Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
14 suhteet: Eduard Vilden kirjallisuuspalkinto, Gustav Ernesaks, Jaan Kross, Kornei Tšukovski, Sándor Petőfi, Sergei Jesenin, Tallinna, Tapa (Viro), Tarton yliopisto, Viro, 13. heinäkuuta, 1928, 2016, 30. toukokuuta.
Eduard Vilden kirjallisuuspalkinto
Eduard Vilden kirjallisuuspalkinto on kirjailija Eduard Vilden mukaan nimetty virolainen kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään vuosittain.
Uusi!!: Ellen Niit ja Eduard Vilden kirjallisuuspalkinto · Katso lisää »
Gustav Ernesaks
Gustav Ernesaks (12. joulukuuta 1908 Harjumaa – 24. tammikuuta 1993) oli virolainen säveltäjä ja kuorojohtaja sekä Viron laulujuhlien organisoija.
Uusi!!: Ellen Niit ja Gustav Ernesaks · Katso lisää »
Jaan Kross
Jaan Kross (19. helmikuuta 1920 – 27. joulukuuta 2007) oli virolainen kirjailija.
Uusi!!: Ellen Niit ja Jaan Kross · Katso lisää »
Kornei Tšukovski
Ilja Repinin vuonna 1910 maalaama Kornei Tšukovskin muotokuva. Kornei Ivanovitš Tšukovski, oik.
Uusi!!: Ellen Niit ja Kornei Tšukovski · Katso lisää »
Sándor Petőfi
Sándor Petőfi (1. tammikuuta 1823 – 31. heinäkuuta 1849 Fehéregyháza (nyk. Albeşti) oli Unkarin kansallisrunoilija ja tärkeä henkilö Unkarin vallankumouksessa 1848. Petőfin vanhemmat kuuluivat Unkarin Alföldiin 1700-luvulla muuttaneeseen luterilaiseen slovakkivähemmistöön. Isä István Petrovics oli teurastaja ja krouvari, äiti Mária Hrúz oli ennen naimisiin menoaan työskennellyt pappilan piikana ja kertoman mukaan oppinut unkarin kieltä vasta aikuisiällä. Pojan nimeksi merkittiin kirkonkirjoihin Alexander, koska kirkonkirjat siihen aikaan pidettiin latinaksi. Unkariksi nimestä käytettiin tietenkin muotoa Sándor. Nuoren Petőfin koulunkäynti katkeili ja opinnot jäivät kesken, eikä taloudelliseen ahdinkoon joutunut isä kyennyt häntä tukemaan. Vuonna 1839 hän värväytyi armeijaan, mutta joutui terveyssyistä pian eroamaan. 1840-luvun alussa hän yritti jatkaa opintojaan ja työskenteli välillä näyttelijänä erinäisissä seurueissa. Samalla hän tutustui aikansa kulttuuripiireihin, ystävystyi esimerkiksi kirjailija Mór Jókain ja runoilija János Aranyn kanssa, ja alkoi saavuttaa mainetta romanttis-isänmaallisena runoilijana. Slovakkilaisen Petrovics-nimen hän vaihtoi unkarilaiseen Petőfiin (molemmat merkitsevät ’Pietarinpoikaa’); ensimmäinen runo uudella nimellä ilmestyi 1842. Vuonna 1844 Petőfi sai julkaistuksi siihenastiset runonsa kokoelmana (Petőfi versei 1842–1844). Hänestä kehittyi nuoren, edistyksellisen älymystön johtohahmo, ja hänen perustamansa kirjailijaryhmä Tízek Társasága (’Kymmenen seura’) pyrki luomaan uuden, isänmaallis-romanttisen mutta aitoon kansankieleen nojaavan tyylin. Vuonna 1846 hän tutustui Júlia Szendreyhin, josta tuli hänen suuri rakkautensa ja lopulta 1847 hänen puolisonsa ja jolle hän kirjoitti useita kuuluisia rakkausrunoja. Avioliitosta syntyi 1849 poika Zoltán. Kun 15. maaliskuuta 1848 Budapestissa puhkesi vallankumous, Petőfi kuului sen johtohahmoihin, ja hänen runostaan "Kansallislaulu" (Nemzeti dal) tuli vallankumouksen epävirallinen hymni. Syksyllä 1848 Petőfi liittyi vallankumousarmeijaan ja taisteli sen joukoissa, kunnes katosi Segesvárin Segesvárin (Sighişoara) taistelussa 1849. Petőfin ruumista ei ole löydetty, ja hänen kuolemansa yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Se on antanut aihetta monenlaisiin salaliittoteorioihin, muun muassa oletukseen, että Segesvárin taistelun voittaneet venäläiset joukot olisivat vieneet Petőfin sotavankina Venäjälle. Vuonna 1989 unkarilainen liikemies Ferenc Morvai ja hänen rahoittamansa kiistelty tutkija István Kiszelly väittivät löytäneensä Petőfin haudan Etelä-Siperian Burjatiasta Barguzinista. Puolueettoman DNA-tutkimuksen mukaan haudasta kaivetut luut olivat naisen, mutta se ei estänyt Morvaita järjestämästä juhlallisia julkisia hautajaisia väitetyille Petőfin jäännöksille Budapestissa kesällä 2015. Petőfi on Unkarin tunnustettu kansallisrunoilija, jonka jälkimainetta vaalivat lukuisat muistomerkit ja instituutiot. Unkarin kansallinen kirjallisuusmuseo, joka toimii myös tutkimuskeskuksena, on nimetty hänen mukaansa. Vuonna 2023 vietettiin hänen syntymänsä 200-vuotisjuhlavuotta. Petőfin runoutta käännettiin suomeksi jo 1800-luvulla, ja etenkin Otto Mannisen käännökset ovat sittemmin tehneet sitä Suomessa tunnetuksi ja suosituksi.
Uusi!!: Ellen Niit ja Sándor Petőfi · Katso lisää »
Sergei Jesenin
Sergei Aleksandrovitš Jesenin; 3. lokakuuta (J: 21. syyskuuta) 1895 Konstantinovon kylä, Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 28. joulukuuta 1925 Leningrad, Neuvostoliitto) oli venäläinen runoilija.
Uusi!!: Ellen Niit ja Sergei Jesenin · Katso lisää »
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
Uusi!!: Ellen Niit ja Tallinna · Katso lisää »
Tapa (Viro)
Tapa on epäitsenäinen kaupunki Virossa Länsi-Virumaalla Tapan kunnassa.
Uusi!!: Ellen Niit ja Tapa (Viro) · Katso lisää »
Tarton yliopisto
Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Ellen Niit ja Tarton yliopisto · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Ellen Niit ja Viro · Katso lisää »
13. heinäkuuta
13.
Uusi!!: Ellen Niit ja 13. heinäkuuta · Katso lisää »
1928
Vuosi 1928 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Ellen Niit ja 1928 · Katso lisää »
2016
2016 (MMXVI) oli gregoriaanisen kalenterin karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Ellen Niit ja 2016 · Katso lisää »
30. toukokuuta
30.
Uusi!!: Ellen Niit ja 30. toukokuuta · Katso lisää »
