Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
187 suhteet: Aistinelin, Aitotumaiset, Aivot, Alkusuiset, Ärsyke, Biodiversiteetti, Carl von Linné, Census of Marine Life, Devonikauden joukkotuho, Devonikausi, Dinosaurukset, Eläinten viestintä, Eläintiede, Eliö, Elin, Endodermi, Esiselkäjänteiset, Etologia, Eumetazoa, Fossiili, Fotosynteesi, Gordionin solmu, Haarniskaiset, Happi, Hämähäkkieläimet, Höyhenpeite, Hengitys, Hengityselimistö, Hermafrodiitti, Hermosto, Hiilidioksidi, Holoseeni, Hormoni, Hyönteiset, Hylkeet, Ihminen, Iho, Ilmaston lämpeneminen, Integumentti, Jälkisuiset, Järvisieni, Johann Friedrich von Eschscholtz, Jouhimadot, Joukkosukupuutto, Jurakausi, Kaikkiruokaisuus, Kaksikylkiset, Kala, Kalmarit, Kambrikauden lajiräjähdys, ..., Kambrikausi, Kampaleukamadot, Kampamaneetit, Karhukaiset, Kastemato, Kasvinsyöjä, Kasvit, Käsnäjalkaiset, Kettu, Keuhkot, Kidukset, Kiivit, Kilpikonnat, Kitiini, Kivihiilikausi, Korallieläimet, Korva, Kovakuoriaiset, Kryogeenikausi, Kudos, Kulttuuri, Kunta (biologia), Kuori (eläinanatomia), Laakamadot, Laakkoeläimet, Laattatektoniikka, Lepakot, Leuattomat selkärankaiset, Leukakalat, Lierot, Lihansyöjä, Lihas, Liitukauden joukkosukupuutto, Liitukausi, Likinäköisyys, Limamadot, Linnut, Lisääntyminen, Lisääntymiselimistö, Loinen, Lonkerojalkaiset, Luonnonsuojelu, Luonnonsuojelualue, Luonnonvalinta, Luu, Luuranko, Ma (mittayksikkö), Makkaramadot, Matelijat, Meduusat, Meriskorpionit, Metsäjänis, Monisoluinen eliö, Mustekalat, Nilviäiset, Nisäkkäät, Niveljalkaiset, Nivelmadot, Norsut, Nuolimadot, Okapäämadot, Ordovikikauden joukkotuho, Ordovikikausi, Orgaaninen yhdiste, Parittelu, Pöllöt, Perhoset, Permikauden joukkotuho, Permikausi, Pesä, Pesusieni, Petoeläimet, Piikkinahkaiset, Pikarimadot, Plankton, Polttiaiseläimet, Raskaus, Rataseläimet, Ravinne, Ravintoketju, Ruoansulatus, Ruoka, Ruumiinlämpö, Saastuminen, Sammakot, Sammaleläimet, Sauvasolu, Seepia, Selkäjänteiset, Selkärangattomat, Selkäranka, Selkärankaiset, Selluloosa, Sienet, Sienieläimet, Silmä, Siluurikausi, Soidin, Solu, Soluhengitys, Soluseinä, Sukaspintaiset, Sukkulamadot, Sukukypsyys, Sukupuutto, Suomu, Suu, Suvullinen lisääntyminen, Suvuton lisääntyminen, Symbion, Syvyysnäkö, Taksonomia, Tappisolu, Tasalämpöisyys, Täydellinen muodonvaihdos, Toisenvaraisuus, Triaskausi, Trilobiitit, Tuma, Tupsumadot, Uhanalaisuus, Ulkoinen tukiranka, Ulostaminen, Uusi-Seelanti, Vaarantunut laji, Vaihtolämpöisyys, Vaisto, Valaat, Väestönkasvu, Väkäkärsämadot, Värisokeus, Veri, Verkkokalvo, Vieraslaji, Viherhiukkanen, Xenacoelomorpha, Yhteyttäminen. Laajenna indeksi (137 lisää) »
Aistinelin
Kissan aistinelimiä: silmät, korvat, kirsu ja viikset. Aistinelin eli aistin on ulkomaailmasta ärsykkeitä vastaan ottava elin.
Uusi!!: Eläimet ja Aistinelin · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Eläimet ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Uusi!!: Eläimet ja Aivot · Katso lisää »
Alkusuiset
Alkusuiset eli protostomit (Protostomata) on toinen kaksikylkisten (Bilateria) eläinten pääryhmistä jälkisuisten (Deuterostomata) rinnalla.
Uusi!!: Eläimet ja Alkusuiset · Katso lisää »
Ärsyke
Ärsyke on tekijä, joka aiheuttaa reaktion, kuten lihaksen, hermon, rauhasen tai muun elimen toiminnan tai aineenvaihduntatoimintojen muuttumisen.
Uusi!!: Eläimet ja Ärsyke · Katso lisää »
Biodiversiteetti
Koralliriutat ovat maapallon monimuotoisimpia ekosysteemeitä. Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus (myös elonkirjo, luonnonkirjo tai luonnon monimuotoisuus) tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Eläimet ja Biodiversiteetti · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Eläimet ja Carl von Linné · Katso lisää »
Census of Marine Life
Census of Marine Life oli kymmenvuotinen vuosina 2000–2010 toiminut maailmanlaajuinen tiedeyhteisö, jossa työskenteli 2 700 tutkijaa yli 80 maasta tehtävänään tutkia, arvioida ja selittää merten monimuotoisuutta ja elämää.
Uusi!!: Eläimet ja Census of Marine Life · Katso lisää »
Devonikauden joukkotuho
Devonikauden joukkotuho oli joukkosukupuutto, joka tapahtui devonikauden lopulla 365 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Devonikauden joukkotuho · Katso lisää »
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Devonikausi · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Eläimet ja Dinosaurukset · Katso lisää »
Eläinten viestintä
Jalohaikara viestii kaipaavansa kumppania Koira viestii vartalonsa, korviensa ja häntänsä asennolla tunnetilojaan, tässä kuvassa ehkä huolestumista tai pelkoa Eläinten viestintä on eläinten pyrkimystä viestimällä vaikuttaa viestin vastaanottavien eläinten päätöksentekoon.
Uusi!!: Eläimet ja Eläinten viestintä · Katso lisää »
Eläintiede
Kuhankeittäjä (''Oriolus oriolus'') Eläintiede eli zoologia (kreik. zoon, eläin; logos, tieto) on eläinten rakennetta, toimintaa, kehitystä, suhteita, luokittelua ja eläimistöä käsittelevä tieteenala, jonka osa-alueita ovat esimerkiksi eläinekologia, eläinfysiologia sekä -anatomia ja etologia (eläinten käyttäytyminen).
Uusi!!: Eläimet ja Eläintiede · Katso lisää »
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Uusi!!: Eläimet ja Eliö · Katso lisää »
Elin
Leonardo da Vincin piirros naisen sisäelimistä Elin on useasta eri kudoksesta muodostunut rakenteellinen ja toiminnallinen kokonaisuus, joka on erikoistunut yksilössä tiettyyn tehtävään tai tehtäviin.
Uusi!!: Eläimet ja Elin · Katso lisää »
Endodermi
Endodermi on gastrulaation aikana syntyneen alkiosolumassan alin kerros, eli se sijaitsee mesodermin ja ektodermin alla.
Uusi!!: Eläimet ja Endodermi · Katso lisää »
Esiselkäjänteiset
Esiselkäjänteiset (Hemichordata) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Esiselkäjänteiset · Katso lisää »
Etologia
Erilaisia eläinten käyttäytymisiä. Etologia on biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä, yleensä keskittyen käyttäytymiseen luonnollisissa olosuhteissa.
Uusi!!: Eläimet ja Etologia · Katso lisää »
Eumetazoa
Eumetazoa (joskus myös Metazoa, Gastraeozoa tai Histozoa) eli monisoluiset on eläinkunnan alakunta.
Uusi!!: Eläimet ja Eumetazoa · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Eläimet ja Fossiili · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Eläimet ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Gordionin solmu
''Aleksanteri Suuri leikkaa Gordionin solmun.'' Jean-Simon Berthélemyn maalaus. Gordionin solmu oli Zeuksen temppelissä Fryygian Gordionissa sijainnut monimutkainen solmu, jonka avaajasta legendan mukaan tulisi Aasian kuningas.
Uusi!!: Eläimet ja Gordionin solmu · Katso lisää »
Haarniskaiset
Haarniskaiset (Loricifera) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Haarniskaiset · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Eläimet ja Happi · Katso lisää »
Hämähäkkieläimet
Hämähäkkieläimet (Arachnida) on niveljalkaisten (Arthropoda) luokka.
Uusi!!: Eläimet ja Hämähäkkieläimet · Katso lisää »
Höyhenpeite
Kuvan kolmella sinikardinaalilla on erilaiset höyhenpeitteet. Ylimpänä lisääntyvä uros, sen alla ei-lisääntyvä uros, jonka alla naaras. Höyhenpeite (tai höyhenistö, höyhenpuku, höyhenys) on lintujen ihoa peittävä kerros, joka koostuu höyhenistä.
Uusi!!: Eläimet ja Höyhenpeite · Katso lisää »
Hengitys
Sisään- ja uloshengityksessä pallea (oranssilla) liikkuu keuhkojen alla ylös ja alas, jolloin ilma virtaa keuhkoihin ja niistä ulos. Hengitys tai respiraatio on ilman vetämistä hengitysteiden kautta keuhkoihin, joissa happea siirtyy sisäänhengitetystä ilmasta keuhkotuuletuksessa keuhkorakkuloiden kautta veren ja kudosnesteen kautta soluihin.
Uusi!!: Eläimet ja Hengitys · Katso lisää »
Hengityselimistö
Hengityselimistöön lasketaan kuuluvaksi ne elimet, jotka osallistuvat kaasujen vaihtoon ympäristön ja verenkierron välillä.
Uusi!!: Eläimet ja Hengityselimistö · Katso lisää »
Hermafrodiitti
Lierot ovat varsinaisia hermafroditteja eli samanaikaisesti koiraita ja naaraita. Hermafrodiitti eli kaksineuvoinen tai kaksisukupuolinen on joko eläinyksilö, jolla on sekä naaraan että koiraan sukupuolielimet, ja se tuottaa sekä munasoluja että siittiösoluja, tai kasviyksilö, jolla on sekä hede- että emikukat.
Uusi!!: Eläimet ja Hermafrodiitti · Katso lisää »
Hermosto
Hermosto Rupikonnan hermosto Hermosto on kompleksisen eliön hermosoluihin eli neuroneihin ja niiden sähkökemialliseen viestintään perustuva tiedonvälitys- ja säätelyjärjestelmä, joka vastaanottaa sekä eliön sisäistä että sen ulkopuolelta tulevaa informaatiota, muokkaa sitä ja ohjaa sen perusteella elimistön toimintaa edistäen eliön sopeutumista ympäristöönsä.
Uusi!!: Eläimet ja Hermosto · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Eläimet ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Eläimet ja Holoseeni · Katso lisää »
Hormoni
Hormoni on elimistön hitaaseen viestintäjärjestelmään liittyväHormonit.
Uusi!!: Eläimet ja Hormoni · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Eläimet ja Hyönteiset · Katso lisää »
Hylkeet
Hylkeet (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia.
Uusi!!: Eläimet ja Hylkeet · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Eläimet ja Ihminen · Katso lisää »
Iho
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.
Uusi!!: Eläimet ja Iho · Katso lisää »
Ilmaston lämpeneminen
Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan muutos aikavälillä 1880–2021. Vuosien 1951–1980 keskiarvo on kuvaajan arvossa nolla. Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.
Uusi!!: Eläimet ja Ilmaston lämpeneminen · Katso lisää »
Integumentti
Integumentti eli ruumiinpeite tarkoittaa eliön pintaa suojaavaa kalvoa, etenkin hyönteisen ihoa eli kitiinikutikulaa, josta muodostuu eläimen tukiranka.
Uusi!!: Eläimet ja Integumentti · Katso lisää »
Jälkisuiset
Jälkisuiset eli deuterostomit (Deuterostomia) on eläinkuntaan kuuluva yläjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Jälkisuiset · Katso lisää »
Järvisieni
Järvisieni (Spongilla lacustris) on sarveispiisieniin kuuluva sienieläin.
Uusi!!: Eläimet ja Järvisieni · Katso lisää »
Johann Friedrich von Eschscholtz
Johann Friedrich Eschscholtz (12. marraskuuta (J: 1. marraskuuta) 1793 Tartto, Liivinmaan kuvernementti – 19. toukokuuta (J: 7. toukokuuta) 1831 Tartto) oli venäläinen, baltiansaksalaista syntyperää ollut lääkäri sekä kasvi-, eläin- ja hyönteistieteilijä.
Uusi!!: Eläimet ja Johann Friedrich von Eschscholtz · Katso lisää »
Jouhimadot
Jouhimadot (Nematomorpha, syn. Gordiacea) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Jouhimadot · Katso lisää »
Joukkosukupuutto
Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.
Uusi!!: Eläimet ja Joukkosukupuutto · Katso lisää »
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Eläimet ja Jurakausi · Katso lisää »
Kaikkiruokaisuus
Varis on kaikkiruokainen lintu. Kaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin.
Uusi!!: Eläimet ja Kaikkiruokaisuus · Katso lisää »
Kaksikylkiset
Kaksikylkiset (Bilateria) on sellaisten eläinten ryhmä, joilla on alkiona kaksipuoleinen symmetria eli toisin sanoen eläimiä joilla on vasen ja oikea puoli, jotka ovat toistensa peilikuvia.
Uusi!!: Eläimet ja Kaksikylkiset · Katso lisää »
Kala
Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.
Uusi!!: Eläimet ja Kala · Katso lisää »
Kalmarit
Kalmarit (Teuthida) on yksi mustekaloihin kuuluvista nilviäislahkoista.
Uusi!!: Eläimet ja Kalmarit · Katso lisää »
Kambrikauden lajiräjähdys
Kambrikauden lajiräjähdyksellä viitataan monisoluisen eläinlajiston nopeaan monimuotoistumiseen lyhyessä ajassa kambrikauden ja paleotsooisen maailmankauden alussa.
Uusi!!: Eläimet ja Kambrikauden lajiräjähdys · Katso lisää »
Kambrikausi
Trilobiittilaji ''Asaphiscus wheeleri''. Kambrikausi oli geologinen ajanjakso 542–490 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Kambrikausi · Katso lisää »
Kampaleukamadot
Kampaleukamadot (Gnathostomulida) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Kampaleukamadot · Katso lisää »
Kampamaneetit
Kampamaneetit (Ctenophora) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Kampamaneetit · Katso lisää »
Karhukaiset
Karhukaiset (Tardigrada) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.
Uusi!!: Eläimet ja Karhukaiset · Katso lisää »
Kastemato
Kastemato eli kasteliero (Lumbricus terrestris) tarkoittaa yleisimmin suurinta Suomessa esiintyvää lajia lierojen heimon (Lumbricidae) 14 lajista.
Uusi!!: Eläimet ja Kastemato · Katso lisää »
Kasvinsyöjä
Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.
Uusi!!: Eläimet ja Kasvinsyöjä · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Eläimet ja Kasvit · Katso lisää »
Käsnäjalkaiset
Käsnäjalkaiset (Onychophora) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Käsnäjalkaiset · Katso lisää »
Kettu
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin.
Uusi!!: Eläimet ja Kettu · Katso lisää »
Keuhkot
Sydän ja keuhkot. Keuhkot ovat kaksi elintä, jotka kuuluvat hengityselimiin; muita osia ovat ylä- ja alahengitystiet.
Uusi!!: Eläimet ja Keuhkot · Katso lisää »
Kidukset
Kidukset ovat vedessä elävien eläinten hengityselimet.
Uusi!!: Eläimet ja Kidukset · Katso lisää »
Kiivit
Kiivit ovat Uudesta-Seelannista peräisin olevia lentokyvyttömiä lintuja, jotka muodostavat heimon Apterygidae ainoan suvun Apteryx.
Uusi!!: Eläimet ja Kiivit · Katso lisää »
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Eläimet ja Kilpikonnat · Katso lisää »
Kitiini
Kitiini. Kitiini (kreikaksi khiton.
Uusi!!: Eläimet ja Kitiini · Katso lisää »
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Kivihiilikausi · Katso lisää »
Korallieläimet
Korallieläimet (Anthozoa) on polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksoon kuuluva luokka, johon suurin osa polttiaiseläinlajeista kuuluu.
Uusi!!: Eläimet ja Korallieläimet · Katso lisää »
Korva
Aavikkoketulla on suuret korvat, joilla se kuulee tarkasti öisin ja säätelee ruumiinlämpöään. Korva on monien eläinten kuulo- ja tasapainoelin.
Uusi!!: Eläimet ja Korva · Katso lisää »
Kovakuoriaiset
Kovakuoriaiset (Coleoptera) kuuluvat hyönteisten luokkaan.
Uusi!!: Eläimet ja Kovakuoriaiset · Katso lisää »
Kryogeenikausi
Kryogeenikausi on neoproterotsooinen maailmankauden keskimmäinen jakso noin 720–635 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Kryogeenikausi · Katso lisää »
Kudos
Ihonalaista rasvakudosta (keltaisella). Rasvakudos lukeutuu tukikudoksiin. Kudos muodostuu vierekkäisistä, samalla tavoin toimivista soluista ja soluväliaineesta.
Uusi!!: Eläimet ja Kudos · Katso lisää »
Kulttuuri
Tanssikulttuuria vanhassa postikortissa. Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä.
Uusi!!: Eläimet ja Kulttuuri · Katso lisää »
Kunta (biologia)
Kunta eli pääryhmä on biologiassa korkein tai toiseksi korkein taksonominen ryhmä.
Uusi!!: Eläimet ja Kunta (biologia) · Katso lisää »
Kuori (eläinanatomia)
Kuori on nilviäisiin kuuluvien kotiloiden ruumiinosa.
Uusi!!: Eläimet ja Kuori (eläinanatomia) · Katso lisää »
Laakamadot
Laakamadot (Platyhelminthes) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.
Uusi!!: Eläimet ja Laakamadot · Katso lisää »
Laakkoeläimet
Laakkoeläimet (Placozoa) on alkeellisena pidetty eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Laakkoeläimet · Katso lisää »
Laattatektoniikka
Kolmentyyppisiä laattojen rajoja Laattatektoniikka on tieteellinen teoria, joka selittää litosfäärilaattojen eli kivikehälaattojen liikkeen mekanismia ja liikkeen vaikutuksia.
Uusi!!: Eläimet ja Laattatektoniikka · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Eläimet ja Lepakot · Katso lisää »
Leuattomat selkärankaiset
Leuattomat selkärankaiset myös leuattomat kalat (Agnatha) on parafyleettinen ryhmä hyvin alkeellisia selkärankaisia eläimiä, joihin kuuluvat nykyisin elävät ympyräsuiset ja niiden fossiiliset sukulaiset konodontit (Conodonta) ja alkukalat (Ostracodermi).
Uusi!!: Eläimet ja Leuattomat selkärankaiset · Katso lisää »
Leukakalat
Leukakalat (Opistognathidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo.
Uusi!!: Eläimet ja Leukakalat · Katso lisää »
Lierot
Lierot (Lumbricidae) on harvasukasmatoihin kuuluva heimo, johon kuuluvia lajeja ovat muun muassa kasteliero ja tunkioliero.
Uusi!!: Eläimet ja Lierot · Katso lisää »
Lihansyöjä
Leijonalla on tyypilliset lihansyöjän hampaat. Kihokki houkuttelee hyönteisiä. Lihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä.
Uusi!!: Eläimet ja Lihansyöjä · Katso lisää »
Lihas
kaksoiskantalihakset. Lihas on kudossäiekimppu, joka liikuttaa eläimen ruumiinosia tai elimiä.
Uusi!!: Eläimet ja Lihas · Katso lisää »
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Liitukauden joukkosukupuutto · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Liitukausi · Katso lisää »
Likinäköisyys
Likinäköisyyden korjaaminen linssillä. Likinäköisyys tai likitaittoisuus eli myopia on silmässä esiintyvä taittovika, joka korjataan koverilla linsseillä eli käyttämällä miinuslaseja.
Uusi!!: Eläimet ja Likinäköisyys · Katso lisää »
Limamadot
Limamadot (Nemertea), aiemmin myös nauhamadot, on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Limamadot · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Eläimet ja Linnut · Katso lisää »
Lisääntyminen
Lisääntyminen biologiassa tarkoittaa eliön ominaisuutta tuottaa kaltaisiaan jälkeläisiä.
Uusi!!: Eläimet ja Lisääntyminen · Katso lisää »
Lisääntymiselimistö
Lisääntymiselimistö on eliöillä sukupuolielinten muodostama elimistö, jonka tarkoitus on suvullinen lisääntyminen.
Uusi!!: Eläimet ja Lisääntymiselimistö · Katso lisää »
Loinen
Malarialoinen Loinen eli parasiitti on eliö, joka elää toisen eliön, isäntäeliön, kudoksissa (sisäloiset), iholla, turkissa tai läheisyydessä (ulkoloiset) aiheuttaen isäntälajille vahinkoa.
Uusi!!: Eläimet ja Loinen · Katso lisää »
Lonkerojalkaiset
Lonkerojalkaiset (Brachiopoda) eli brakiopodit, on ryhmä selkärangattomia merieläimiä.
Uusi!!: Eläimet ja Lonkerojalkaiset · Katso lisää »
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk.
Uusi!!: Eläimet ja Luonnonsuojelu · Katso lisää »
Luonnonsuojelualue
Letonniemessä Oulussa. Luonnonsuojelualue on alue, jonka käyttöä on rajoitettu, koska tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Eläimet ja Luonnonsuojelualue · Katso lisää »
Luonnonvalinta
Luonnonvalinta on evoluutioprosessi, jossa perinnölliset hyödylliset ominaisuudet runsastuvat ja haitalliset harvinaistuvat populaatiossa eri sukupolvien aikana.
Uusi!!: Eläimet ja Luonnonvalinta · Katso lisää »
Luu
Luu (mon. ossa) on kovan luukudoksen muodostama tukirangan osa.
Uusi!!: Eläimet ja Luu · Katso lisää »
Luuranko
Naisen luuranko Luuranko on selkärankaisten luinen sisäinen tukiranka.
Uusi!!: Eläimet ja Luuranko · Katso lisää »
Ma (mittayksikkö)
Ma (englanniksi myös Myr "million years" tai suomeksi mvs "miljoona vuotta sitten") tarkoittaa miljoonaa vuotta.
Uusi!!: Eläimet ja Ma (mittayksikkö) · Katso lisää »
Makkaramadot
Makkaramadot (Priapulida) on pieni eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Makkaramadot · Katso lisää »
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Uusi!!: Eläimet ja Matelijat · Katso lisää »
Meduusat
Meduusat (Scyphozoa, myös liuskameduusat tai varsinaiset meduusat) on yksi polttiaiseläinten pääjakson luokista.
Uusi!!: Eläimet ja Meduusat · Katso lisää »
Meriskorpionit
Meriskorpionit eli eurypteridit (Eurypterida) on esihistoriallinen niveljalkaisten vesieläinten ryhmä, joka eli 460–251 miljoonaa vuotta sitten paleotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Eläimet ja Meriskorpionit · Katso lisää »
Metsäjänis
Talviasuinen metsäjänis. Metsäjänis (Lepus timidus) on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs, joka on sopeutunut pohjoisen Euraasian oloihin.
Uusi!!: Eläimet ja Metsäjänis · Katso lisää »
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Uusi!!: Eläimet ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »
Mustekalat
Mustekalat (Coleoidea) ovat merten nilviäisiä, joilla on suuri pää ja hyvin kehittyneet silmät, ja joiden suuta ympäröi joko kahdeksan tai kymmenen imukupein varustettua lonkeroa.
Uusi!!: Eläimet ja Mustekalat · Katso lisää »
Nilviäiset
Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.
Uusi!!: Eläimet ja Nilviäiset · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Eläimet ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Niveljalkaiset
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Niveljalkaiset · Katso lisää »
Nivelmadot
Nivelmadot (Annelida) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, johon kuuluvat muun muassa juotikkaat ja lierot.
Uusi!!: Eläimet ja Nivelmadot · Katso lisää »
Norsut
Norsut eli elefantit (Elephantidae) ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Eläimet ja Norsut · Katso lisää »
Nuolimadot
Nuolimadot (Chaetognatha) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Nuolimadot · Katso lisää »
Okapäämadot
Okapäämadot, aikaisemmin okakaulamadot (Kinorhyncha) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Okapäämadot · Katso lisää »
Ordovikikauden joukkotuho
Ordovikikauden joukkotuho oli joukkosukupuutto, joka tapahtui ordovikikauden lopulla 440 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Ordovikikauden joukkotuho · Katso lisää »
Ordovikikausi
Ordovikikausi eli ordoviikkikausi oli geologinen ajanjakso ja toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta kaudesta.
Uusi!!: Eläimet ja Ordovikikausi · Katso lisää »
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Uusi!!: Eläimet ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Parittelu
Haavanlasisiipiä parittelemassa. Parittelu (tai kopulaatio) on yksi- tai monisoluisten eläinten seksuaalikäyttäytymisen toimintaketju, joka johtaa naaraan ja koiraan sukupuolielinten yhtymiseen.
Uusi!!: Eläimet ja Parittelu · Katso lisää »
Pöllöt
Pöllöt (Strigidae) on pöllölintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Uusi!!: Eläimet ja Pöllöt · Katso lisää »
Perhoset
Perhoset (Lepidoptera) ovat hyönteisten lahko.
Uusi!!: Eläimet ja Perhoset · Katso lisää »
Permikauden joukkotuho
triaskaudelle (Tr). Permikauden joukkotuho oli Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto.
Uusi!!: Eläimet ja Permikauden joukkotuho · Katso lisää »
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Permikausi · Katso lisää »
Pesä
Pesä on eläinten omaksi ja poikastensa suojaksi tekemä rakennelma.
Uusi!!: Eläimet ja Pesä · Katso lisää »
Pesusieni
Pesusieni (Spongia officinalis) on sarveispiisieniin kuuluva sienieläin.
Uusi!!: Eläimet ja Pesusieni · Katso lisää »
Petoeläimet
Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia.
Uusi!!: Eläimet ja Petoeläimet · Katso lisää »
Piikkinahkaiset
Piikkinahkaiset (Echinodermata) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Piikkinahkaiset · Katso lisää »
Pikarimadot
Pikarimadot (Entoprocta joskus myös Kamptozoa) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Pikarimadot · Katso lisää »
Plankton
Planktoneliö (valtameren katka). Plankton (vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti.
Uusi!!: Eläimet ja Plankton · Katso lisää »
Polttiaiseläimet
Polttiaiseläimet (Cnidaria) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso, johon kuuluvat polyyppieläimet (Hydrozoa), meduusat (Scyphozoa), kuutiomeduusat (Cubozoa), pikarimeduusat (Staurozoa) ja korallieläimet (Anthozoa) sekä mikroskooppiset rakkoloisiot (Myxozoa).
Uusi!!: Eläimet ja Polttiaiseläimet · Katso lisää »
Raskaus
Raskaana oleva nainen. Raskaus tarkoittaa aikaa, jolloin naaraan elimistössä kehittyy hedelmöittynyt munasolu alkioksi ja myöhemmin sikiöksi.
Uusi!!: Eläimet ja Raskaus · Katso lisää »
Rataseläimet
Rataseläimet (Rotifera) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Rataseläimet · Katso lisää »
Ravinne
Ravinne on kemiallinen aine, jota eliöt tarvitsevat elääkseen tai kasvaakseen, tai eliöiden aineenvaihduntaan käyttämä aine, joka niiden pitää ottaa ympäristöstä.
Uusi!!: Eläimet ja Ravinne · Katso lisää »
Ravintoketju
Yksinkertaistetut esimerkit kahdesta erilaisesta ravintoketjusta. Ravintoketju kuvaa aineen ja energian kulkua trofiatasolta toiselle eliöyhteisössä.
Uusi!!: Eläimet ja Ravintoketju · Katso lisää »
Ruoansulatus
Ihmisen ruoansulatusjärjestelmä Ruoansulatus eli digestio saa aikaan sen, että monimutkaiset ravintoaineet pilkkoutuvat yksinkertaisiksi aineiksi, jotka ruumiin solut sitten käyttävät hyväkseen energianlähteenä ja rakennusmateriaalina.
Uusi!!: Eläimet ja Ruoansulatus · Katso lisää »
Ruoka
Balilaista ruokaa. Joachim Beuckelaer, 1560-1565. Ruoka on varsinkin syötäväksi varattua tai valmistettua ihmisten tai eläinten ravintoa.
Uusi!!: Eläimet ja Ruoka · Katso lisää »
Ruumiinlämpö
Ruumiinlämpö on tasalämpöisen eläimen elimistön lämpötila.
Uusi!!: Eläimet ja Ruumiinlämpö · Katso lisää »
Saastuminen
Öljyturman seurauksia. Saastuminen on ympäristön pilaantumista, joka aiheuttaa eliöille haittaa tai kuoleman.
Uusi!!: Eläimet ja Saastuminen · Katso lisää »
Sammakot
Sammakot eli pyrstöttömät sammakot eli varsinaiset sammakot (Anura, ennen myös Salientia) on yksi sammakkoeläinten kolmesta lahkosta.
Uusi!!: Eläimet ja Sammakot · Katso lisää »
Sammaleläimet
Sammaleläimet (Bryozoa tai Ectoprocta) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.
Uusi!!: Eläimet ja Sammaleläimet · Katso lisää »
Sauvasolu
Sauvasolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia hämärässä näkemiseen erikoistuneita fotoreseptorisoluja.
Uusi!!: Eläimet ja Sauvasolu · Katso lisää »
Seepia
Seepia (Sepia officinalis) on seepioiden lahkoon kuuluva mustekalalaji, joka elää Koillis-Atlantin alueella.
Uusi!!: Eläimet ja Seepia · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Uusi!!: Eläimet ja Selkärangattomat · Katso lisää »
Selkäranka
Ihmisen selkäranka sivulta nähtynä. Ylhäältä alas:1. kaulanikamat (7)2. rintanikamat (12)3. lannenikamat (5)4. ristiluu ja häntäluu. Selkäranka on vartalon tukirakenne, johon muut luut niveltyvät.
Uusi!!: Eläimet ja Selkäranka · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Eläimet ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Selluloosa
Selluloosa Selluloosa Selluloosa (C6H10O5)n on pitkäketjuinen, β-D-glukoosimolekyyleistä koostuva polysakkaridi, joka on rakenneaineena useimpien kasvien soluseinissä.
Uusi!!: Eläimet ja Selluloosa · Katso lisää »
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Uusi!!: Eläimet ja Sienet · Katso lisää »
Sienieläimet
Sienieläimet (Porifera) on eläinkunnan pääjakso, joka käsittää yli 5 000 etenkin merissä elävää lajia.
Uusi!!: Eläimet ja Sienieläimet · Katso lisää »
Silmä
Ihmisen silmä lähikuvassa. Silmä on aistinelin, joka vastaanottaa näköaistin tarvitseman informaation valosäteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
Uusi!!: Eläimet ja Silmä · Katso lisää »
Siluurikausi
Siluurikauden kaloja. Siluurikausi oli Maan historian geologinen ajanjakso, joka alkoi noin 439 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi 408,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläimet ja Siluurikausi · Katso lisää »
Soidin
Soidin tarkoittaa useilla linnuilla parittelua edeltävää käyttäytymistä, jonka seurauksena yksilöt tulevat sellaiseen fysiologiseen vireeseen, että parittelu on mahdollista.
Uusi!!: Eläimet ja Soidin · Katso lisää »
Solu
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.
Uusi!!: Eläimet ja Solu · Katso lisää »
Soluhengitys
Soluhengitys on aerobisissa oloissa elävien solujen aineenvaihdunnallinen reaktio, jonka avulla solut vapauttavat ravinnon sisältämää energiaa käyttöönsä.
Uusi!!: Eläimet ja Soluhengitys · Katso lisää »
Soluseinä
Läpinäkyvien soluseinien erottamia kasvisoluja Soluseinä on kasvisolujen ja lähes kaikkien bakteerien solukalvon ulkopuolinen rakenne.
Uusi!!: Eläimet ja Soluseinä · Katso lisää »
Sukaspintaiset
Sukaspintaiset (Gastrotricha) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Sukaspintaiset · Katso lisää »
Sukkulamadot
Sukkulamadot (Nematoda) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Sukkulamadot · Katso lisää »
Sukukypsyys
Sukukypsyys on eliön kehityksessä saavutettu vaihe, jolloin se pystyy lisääntymään.
Uusi!!: Eläimet ja Sukukypsyys · Katso lisää »
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Uusi!!: Eläimet ja Sukupuutto · Katso lisää »
Suomu
Särjen suomuja. Suomu on verinahan luutuma, joka yhdessä orvaskeden kanssa muodostaa kalojen sekä matelijoiden ihon.
Uusi!!: Eläimet ja Suomu · Katso lisää »
Suu
Ihmisen suun rakennekuva. Suu on pään osa, jota käytetään ensisijaisesti ravinnon pureskeluun ja puhumiseen.
Uusi!!: Eläimet ja Suu · Katso lisää »
Suvullinen lisääntyminen
Suvullinen lisääntyminen tarkoittaa lisääntymistä sukusolujen avulla, toisin kuin esimerkiksi suoralla solunjakautumisella tai itiöiden kautta.
Uusi!!: Eläimet ja Suvullinen lisääntyminen · Katso lisää »
Suvuton lisääntyminen
Suvuton lisääntyminen tarkoittaa eliön lisääntymistä jakautumalla tai muulla tavalla niin, että syntyvä uusi yksilö on geneettinen kopio emoeliöstä.
Uusi!!: Eläimet ja Suvuton lisääntyminen · Katso lisää »
Symbion
Symbion on eräs eläinsuku.
Uusi!!: Eläimet ja Symbion · Katso lisää »
Syvyysnäkö
Syvyysnäkö tarkoittaa näköaistin tai konenäön kykyä erottaa esineiden etäisyyksiä ja nähdä maailma kolmiulotteisena.
Uusi!!: Eläimet ja Syvyysnäkö · Katso lisää »
Taksonomia
Taksonomia on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua ja luokittelee niitä taksoneihin.
Uusi!!: Eläimet ja Taksonomia · Katso lisää »
Tappisolu
Tappisolutyyppien (S, M, L) normalisoidut herkkyyskäyrät valon eri aallonpituuksille. Tappisolun rakenne Tappisolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia valon aistimiseen erikoistuneita soluja.
Uusi!!: Eläimet ja Tappisolu · Katso lisää »
Tasalämpöisyys
Tasalämpöinen eli homeoterminen eliö on eliö, joka pyrkii pitämään ruumiinlämpötilansa samana vaihtelevista ympäristöolosuhteista huolimatta.
Uusi!!: Eläimet ja Tasalämpöisyys · Katso lisää »
Täydellinen muodonvaihdos
pistiäisen kehitys toukasta aikuiseksi Täydellinen muodonvaihdos on prosessi, jossa hyönteisen elinkiertoon liittyy neljä eri kehitysvaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen.
Uusi!!: Eläimet ja Täydellinen muodonvaihdos · Katso lisää »
Toisenvaraisuus
Toisenvaraisuus eli heterotrofisuus (heterone ’toinen’, trophe ’ravinto’) tarkoittaa sitä, että eliö ei pysty itse tuottamaan tarvitsemaansa energiaa vaan joutuu hankkimaan ravintonsa muulla tavalla.
Uusi!!: Eläimet ja Toisenvaraisuus · Katso lisää »
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Eläimet ja Triaskausi · Katso lisää »
Trilobiitit
Trilobiitit (Trilobita) ovat sukupuuttoon kuolleita niveljalkaisia, jotka muistuttavat jonkin verran molukkirapua tai siiraa.
Uusi!!: Eläimet ja Trilobiitit · Katso lisää »
Tuma
Elektronimikroskoopin kuva tumasta. Tumajyvänen erottuu tummana. Tuma on pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.
Uusi!!: Eläimet ja Tuma · Katso lisää »
Tupsumadot
Tupsumadot eli hevosenkenkämadot (Phoronida) on eläinkunnan pääjakso, johon kuuluvia lajeja tunnetaan kaikkiaan 15.
Uusi!!: Eläimet ja Tupsumadot · Katso lisää »
Uhanalaisuus
IUCN:n kolme uhanalaisuuden tasoa. Uhanalaisuus määritellään siten, että eliölajiin tai sen populaatioon kohdistuu lopullisen häviämisen vaara.
Uusi!!: Eläimet ja Uhanalaisuus · Katso lisää »
Ulkoinen tukiranka
Ulkoinen tukiranka on ulkoinen, anatominen rakenne, joka tukee ja suojaa organismin kehoa.
Uusi!!: Eläimet ja Ulkoinen tukiranka · Katso lisää »
Ulostaminen
Lampaan peräaukko ulostamisen aikana Ulostaminen eli defekaatio on ruoansulatuksen viimeinen vaihe.
Uusi!!: Eläimet ja Ulostaminen · Katso lisää »
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Uusi!!: Eläimet ja Uusi-Seelanti · Katso lisää »
Vaarantunut laji
Luokka ''Vaarantunut laji'' suhteessa muihin IUCN:n Punaisen listan tasoihin. Vaarantunut laji on eliölaji, jolla on suuri vaara kuolla sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana.
Uusi!!: Eläimet ja Vaarantunut laji · Katso lisää »
Vaihtolämpöisyys
Vaihtolämpöinen on eliö, jonka lämpötila muuttuu ympäristön mukaan.
Uusi!!: Eläimet ja Vaihtolämpöisyys · Katso lisää »
Vaisto
Vaisto tarkoittaa elävien olentojen (lajin) sisäänrakennettuja taipumuksia johonkin eläinlajille ominaiseen ja yleiseen käyttäytymiseen.
Uusi!!: Eläimet ja Vaisto · Katso lisää »
Valaat
Ryhävalaita Valaat (Cetacea) on vedessä elävien nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Eläimet ja Valaat · Katso lisää »
Väestönkasvu
Väestönkasvu tarkoittaa väkiluvun kasvua.
Uusi!!: Eläimet ja Väestönkasvu · Katso lisää »
Väkäkärsämadot
Väkäkärsämadot (Acanthocephala) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläimet ja Väkäkärsämadot · Katso lisää »
Värisokeus
Värisokeus on tila, jossa ihmisen väriaisti on normaalista poikkeava tai puuttuu kokonaan.
Uusi!!: Eläimet ja Värisokeus · Katso lisää »
Veri
Veren punasoluja Verenkiertoelimistö Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehon eri osiin ja kuona-aineita kehon kuona-aineidenpoistosta vastaaviin osiin.
Uusi!!: Eläimet ja Veri · Katso lisää »
Verkkokalvo
Verkkokalvoa. R: sauvasolu, C: tappisolu, M: Müllerin gliasolu Verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, joka muistuttaa rakenteeltaan keskushermostoa.
Uusi!!: Eläimet ja Verkkokalvo · Katso lisää »
Vieraslaji
Vieraslaji on eliölaji, joka ei esiinny tarkasteltavalla alueella alkuperäisenä, vaan ihmisen sinne joko tahattomasti tai tahallisesti siirtämänä kantana.
Uusi!!: Eläimet ja Vieraslaji · Katso lisää »
Viherhiukkanen
Kaaviokuva viherhiukkasen sisärakenteista. Valomikroskooppikuva viherhiukkasista. Viherhiukkanen eli kloroplasti on yksi kasvisoluissa ja eräissä levissä tavattavista soluelimistä, joissa tapahtuu eliölle energiaa tuottava yhteyttäminen.
Uusi!!: Eläimet ja Viherhiukkanen · Katso lisää »
Xenacoelomorpha
Xenacoelomorpha on eläinkunnan pääjakso, joka sisältää noin 400 lajia matoja.
Uusi!!: Eläimet ja Xenacoelomorpha · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Eläimet ja Yhteyttäminen · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Eläin, Eläinkunnan pääjaksot, Eläinkunta, Metazoa.
