · Katso lisää »
Suomenlinna
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomenlinna · Katso lisää »
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »
Suuri adressi
Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Suuri adressi · Katso lisää »
Tammikuun kansannousu
Tammikuun kansannousu oli Kongressi-Puolan alueilla tapahtunut kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan vuosina 1863–1865.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Tammikuun kansannousu · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Tampere · Katso lisää »
Tekla Hultin
Thekla (Tekla) Johanna Virginia Hultin (18. huhtikuuta 1864 Jaakkima – 31. maaliskuutaAf Forselles, Jenny, Kansallinen elämäkerrasto, 2, s. 515. 1943 Helsinki) oli Suomen toinen naistohtori ja ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori (1896).
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Tekla Hultin · Katso lisää »
Theodor Homén
Viktor Theodor Homén (3. heinäkuuta 1858 Pieksämäki – 10. huhtikuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen sovelletun fysiikan professori ja kansanedustaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Theodor Homén · Katso lisää »
Toinen sortokausi
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Toinen sortokausi · Katso lisää »
Torppari
Torppareita maatöissä kesällä. Torppari oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Torppari · Katso lisää »
Turun hovioikeus
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Turun hovioikeus · Katso lisää »
Työaika
Työaika on työ- tai virkasuhteessa olevalla henkilöllä se päivittäinen tai viikoittainen aika, jolloin hän tekee työtehtäviensä mukaista työtä (tehokas työaika) tai jolloin ainakin hänen on sopimuksen tai virkasäännön mukaan oltava työpaikalla työnantajan käytettävissä (nimellinen työaika).
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Työaika · Katso lisää »
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Ukraina · Katso lisää »
Uusi Suometar
Uusi Suometar oli Suomessa autonomian ajan loppupuolella ilmestynyt valtakunnallinen sanomalehti, jonka johtavat fennomaanit perustivat ajamaan suomalaisuusliikkeen poliittisia ja kulttuurisia tavoitteita.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Uusi Suometar · Katso lisää »
Vaasan hovioikeus
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo Vaasan hovioikeuden sinetti Vaasan hovioikeus on toiseksi vanhin Suomen viidestä hovioikeudesta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Vaasan hovioikeus · Katso lisää »
Valko-Venäjä
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Valko-Venäjä · Katso lisää »
Valtakunnanlainsäädäntö
Valtakunnanlainsäädäntö tarkoittaa koko liittovaltiota koskevaa lainsäädäntöä erotuksena osavaltioiden lainsäädännölle.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Valtakunnanlainsäädäntö · Katso lisää »
Valtio-oikeus
Valtio-oikeus tarkoittaa nykyisin yleensä valtiosääntöoikeutta eli niitä oikeussäännöksiä, joissa on määräykset valtion ylimmistä valtaoikeuksista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Valtio-oikeus · Katso lisää »
Valtiosääntö
Valtiosääntö käsittää kaikki ne keskeiset oikeussäännöt, jotka sääntelevät tietyssä oikeusjärjestelmässä noudatettavia perusoikeuksia.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Valtiosääntö · Katso lisää »
Vantaa
Vantaa (vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta, ruots. Helsinge) on kaupunki Uudellamaalla.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Vantaa · Katso lisää »
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Väinö Tanner · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Venäjän rupla · Katso lisää »
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Venäjän–Japanin sota · Katso lisää »
Venäläistäminen
Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Venäläistäminen · Katso lisää »
Viaporin kapina
Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Viaporin kapina · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Viipurin lääni · Katso lisää »
Viktor Magnus von Born
Viktor Magnus (V. M.) von Born (8. lokakuuta 1851 Helsinki – 15. syyskuuta 1917 Pernaja) oli suomalainen vapaaherra, tilanomistaja, valtiopäivämies ja RKP:n kansanedustaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Viktor Magnus von Born · Katso lisää »
Vjatšeslav von Plehwe
Vjatšeslav von Plehwe. Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe (Pleve; 20. huhtikuuta (J: 8. huhtikuuta) 1846 Meštšovsk, Kalugan kuvernementti – 28. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1904 Pietari) Presidential Library.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Vjatšeslav von Plehwe · Katso lisää »
Vladimir Deutrich
Vladimir Fjodorovitš Deutrich (29. heinäkuuta 1850 – 1919 / 1920) oli venäläinen juristi, todellinen salaneuvos ja Venäjän valtakunnanneuvoston jäsen, joka toimi vuodesta 1902 lähtien Suomen kenraalikuvernöörin apulaisena.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Vladimir Deutrich · Katso lisää »
Vossikka
Vossikka eli henkilöliikennettä hevosvaunuilla ja talvella reellä hoitava vuokra-ajuri on historiallinen henkilökuljetuksen muoto, autoja käyttävän taksiliikenteen edeltäjä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Vossikka · Katso lisää »
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
W. A. Lavonius
Wilhelm Alexander Lavonius (22. kesäkuuta 1874 Helsinki – 11. maaliskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja laillisuusmiehenä tunnettu nuorsuomalainen poliitikko.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja W. A. Lavonius · Katso lisää »
Waldemar Becker
Evert Gustaf Waldemar Becker (lempinimi Becker-Bei tai Becker-Bey; 6. huhtikuuta 1840 Helsinki – 22. helmikuuta 1907 Rooma, Italia) oli suomalainen sotilas, poliitikko ja seikkailija, joka elinaikanaan vaikutti useilla mantereilla ja taisteli useiden maiden armeijoiden riveissä.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Waldemar Becker · Katso lisää »
Waldemar Schauman
Fredrik Waldemar Schauman (10. elokuuta 1844 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 16. syyskuuta 1911 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen salaneuvos, valtiopäivämies ja kenraaliluutnantti.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Waldemar Schauman · Katso lisää »
Wentzel Hagelstam
Wentzel Hagelstam vuonna 1901. Julius Wentzel Hagelstam (27. toukokuuta 1863 Helsingin pitäjä – 12. huhtikuuta 1932 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja ja kustantaja.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Wentzel Hagelstam · Katso lisää »
Woldemar von Daehn
Woldemar von Daehn, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva vuodelta 1899. Woldemar Carl von Daehn (20. helmikuuta 1838 Sippola – 28. joulukuuta 1900 Rooma, Italia) oli venäjänsaksalaista sukua ollut suomalainen jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan ministerivaltiosihteerinä vuosina 1891–1898.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Woldemar von Daehn · Katso lisää »
Yhdistymisvapaus
Yhdistymisvapaus on oikeus etukäteen lupaa kysymättä perustaa yhdistys luvallisen tarkoituksen toteuttamista varten, kokoontua ja käyttää sananvapautta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Yhdistymisvapaus · Katso lisää »
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
10. joulukuuta
10.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 10. joulukuuta · Katso lisää »
12. heinäkuuta
12.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 12. heinäkuuta · Katso lisää »
14. maaliskuuta
14.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 14. maaliskuuta · Katso lisää »
15. helmikuuta
15.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 15. helmikuuta · Katso lisää »
15. kesäkuuta
15.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 15. kesäkuuta · Katso lisää »
15. syyskuuta
15.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 15. syyskuuta · Katso lisää »
16. kesäkuuta
16.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 16. kesäkuuta · Katso lisää »
17. syyskuuta
17.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 17. syyskuuta · Katso lisää »
18. syyskuuta
18.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 18. syyskuuta · Katso lisää »
1809
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1809 · Katso lisää »
1825
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1825 · Katso lisää »
1894
Vuosi 1894 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1894 · Katso lisää »
1898
Vuosi 1898 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1898 · Katso lisää »
1899
Vuosi 1899 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1899 · Katso lisää »
1900
1900 (MCM) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1900 · Katso lisää »
1901
*Viktoriaaninen aikakausi päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian kuolemaan.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1901 · Katso lisää »
1902
Vuosi 1902 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1902 · Katso lisää »
1903
Vuosi 1903 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1903 · Katso lisää »
1904
Vuosi 1904 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1904 · Katso lisää »
1905
Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1905 · Katso lisää »
1906
Vuosi 1906 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1906 · Katso lisää »
1907
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 1907 · Katso lisää »
2. huhtikuuta
2.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 2. huhtikuuta · Katso lisää »
22. joulukuuta
22.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 22. joulukuuta · Katso lisää »
23. toukokuuta
23.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 23. toukokuuta · Katso lisää »
24. joulukuuta
24.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 24. joulukuuta · Katso lisää »
26. kesäkuuta
26.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 26. kesäkuuta · Katso lisää »
29. elokuuta
29.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 29. elokuuta · Katso lisää »
29. maaliskuuta
29.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 29. maaliskuuta · Katso lisää »
30. lokakuuta
30.
Uusi!!: Ensimmäinen sortokausi ja 30. lokakuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kutsuntamellakat, Routavuodet.
