Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
168 suhteet: Adenosiinitrifosfaatti, Aitotumaiset, Aivot, Alkueliöt, Arkosaurit, Bakteerit, Biodiversiteetti, Carl von Linné, Census of Marine Life, Dinosaurukset, DNA, Eläintiede, Eliö, Elimistö, Endoplasmakalvosto, Esiselkäjänteiset, Etologia, Eumetazoa, Fotosynteesi, Glukoosi, Golgin laite, Gordionin solmu, Haarniskaiset, Hämähäkinverkko, Hämähäkit, Hämähäkkieläimet, Hermokudos, Hermosto, Hiki, Holoseeni, Hyönteiset, Hyönteissyöjät, Hylkeet, Ihminen, Järvisieni, Johann Friedrich von Eschscholtz, Jouhimadot, Jurakausi, Kaikkiruokaisuus, Kala, Kalmarit, Kambrikauden lajiräjähdys, Kambrikausi, Kampaleukamadot, Kampamaneetit, Karhukaiset, Kastemato, Kasvinsyöjä, Kasvit, Käsnäjalkaiset, ..., Keskushermosto, Kettu, Kiivit, Kilpikonnat, Kirvat, Kissa, Kitiini, Korallieläimet, Kotilot, Kovakuoriaiset, Kryogeenikausi, Kudos, Kunta (biologia), Laakamadot, Laakkoeläimet, Lämmönsäätely, Leijona, Lepakot, Lierot, Lihansyöjä, Liitukauden joukkosukupuutto, Liitukausi, Likinäköisyys, Limamadot, Linnut, Lonkerojalkaiset, Luettelo eläimistä, Lysosomi, Ma (mittayksikkö), Maa, Makkaramadot, Matelijat, Meduusat, Merielämä, Merileguaani, Mesoproterotsooinen maailmankausi, Metsäjänis, Mitokondrio, Munasolu, Mustekalat, Napa-alue, Nestetasapaino, Neuroni, Nilviäiset, Nisäkkäät, Niveljalkaiset, Nivelmadot, Norsut, Nuolimadot, Okapäämadot, Onteloeläimet, Ordovikikausi, Partenogeneesi, Pöllöt, Perhoset, Perinnöllinen muuntelu, Permikauden joukkotuho, Pesusieni, Piikkinahkaiset, Pikarimadot, Plankton, Polttiaiseläimet, Prekambri, Punasolu, Rataseläimet, Ribosomi, Ruiskumadot, Ruoansulatus, Sammakot, Sammaleläimet, Sauvasolu, Seepia, Selkäjänne, Selkäjänteiset, Selkärangattomat, Selkäranka, Selkärankaiset, Selluloosa, Sienet, Sienieläimet, Sienieläinmäiset, Sifoni (biologia), Siluurikausi, Solu, Soluhengitys, Solulima, Solun tukiranka, Soluseinä, Stromatoliitti, Suikulaiset, Sukaspintaiset, Sukkulamadot, Susi, Suvullinen lisääntyminen, Suvuton lisääntyminen, Syvyysnäkö, Taksonomia, Tappisolu, Tasalämpöisyys, Tähtimadot, Toisenvaraisuus, Triaskausi, Trilobiitit, Tuma, Tumajyvänen, Tumakotelo, Tupsumadot, Uhanalaisuus, Ulkoinen tukiranka, Ultraviolettisäteily, Vaihtolämpöisyys, Vaippaeläimet, Väkäkärsämadot, Värekarva, Värisokeus, Verkkokalvo, Viherhiukkanen, Yhteyttäminen. Laajenna indeksi (118 lisää) »
Adenosiinitrifosfaatti
Adenosiinitrifosfaatti eli ATP on runsasenergiainen yhdiste, jota tuottavat mitokondriot soluhengityksellä, solulimassa glykolyysi ja viherhiukkaset fotosynteesin valoreaktioissa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Adenosiinitrifosfaatti · Katso lisää »
Aitotumaiset
Aitotumaiset (Eucarya) eli eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen tai ihmisen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Uusi!!: Eläinkunta ja Aivot · Katso lisää »
Alkueliöt
Alkueliöt eli protoktistit eli protistit (Protista) on nykyisessä merkityksessään sovinnainen yhteisnimitys niille alkeellisille aitotumaisille eliöryhmille, jotka eivät sukulaisuussuhteidensa perusteella kuulu kasveihin, eläimiin tai sieniin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Alkueliöt · Katso lisää »
Arkosaurit
Arkosaurit (Archosauria) olivat suuri diapsidimatelijaryhmä, joka kehittyi triaskauden alussa Archosauriformes-ryhmän esivanhemmista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Arkosaurit · Katso lisää »
Bakteerit
Bakteerit (eli eubakteerit tai aitobakteerit) (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion ”sauva”) on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta (ks. systematiikka).
Uusi!!: Eläinkunta ja Bakteerit · Katso lisää »
Biodiversiteetti
Koralliriutat ovat maapallon monimuotoisimpia ekosysteemeitä. Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus (myös elonkirjo, luonnonkirjo tai luonnon monimuotoisuus) tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Biodiversiteetti · Katso lisää »
Carl von Linné
Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné,; (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian isänä, ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi mutta Linné järjesti". Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten "kasvitieteilijöiden ruhtinas", "Uppsalan uusi Adam" ja "kukkaiskuningas".
Uusi!!: Eläinkunta ja Carl von Linné · Katso lisää »
Census of Marine Life
Census of Marine Life oli kymmenvuotinen vuosina 2000–2010 toiminut maailmanlaajuinen tiedeyhteisö, jossa työskenteli 2 700 tutkijaa yli 80 maasta tehtävänään tutkia, arvioida ja selittää merten monimuotoisuutta ja elämää.
Uusi!!: Eläinkunta ja Census of Marine Life · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset (Dinosauria) eli hirmuliskot olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Dinosaurukset · Katso lisää »
DNA
Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.
Uusi!!: Eläinkunta ja DNA · Katso lisää »
Eläintiede
Kuhankeittäjä (''Oriolus oriolus'') Eläintiede eli zoologia (kreik. zoon, eläin; logos, tieto) on eläinten rakennetta, toimintaa, kehitystä, suhteita, luokittelua ja eläimistöä käsittelevä tieteenala, jonka osa-alueita ovat esimerkiksi eläinekologia, eläinfysiologia sekä -anatomia ja etologia (eläinten käyttäytyminen).
Uusi!!: Eläinkunta ja Eläintiede · Katso lisää »
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Eliö · Katso lisää »
Elimistö
Elimistö on kemiallis-fyysillinen kokonaisuus.
Uusi!!: Eläinkunta ja Elimistö · Katso lisää »
Endoplasmakalvosto
Sentrioli Solulimakalvosto eli endoplasmakalvosto on yksi aitotumaisen solun soluelimistä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Endoplasmakalvosto · Katso lisää »
Esiselkäjänteiset
Esiselkäjänteiset (Hemichordata) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Esiselkäjänteiset · Katso lisää »
Etologia
Erilaisia eläinten käyttäytymisiä. Etologia on biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä, yleensä keskittyen käyttäytymiseen luonnollisissa olosuhteissa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Etologia · Katso lisää »
Eumetazoa
Eumetazoa (joskus myös Metazoa, Gastraeozoa tai Histozoa) eli monisoluiset on eläinkunnan alakunta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Eumetazoa · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Glukoosi
Glukoosi eli rypälesokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Glukoosi · Katso lisää »
Golgin laite
Sentrioli Valkosolu läpivalaisuelektronimikroskoopin kuvassa. Golgin laite näkyvissä alhaalla puoliympyränmuotoisina mustina renkaina. Golgin laite on tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, joka osallistuu proteiinien muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi hiilihydraattiryhmiä, jolloin syntyy glykoproteiineja.
Uusi!!: Eläinkunta ja Golgin laite · Katso lisää »
Gordionin solmu
''Aleksanteri Suuri leikkaa Gordionin solmun.'' Jean-Simon Berthélemyn maalaus. Gordionin solmu oli Zeuksen temppelissä Fryygian Gordionissa sijainnut monimutkainen solmu, jonka avaajasta legendan mukaan tulisi Aasian kuningas.
Uusi!!: Eläinkunta ja Gordionin solmu · Katso lisää »
Haarniskaiset
Haarniskaiset (Loricifera) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Haarniskaiset · Katso lisää »
Hämähäkinverkko
Ristihämähäkin (''Araneus diadematus'') kutoma verkko. Hämähäkinverkko on hämähäkin kutoma pyyntiverkko, joka tehdään kehruurauhasten tuottamasta seittirihmasta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Hämähäkinverkko · Katso lisää »
Hämähäkit
Hämähäkit (Araneae) ovat niveljalkaisiin (Arthropoda) kuuluvia hämähäkkieläimiä (Arachnida).
Uusi!!: Eläinkunta ja Hämähäkit · Katso lisää »
Hämähäkkieläimet
Hämähäkkieläimet (Arachnida) on niveljalkaisten (Arthropoda) luokka.
Uusi!!: Eläinkunta ja Hämähäkkieläimet · Katso lisää »
Hermokudos
Valomikroskooppikuva värjätystä ääreishermosta Hermokudos muodostuu hermosoluista eli neuroneista ja hermotukisoluista eli gliasoluista, joita on paljon enemmän kuin neuroneja.
Uusi!!: Eläinkunta ja Hermokudos · Katso lisää »
Hermosto
Hermosto Rupikonnan hermosto Hermosto on kompleksisen eliön hermosoluihin eli neuroneihin ja niiden sähkökemialliseen viestintään perustuva tiedonvälitys- ja säätelyjärjestelmä, joka vastaanottaa sekä eliön sisäistä että sen ulkopuolelta tulevaa informaatiota, muokkaa sitä ja ohjaa sen perusteella elimistön toimintaa edistäen eliön sopeutumista ympäristöönsä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Hermosto · Katso lisää »
Hiki
Hikipisaroita Hiki on hikirauhasen erittämää hajutonta suolaliuosta, jonka tärkein tehtävä on osallistua lämmönsäätelyyn.
Uusi!!: Eläinkunta ja Hiki · Katso lisää »
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa - 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Eläinkunta ja Holoseeni · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Eläinkunta ja Hyönteiset · Katso lisää »
Hyönteissyöjät
Hyönteissyöjät (Insectivora) on tieteellisessä luokittelussa aiemmin käytössä ollut nisäkäslahko.
Uusi!!: Eläinkunta ja Hyönteissyöjät · Katso lisää »
Hylkeet
Hylkeet (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia.
Uusi!!: Eläinkunta ja Hylkeet · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Eläinkunta ja Ihminen · Katso lisää »
Järvisieni
Järvisieni (Spongilla lacustris) on sarveispiisieniin kuuluva sienieläin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Järvisieni · Katso lisää »
Johann Friedrich von Eschscholtz
Johann Friedrich Eschscholtz Johann Friedrich Eschscholtz (12. marraskuuta (J: 1. marraskuuta) 1793 Tartto, Liivinmaan kuvernementti – 19. toukokuuta (J: 7. toukokuuta) 1831 Tartto) oli venäläinen, baltiansaksalaista syntyperää ollut lääkäri sekä kasvi-, eläin- ja hyönteistieteilijä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Johann Friedrich von Eschscholtz · Katso lisää »
Jouhimadot
Jouhimadot (Nematomorpha tai Gordiacea) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Jouhimadot · Katso lisää »
Jurakausi
Europasaurus holgeri''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Eläinkunta ja Jurakausi · Katso lisää »
Kaikkiruokaisuus
Varis on kaikkiruokainen lintu. Kaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kaikkiruokaisuus · Katso lisää »
Kala
Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kala · Katso lisää »
Kalmarit
Kalmarit (Teuthida) on yksi mustekaloihin kuuluvista nilviäislahkoista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kalmarit · Katso lisää »
Kambrikauden lajiräjähdys
Kambrikauden räjähdyksellä viitataan monisoluisen eläinlajiston nopeaan monimuotoistumiseen lyhyessä ajassa kambrikauden ja paleotsooisen maailmankauden alussa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kambrikauden lajiräjähdys · Katso lisää »
Kambrikausi
Trilobiitti fossiilina kivessä Kambrikausi on geologinen ajanjakso 542-490 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kambrikausi · Katso lisää »
Kampaleukamadot
Kampaleukamadot (Gnathostomulida) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kampaleukamadot · Katso lisää »
Kampamaneetit
Kampamaneetit (Ctenophora) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kampamaneetit · Katso lisää »
Karhukaiset
Karhukaiset (Tardigrada) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Karhukaiset · Katso lisää »
Kastemato
Kastemato eli kasteliero (Lumbricus terrestris) tarkoittaa yleisimmin suurinta Suomessa esiintyvää lajia lierojen heimon (Lumbricidae) 14 lajista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kastemato · Katso lisää »
Kasvinsyöjä
Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläinlaji, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kasvinsyöjä · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kasvit · Katso lisää »
Käsnäjalkaiset
Käsnäjalkaiset (Onychophora) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Käsnäjalkaiset · Katso lisää »
Keskushermosto
Keskushermoston osat: 1. Aivot 2. Aivorunko 3. Selkäydin Keskushermosto on keskussäätelyjärjestelmä, joka ohjaa kaikkea kehon toimintaa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Keskushermosto · Katso lisää »
Kettu
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kettu · Katso lisää »
Kiivit
Kiivit ovat Uudesta-Seelannista peräisin olevia lentokyvyttömiä lintuja, jotka muodostavat heimon Apterygidae ainoan suvun Apteryx.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kiivit · Katso lisää »
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) kuuluvat matelijoihin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kilpikonnat · Katso lisää »
Kirvat
Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kirvat · Katso lisää »
Kissa
Kissa eli kesykissa tai kotikissa (Felis catus, aiemmin Felis silvestris catus) on villikissasta (Felis silvestris) polveutuva ja petoeläinten (Carnivora) lahkon kissaeläinten (Felidae) heimoon kuuluva kesy nisäkäslaji.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kissa · Katso lisää »
Kitiini
Kitiini. Kitiini (kreikaksi khiton.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kitiini · Katso lisää »
Korallieläimet
Korallieläimet (Anthozoa) on polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksoon kuuluva luokka, johon suurin osa polttiaiseläinlajeista kuuluu.
Uusi!!: Eläinkunta ja Korallieläimet · Katso lisää »
Kotilot
Kotilot (Gastropoda) on suurin nilviäisluokka.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kotilot · Katso lisää »
Kovakuoriaiset
Kovakuoriaiset (Coleoptera) kuuluvat hyönteisten luokkaan.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kovakuoriaiset · Katso lisää »
Kryogeenikausi
Kryogeenikausi on neoproterotsooinen maailmankauden keskimmäinen jakso noin 720–635 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kryogeenikausi · Katso lisää »
Kudos
Kudos muodostuu vierekkäisistä, samalla tavoin toimivista soluista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kudos · Katso lisää »
Kunta (biologia)
Kunta eli pääryhmä on biologiassa korkein tai toiseksi korkein taksonominen ryhmä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Kunta (biologia) · Katso lisää »
Laakamadot
Laakamadot (Platyhelminthes) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Laakamadot · Katso lisää »
Laakkoeläimet
Laakkoeläimet (Placozoa) on alkeellisena pidetty eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Laakkoeläimet · Katso lisää »
Lämmönsäätely
Lämmönsäätely on eläimen tapa pitää ruumiinlämpönsä tasaisena ja sopivan korkeana silloinkin kun ympäristö on sitä kuumempi tai kylmempi.
Uusi!!: Eläinkunta ja Lämmönsäätely · Katso lisää »
Leijona
Leijona (Panthera leo) on suurikokoinen kissaeläin, joka elää villinä Afrikan savanneilla ja pienenä populaationa Intiassa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Leijona · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Lepakot · Katso lisää »
Lierot
Lierot (Lumbricidae) on harvasukasmatoihin kuuluva heimo, johon kuuluvia lajeja ovat muun muassa kasteliero ja tunkioliero.
Uusi!!: Eläinkunta ja Lierot · Katso lisää »
Lihansyöjä
Leijonalla on tyypilliset lihansyöjän hampaat. Kihokki houkuttelee hyönteisiä. Lihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Lihansyöjä · Katso lisää »
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläinkunta ja Liitukauden joukkosukupuutto · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläinkunta ja Liitukausi · Katso lisää »
Likinäköisyys
Normaali näkymä. Sama likinäköisenä (kameran linssit säädetty tuottamaan likinäköinen kuva). Likinäköisyyden korjaaminen linssillä. Likinäköisyys tai likitaittoisuus eli myopia on silmässä esiintyvä taittovika, joka korjataan koverilla linsseillä eli käyttämällä miinuslaseja.
Uusi!!: Eläinkunta ja Likinäköisyys · Katso lisää »
Limamadot
Limamadot (Nemertea), aiemmin myös nauhamadot, on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Limamadot · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Eläinkunta ja Linnut · Katso lisää »
Lonkerojalkaiset
Lonkerojalkaiset (Brachiopoda) eli brakiopodit, on ryhmä selkärangattomia merieläimiä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Lonkerojalkaiset · Katso lisää »
Luettelo eläimistä
Luettelo eläimistä lahkoittain ja heimoittain + kotieläimet omana ryhmänään.
Uusi!!: Eläinkunta ja Luettelo eläimistä · Katso lisää »
Lysosomi
Sentrioli Lysosomit ovat eläimissä esiintyviä yksinkertaisen kalvon verhoamia pyöreitä soluelimiä, joiden halkaisija on noin 0,5 \mu m. Solussa sijaitseva Golgin laite eli Golgin alue vastaa niiden tuottamisesta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Lysosomi · Katso lisää »
Ma (mittayksikkö)
Ma (englanniksi myös Myr "million years" tai suomeksi mvs "miljoona vuotta sitten") tarkoittaa miljoonaa vuotta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Ma (mittayksikkö) · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 15px) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Eläinkunta ja Maa · Katso lisää »
Makkaramadot
Makkaramadot (Priapulida) on pieni eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Makkaramadot · Katso lisää »
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on selkärankaisten luokka, johon kuuluvat muun muassa liskot, käärmeet, kilpikonnat ja krokotiilieläimet.
Uusi!!: Eläinkunta ja Matelijat · Katso lisää »
Meduusat
Meduusat (Scyphozoa, myös liuskameduusat tai varsinaiset meduusat) on yksi polttiaiseläinten pääjakson luokista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Meduusat · Katso lisää »
Merielämä
Liemikilpikonna uiskentelemassa merenpohjan yllä Meritähtiä ja merivuokkoja Ryhävalaita Merielämä käsittää kaikki kasvit, eläimet ja muut eliöt, jotka elävät merien suolaisessa merivedessä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Merielämä · Katso lisää »
Merileguaani
Merileguaani (Amblyrhynchus cristatus) on Galápagossaarilla elävä endeeminen liskolaji.
Uusi!!: Eläinkunta ja Merileguaani · Katso lisää »
Mesoproterotsooinen maailmankausi
Mesoproterotsooinen maailmankausi oli 1,6–1,0 miljardia vuotta sitten, Se oli prekambriajan proterotsooinen eonin keskimmäinen jakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Mesoproterotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Metsäjänis
Metsäjänis (Lepus timidus) on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs, joka on sopeutunut pohjoisen Euraasian oloihin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Metsäjänis · Katso lisää »
Mitokondrio
Sentrioli Mitokondrio on soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu.
Uusi!!: Eläinkunta ja Mitokondrio · Katso lisää »
Munasolu
Ihmisen munasolu Munasolu on naaraseläinten sukusolu.
Uusi!!: Eläinkunta ja Munasolu · Katso lisää »
Mustekalat
Mustekalat (Coleoidea) ovat merten nilviäisiä, joilla on suuri pää ja hyvin kehittyneet silmät, ja joiden suuta ympäröi joko kahdeksan tai kymmenen imukupein varustettua lonkeroa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Mustekalat · Katso lisää »
Napa-alue
Napa-alueiden sijainti. Napa-alueilla tarkoitetaan Maan maantieteellisiä napoja ympäröiviä alueita.
Uusi!!: Eläinkunta ja Napa-alue · Katso lisää »
Nestetasapaino
Nestetasapaino on veden saannin ja poistamisen välillä elimistössä vallitseva tasapaino.
Uusi!!: Eläinkunta ja Nestetasapaino · Katso lisää »
Neuroni
Neuroni mikroskoopilla tarkasteltuna. Neuroni eli hermosolu on hermokudoksen solu, joka välittää hermoimpulsseja.
Uusi!!: Eläinkunta ja Neuroni · Katso lisää »
Nilviäiset
Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.
Uusi!!: Eläinkunta ja Nilviäiset · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Eläinkunta ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Niveljalkaiset
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Niveljalkaiset · Katso lisää »
Nivelmadot
Nivelmadot (Annelida) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, johon kuuluvat muun muassa juotikkaat ja lierot.
Uusi!!: Eläinkunta ja Nivelmadot · Katso lisää »
Norsut
Norsut eli elefantit (Elephantidae) ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Norsut · Katso lisää »
Nuolimadot
Nuolimadot (Chaetognatha) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Nuolimadot · Katso lisää »
Okapäämadot
Okapäämadot, aikaisemmin okakaulamadot (Kinorhyncha) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Okapäämadot · Katso lisää »
Onteloeläimet
Onteloeläimet (Coelenterata) on eläinkunnan luokittelussa aiemmin pääjaksona pidetty ryhmä, johon luettiin nykyiset polttiaiseläinten (Cnidaria) ja kampamaneettien (Ctenophora) pääjaksot.
Uusi!!: Eläinkunta ja Onteloeläimet · Katso lisää »
Ordovikikausi
Ordovikikausi on geologinen ajanjakso, joka on toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta jaksosta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Ordovikikausi · Katso lisää »
Partenogeneesi
Partenogeneesillä eli neitseellisellä syntymisellä tarkoitetaan alkion syntymistä naaraspuolisesta sukusolusta ilman koiraspuolisen sukupuolisolun vaikutusta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Partenogeneesi · Katso lisää »
Pöllöt
Pöllöt (Strigidae) on lintuheimo.
Uusi!!: Eläinkunta ja Pöllöt · Katso lisää »
Perhoset
Perhoset (Lepidoptera) ovat hyönteisten lahko.
Uusi!!: Eläinkunta ja Perhoset · Katso lisää »
Perinnöllinen muuntelu
Perinnöllinen muuntelu eli geneettinen polymorfismi tarkoittaa eliöyksilöiden välillä esiintyviä geenien aiheuttamia eroja, erityisesti populaation sisällä esiintyvää vaihtelua.
Uusi!!: Eläinkunta ja Perinnöllinen muuntelu · Katso lisää »
Permikauden joukkotuho
Tunnettujen merieläinsukujen lukumäärä prosenteissa, jotka eivät esiinny seuraavalla mittausjaksolla. Suurin tunnettu pudotus on permikauden (P) lopussa siirryttäessä triaskaudelle (Tr). Permikauden joukkotuho oli Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto.
Uusi!!: Eläinkunta ja Permikauden joukkotuho · Katso lisää »
Pesusieni
Pesusieni (Spongia officinalis) on sarveispiisieniin kuuluva sienieläin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Pesusieni · Katso lisää »
Piikkinahkaiset
Piikkinahkaiset (Echinodermata) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Piikkinahkaiset · Katso lisää »
Pikarimadot
Pikarimadot (Entoprocta joskus myös Kamptozoa) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Pikarimadot · Katso lisää »
Plankton
Planktoneliö (valtameren katka). Plankton eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä virtausten mukana.
Uusi!!: Eläinkunta ja Plankton · Katso lisää »
Polttiaiseläimet
Polttiaiseläimet (Cnidaria) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso, johon kuuluvat polyyppieläimet (Hydrozoa), meduusat (Scyphozoa), kuutiomeduusat (Cubozoa), pikarimeduusat (Staurozoa) ja korallieläimet (Anthozoa).
Uusi!!: Eläinkunta ja Polttiaiseläimet · Katso lisää »
Prekambri
stromatoliitteja, varhaisia bakteerimattoja kivettyminä. Prekambri on geologinen ajanjakso, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4 600 miljoonaa vuotta sitten) fanerotsooisen aionin alkuun (541 miljoonaa vuotta) saakka.
Uusi!!: Eläinkunta ja Prekambri · Katso lisää »
Punasolu
Veren punasoluja. Punasolu eli erytrosyytti on yksi elimistön pienimmistä soluista, jonka tehtävänä on kuljettaa veren mukana kudoksiin happea.
Uusi!!: Eläinkunta ja Punasolu · Katso lisää »
Rataseläimet
Rataseläimet (Rotifera) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Rataseläimet · Katso lisää »
Ribosomi
Ribosomi on sille tyypillisestä proteiinista ja RNA:sta koostuva pieni soluelin, jonka pinnalla proteiinisynteesi tapahtuu.
Uusi!!: Eläinkunta ja Ribosomi · Katso lisää »
Ruiskumadot
Ruiskumadot (Sipuncula tai Sipunculoidea) on ovat jaokkeettomia, kaksikylkisesti symmetrisiä merenpohjan matoja.
Uusi!!: Eläinkunta ja Ruiskumadot · Katso lisää »
Ruoansulatus
Ihmisen ruoansulatusjärjestelmä Ruoansulatus eli digestio saa aikaan sen, että monimutkaiset ravintoaineet pilkkoutuvat yksinkertaisiksi aineiksi, jotka ruumiin solut sitten käyttävät hyväkseen energianlähteenä ja rakennusmateriaalina.
Uusi!!: Eläinkunta ja Ruoansulatus · Katso lisää »
Sammakot
Sammakot eli pyrstöttömät sammakot eli varsinaiset sammakot (Anura, ennen myös Salientia) on yksi sammakkoeläinten kolmesta lahkosta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Sammakot · Katso lisää »
Sammaleläimet
Sammaleläimet (Bryozoa tai Ectoprocta) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Sammaleläimet · Katso lisää »
Sauvasolu
Sauvasolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia hämärässä näkemiseen erikoistuneita näköreseptorisoluja.
Uusi!!: Eläinkunta ja Sauvasolu · Katso lisää »
Seepia
Seepia (Sepia officinalis) on seepioiden lahkoon kuuluva mustekalalaji, joka elää Koillis-Atlantin alueella.
Uusi!!: Eläinkunta ja Seepia · Katso lisää »
Selkäjänne
Selkäjänne (chorda dorsalis, notochorda) on selkäjänteisillä suolen ja selkäytimen välissä sijaitseva sauvamainen, jaokkeeton ja kimmoisa tukielin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Selkäjänne · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) on termi, jolla kuvataan eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Selkärangattomat · Katso lisää »
Selkäranka
Ihmisen selkäranka sivulta nähtynä Selkäranka tukee vartaloa ja suojaa selkäydintä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Selkäranka · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi selkäjänteisten pääjakson alajaksoista.
Uusi!!: Eläinkunta ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Selluloosa
Selluloosa Selluloosa Selluloosa (C6H10O5)n on pitkäketjuinen, β-D-glukoosimolekyyleistä koostuva polysakkaridi, joka on rakenneaineena useimpien kasvien soluseinissä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Selluloosa · Katso lisää »
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Sienet · Katso lisää »
Sienieläimet
Sienieläimet (Porifera) on eläinkunnan pääjakso, joka käsittää yli 5 000 etenkin merissä elävää lajia.
Uusi!!: Eläinkunta ja Sienieläimet · Katso lisää »
Sienieläinmäiset
Sienieläinmäiset (Parazoa) on eläinkunnan alakunta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Sienieläinmäiset · Katso lisää »
Sifoni (biologia)
Sifoni eli suppilo on nilviäisillä esiintyvä anatominen rakenne.
Uusi!!: Eläinkunta ja Sifoni (biologia) · Katso lisää »
Siluurikausi
Siluurikauden kaloja. Siluurikausi (439–408,5 miljoonaa vuotta sitten) oli Maan historian geologinen ajanjakso, jonka aikana elämää oli enimmäkseen merissä, mutta hämähäkkieläimet ja skorpionit vaelsivat maalle.
Uusi!!: Eläinkunta ja Siluurikausi · Katso lisää »
Solu
Kasvisolun rakenne Eläinsolun rakenne Solu on kaikkien elävien organismien rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.
Uusi!!: Eläinkunta ja Solu · Katso lisää »
Soluhengitys
Soluhengitys on aerobisissa oloissa elävien solujen aineenvaihdunnallinen reaktio, jonka avulla solut vapauttavat ravinnon sisältämää energiaa käyttöönsä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Soluhengitys · Katso lisää »
Solulima
Sentrioli Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.
Uusi!!: Eläinkunta ja Solulima · Katso lisää »
Solun tukiranka
Sentriolimikrotubulukset vihreinä ja tuma sinisenä. Solun tukiranka eli sytoskeletoni muodostuu pääosin kolmenlaisista rakenteista, aktiini- eli mikrofilamenteista, mikrotubuluksista ja välikokoisista säikeistä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Solun tukiranka · Katso lisää »
Soluseinä
Läpinäkyvien soluseinien erottamia kasvisoluja Soluseinä on kasvisolujen ja lähes kaikkien bakteerien solukalvon ulkopuolinen rakenne.
Uusi!!: Eläinkunta ja Soluseinä · Katso lisää »
Stromatoliitti
Prekambrikauden stromatoliittejä Glacierin kansallispuistossa, Montanassa Stromatoliitti on kupumainen kivimuodostuma, joka on syntynyt mineraalien ja sedimenttien kertyessä syanobakteereiden muodostamiin yhdyskuntiin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Stromatoliitti · Katso lisää »
Suikulaiset
Suikulaiset eli putkisydämiset (Cephalochordata) ovat alkeellisten selkäjänteisten ryhmä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Suikulaiset · Katso lisää »
Sukaspintaiset
Sukaspintaiset (Gastrotricha) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Sukaspintaiset · Katso lisää »
Sukkulamadot
Sukkulamadot (Nematoda) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Sukkulamadot · Katso lisää »
Susi
Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira.
Uusi!!: Eläinkunta ja Susi · Katso lisää »
Suvullinen lisääntyminen
Suvullinen lisääntyminen tarkoittaa lisääntymistä sukusolujen avulla, toisin kuin esimerkiksi suoralla solunjakautumisella tai itiöiden kautta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Suvullinen lisääntyminen · Katso lisää »
Suvuton lisääntyminen
Suvuton lisääntyminen tarkoittaa eliön lisääntymistä jakautumalla tai muulla tavalla niin, että syntyvä uusi yksilö on geneettinen kopio emoeliöstä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Suvuton lisääntyminen · Katso lisää »
Syvyysnäkö
Syvyysnäkö tarkoittaa näköaistin tai konenäön kykyä erottaa esineiden etäisyyksiä ja nähdä maailma kolmiulotteisena.
Uusi!!: Eläinkunta ja Syvyysnäkö · Katso lisää »
Taksonomia
Taksonomia on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua ja luokittelee niitä taksoneihin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Taksonomia · Katso lisää »
Tappisolu
Tappisolutyyppien (S, M, L) normalisoidut herkkyyskäyrät valon eri aallonpituuksille. Tappisolun rakenne Tappisolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia valon aistimiseen erikoistuneita soluja.
Uusi!!: Eläinkunta ja Tappisolu · Katso lisää »
Tasalämpöisyys
Tasalämpöinen eli homeoterminen eliö on eliö, joka pyrkii pitämään ruumiinlämpötilansa samana vaihtelevista ympäristöolosuhteista huolimatta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Tasalämpöisyys · Katso lisää »
Tähtimadot
Tähtimadot (Echiura) ovat merenpohjan pehmeitä, sukasellisia, mutta jaokkeettomia matoja, joita on pidetty erillisenä eläinkunnan pääjaksona.
Uusi!!: Eläinkunta ja Tähtimadot · Katso lisää »
Toisenvaraisuus
Toisenvaraisuus eli heterotrofisuus (heterone ’toinen’, trophe ’ravinto’) tarkoittaa sitä, että eliö ei pysty itse tuottamaan tarvitsemaansa energiaa vaan joutuu hankkimaan ravintonsa muulla tavalla.
Uusi!!: Eläinkunta ja Toisenvaraisuus · Katso lisää »
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso mesotsooisella maailmankaudella noin 252-201 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Eläinkunta ja Triaskausi · Katso lisää »
Trilobiitit
Trilobiitit (Trilobita) ovat sukupuuttoon kuolleita niveljalkaisia, jotka muistuttavat jonkin verran molukkirapua tai siiraa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Trilobiitit · Katso lisää »
Tuma
Sentrioli Tuma on eukaryoottisen solun geneettinen keskus.
Uusi!!: Eläinkunta ja Tuma · Katso lisää »
Tumajyvänen
Tuma mikroskooppikuvassa, tumajyvänen näkyy tummempana alueena Tumajyvänen eli nukleoli on tuman ribosomeja tuottava osa, joka muodostuu solunjakautumisen välivaiheen aikana.
Uusi!!: Eläinkunta ja Tumajyvänen · Katso lisää »
Tumakotelo
Tumakotelo erottaa tuman muusta solusta.
Uusi!!: Eläinkunta ja Tumakotelo · Katso lisää »
Tupsumadot
Tupsumadot eli hevosenkenkämadot (Phoronida) on eläinkunnan pääjakso, johon kuuluvia lajeja tunnetaan kaikkiaan 15.
Uusi!!: Eläinkunta ja Tupsumadot · Katso lisää »
Uhanalaisuus
Uhanalaisuus määritellään perinteisesti siten, että eliölajiin tai sen populaatioon kohdistuu lopullisen häviämisen vaara.
Uusi!!: Eläinkunta ja Uhanalaisuus · Katso lisää »
Ulkoinen tukiranka
Ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton (eng. exoskeleton) on ulkoinen, anatominen rakenne, joka tukee ja suojaa organismin kehoa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Ulkoinen tukiranka · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily eli lyhennettynä UV-säteily, on sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Vaihtolämpöisyys
Vaihtolämpöinen eli poikiloterminen on eliö, jonka lämpötila muuttuu ympäristön mukaan.
Uusi!!: Eläinkunta ja Vaihtolämpöisyys · Katso lisää »
Vaippaeläimet
Vaippaeläimet (Tunicata tai Urochordata) on alkeellisten selkäjänteisten eläinten alajakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Vaippaeläimet · Katso lisää »
Väkäkärsämadot
Väkäkärsämadot (Acanthocephala) on eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Eläinkunta ja Väkäkärsämadot · Katso lisää »
Värekarva
Värekarva eli cilium (monikko cilia) on solun pinnalla oleva karvamainen rakenne jonka tehtävä on yleensä joko liikuttaa nestettä solun pinnalla tai liikuttaa itse solua nesteessä.
Uusi!!: Eläinkunta ja Värekarva · Katso lisää »
Värisokeus
Värisokeuden havaitsemiseen käytetty Ishiharan testi. Puna-vihersokeat näkevät kuvassa luvun 21 tai eivät mitään. Normaalisti nähdään luku 74. Tietokoneen näytön asetukset voivat vaikuttaa testin toimivuuteen. Punainen ja vihreä omena värisokean silmin. Värisokeus on tila, jossa ihmisen väriaisti on häiriintynyt tai se puuttuu kokonaan.
Uusi!!: Eläinkunta ja Värisokeus · Katso lisää »
Verkkokalvo
Verkkokalvoa. R: sauvasolu, C: tappisolu, M: Müllerin gliasolu Verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, joka muistuttaa rakenteeltaan keskushermostoa.
Uusi!!: Eläinkunta ja Verkkokalvo · Katso lisää »
Viherhiukkanen
Kloroplastin poikkileikkaus. Valomikroskooppikuva kloroplasteista. Viherhiukkanen eli kloroplasti on yksi kasvisoluissa ja eräissä levissä tavattavista soluelimistä, joissa tapahtuu eliölle energiaa valosta tuottava yhteyttäminen.
Uusi!!: Eläinkunta ja Viherhiukkanen · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Eläinkunta ja Yhteyttäminen · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Eläimet, Eläin, Eläinkunnan pääjaksot, Metazoa.
