Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
20 suhteet: Aias, Akhilleus, Amfora, Antiikin Ateena, Antiikin Kreikan keramiikka, Antiikin Kreikka, Charlottenburg, Dionysos, Dionysos-malja, Friisi (arkkitehtuuri), Herakles, Keramiikka, Kerberos, Krateeri, Kreikan arkaainen kausi, Kyliks, Mustakuviokeramiikka, Ryhmä E, Signeeraus, Terrakotta.
Aias
lekyytissä noin vuodelta 510 eaa. Aias (tai Ajax) oli kreikkalaisessa mytologiassa Telamonin poika ja Salamiin ruhtinas.
Uusi!!: Eksekias ja Aias · Katso lisää »
Akhilleus
Patrokloksen haavoja. Akhilleus (joskus myös Akilles) oli Homeroksen mukaan urhoollisin Troijan sodan kreikkalaisista sankareista, fthialaisten myrmidonien kuninkaan Peleuksen ja merenjumalatar Thetiin poika eli heeros, jota kentauri Kheiron ja sitten Foiniks kasvattivat.
Uusi!!: Eksekias ja Akhilleus · Katso lisää »
Amfora
mustakuviotekniikalla koristeltu kaula-amfora, n. 500 eaa. Amfora on antiikin aikana käytetty keraaminen kuljetus- ja säilytysastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Amforoiden muodoissa ja koossa on paljon vaihtelua. Tärkeimmät ylätason tyypit ovat kaula-amfora, vatsa-amfora, kuljetusamfora ja kahva-amfora. Lisäksi varsinkin kaula- ja vatsa-amforoista on tunnistettu lukuisia alityyppejä.
Uusi!!: Eksekias ja Amfora · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Eksekias ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin Kreikan keramiikka
Antiikin Kreikan keramiikka (käsitti poltetusta savesta tehdyt astiat, lamput ja muut esineet. Astioita, joista käytetään yleisnimitystä vaasi, käytettiin arkikäytössä ruoan ja nesteiden kuljetuksessa, säilytyksessä ja tarjoilussa, mutta niillä oli usein myös erityinen seremoniallinen merkitys. Keramiikkataiteessa keskeistä oli vaasien maalauskuviointi. Keramiikan tutkimuksesta on tullut tärkeä osa antiikintutkimusta.Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Keramiikka”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 257–258. Kreikkalaisen maailman varhaisimmat käsin tehdyt keraamiset esineet ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle noin 5000 eaa. Dreijaa eli savenvalajan pyörää alettiin käyttää Manner-Kreikan minyalaisten parissa keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa. ja Kreetan minolaisessa kulttuurissa noin 1900 eaa. Antiikin ajan keramiikka alkoi nousta protogeometriselta kaudelta noin 1000 eaa. lähtien. Myöhemmin keramiikan tuotantoa hallitsi Korintissa tuotettu korinttilainen keramiikka, mutta Ateenassa tuotettu attikalainen keramiikka syrjäytti sen 500-luvulla eaa. Attikalainen keramiikka saavutti huippukautensa myöhäisellä arkaaisella ja varhaisella klassisella kaudella noin 570–440 eaa. mutta taantui tämän jälkeen samalla, kun keramiikantuotannon painopiste siirtyi muualle.Rodgers 2017, s. 357. Vaasien muotoilu ja koristelu vaihtelivat eri aikoina, ja siten niiden perusteella antiikin Kreikan historiaa voidaan tutkimuksessa jakaa kulttuurikausiin ja -alueisiin. Keramiikka säilyy hyvin, ja siksi se on arkeologisissa löydöksissä yliedustettuna suhteessa monista muista materiaaleista, kuten kankaasta, metallista ja puusta, tehtyihin esineisiin. Näistä syistä löydetyt keramiikan osat ovat erittäin tärkeitä eri rauniovaiheiden ajoittamisen kannalta. Lisäksi keraamisten tuotteiden levinneisyys antaa tutkijoille tärkeää tietoa ajan kauppasuhteista ja -reiteistä, joten ne ovat sirpaleinakin arkeologeille tärkeä informaation lähde. Kuva-aiheista saadaan tietoa tuon ajan uskonnollisesta elämästä ja arjen tapakulttuurista sekä muun muassa urheilusta, merenkulusta, tarustosta ja sodankäynnistä. Vaasimaalaukset ovat nykyisin tärkein esimerkki varhaisesta kreikkalaisesta maalaustaiteesta. Kreikkalaisille itselleen vaasimaalaukset olivat vähempimerkityksisiä kuin seinä- ja paneelimaalaukset, joista on säilynyt nykaikaan vain vähäisiä esimerkkejä, siinä missä keramiikkaa tunnetaan runsain mitoin. Merkittävimpiä maalaustyylejä olivat mustakuvio- ja punakuviotekniikka.
Uusi!!: Eksekias ja Antiikin Kreikan keramiikka · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Eksekias ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Charlottenburg
Charlottenburgin sijainti Charlottenburg-Wilmersdorfissa (iso kuva) ja Charlottenburg-Wilmersdorfin sijainti Berliinissä (pieni kuva) Charlottenburgin kaupunginosan kartta Charlottenburg on yksi Berliinin kaupunginosista.
Uusi!!: Eksekias ja Charlottenburg · Katso lisää »
Dionysos
Dionysos 500-luvulta eaa. peräisin olevassa kreikkalaisessa maalauksessa. Dionysos on kreikkalaisessa mytologiassa viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala.
Uusi!!: Eksekias ja Dionysos · Katso lisää »
Dionysos-malja
Dionysos-malja on antiikin kreikkalainen kyliks eli juomamalja, joka on tehty arkaaisella kaudella noin vuonna 530 eaa.
Uusi!!: Eksekias ja Dionysos-malja · Katso lisää »
Friisi (arkkitehtuuri)
Doorilainen friisi (merkitty vihreällä) osana entablementtia. Friisi on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston keskimmäinen osa, joka on usein koristeltu reliefein.
Uusi!!: Eksekias ja Friisi (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Herakles
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Uusi!!: Eksekias ja Herakles · Katso lisää »
Keramiikka
Etruskien valmistamaa keramiikkaa Saviruukku Louvressa Keramiikka tarkoittaa savipohjaisista raaka-aineista valmistettuja esineitä, jotka ovat käyneet läpi keraamisen polttoprosessin.
Uusi!!: Eksekias ja Keramiikka · Katso lisää »
Kerberos
Kerberos. Gustave Dorén kaiverrus. Kerberos ("ker berethrou", 'kuopan hirviö' tai 'kuopan demoni') on Kreikan mytologiassa koira, joka vartioi Haadeen eli manalan porttia.
Uusi!!: Eksekias ja Kerberos · Katso lisää »
Krateeri
Punakuviotekniikalla koristeltu kellokrateeri, n. 420 eaa. Louvre. Krateeri on antiikin aikana käytetty keraaminen sekoitusmalja, jota käytettiin viiniin ja veden sekoittamiseen.
Uusi!!: Eksekias ja Krateeri · Katso lisää »
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Uusi!!: Eksekias ja Kreikan arkaainen kausi · Katso lisää »
Kyliks
Kyliks on antiikin aikana käytetty keraaminen viinimalja.
Uusi!!: Eksekias ja Kyliks · Katso lisää »
Mustakuviokeramiikka
attikalainen kaula-amfora, n. 510 eaa. J. Paul Gettyn museo. Mustakuviokeramiikka (mustakuviotyyli) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jossa vaasin koristelu on tehty mustalla savenväriseksi jätetylle taustalle.
Uusi!!: Eksekias ja Mustakuviokeramiikka · Katso lisää »
Ryhmä E
Herakles taistelee Geryonia vastaan, taustalla kuoleva Eurytion. Yksityiskohta tuntemattoman Ryhmään E kuuluneen maalarin koristelemasta amforasta, n. 540 eaa. Ryhmä E (englanninkielisessä tutkimuksessa Group E) oli antiikin kreikkalainen vaasimaalarien ryhmä, joka tuotti attikalaista mustakuviokeramiikkaa.
Uusi!!: Eksekias ja Ryhmä E · Katso lisää »
Signeeraus
Pablo Picasson signeeraus. Signeeraus tai signatuuri (latinan sanasta signum ’merkki’) on taiteilijan henkilöllisyyden osoittava merkki, useimmiten hänen nimikirjoituksensa tai sen osa.
Uusi!!: Eksekias ja Signeeraus · Katso lisää »
Terrakotta
Intialainen terrakottaveistos Hanuman-jumalasta. Terrakotta (.
Uusi!!: Eksekias ja Terrakotta · Katso lisää »
