Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Ahmed III, Anatolia, Çorlulu Damat Ali pašša, Balkan, Islam, Janitsaarit, Kaukasus, Mehmed pašša Sokolović, Mehmed Valloittaja, Murad I, Orjuus, Osmanien valtakunta, Skanderbeg, Sulttaani, Suurvisiiri.
Ahmed III
Ahmed III, myös Aḥmad III (30. joulukuuta 1673 – 1. heinäkuuta 1736) oli Osmanien valtakunnan 23.
Uusi!!: Devşirme ja Ahmed III · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Devşirme ja Anatolia · Katso lisää »
Çorlulu Damat Ali pašša
Çorlulu Damat Ali pašša (1670 Çorlu – 1711 Mytilini) oli Osmanien valtakunnan suurvisiiri 3.
Uusi!!: Devşirme ja Çorlulu Damat Ali pašša · Katso lisää »
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Devşirme ja Balkan · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Devşirme ja Islam · Katso lisää »
Janitsaarit
Janitsaarien lippu Janitsaari Janitsaarit (”uusi armeija”) olivat Osmanien valtakunnan orjasotilaita ja armeijan ja laivaston eliitti- ja ydinjoukkoja 1300-luvulta 1800-luvulle.
Uusi!!: Devşirme ja Janitsaarit · Katso lisää »
Kaukasus
Kaukasus on 1 100 kilometriä pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Uusi!!: Devşirme ja Kaukasus · Katso lisää »
Mehmed pašša Sokolović
Mehmed pašša Sokolović Mehmed pašša Sokolović (noin 1505 Sokolovići, Osmanien valtakunta – 1579 Konstantinopoli, Osmanien valtakunta) oli osmanien valtiomies, joka oli kotoisin nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueelta.
Uusi!!: Devşirme ja Mehmed pašša Sokolović · Katso lisää »
Mehmed Valloittaja
Mehmed II (30. maaliskuuta 1432 – 3. toukokuuta 1481) oli osmanien valtakunnan sulttaani.
Uusi!!: Devşirme ja Mehmed Valloittaja · Katso lisää »
Murad I
Murad I (1319 tai 1326–1389, kutsumanimeltään Hüdavendiğar, Jumalan sotilas) oli Osmanien valtakunnan hallitsija vuodesta 1362 vuoteen 1389.
Uusi!!: Devşirme ja Murad I · Katso lisää »
Orjuus
Orjia Itä-Afrikassa Orjuus tarkoittaa henkilöön kohdistuvaa riistoa, jota tämä ei pysty torjumaan pakon käytön ja väkivallan takia.
Uusi!!: Devşirme ja Orjuus · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Devşirme ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Skanderbeg
Skanderbeg. Kaiverrus vuodelta 1600. Georg Kastriota, 6. toukokuuta (epävarma) 1405 – 17. tammikuuta 1468), yleisesti tunnettu nimellä Skanderbeg, on Albanian historian tärkeimpiä henkilöitä. Maan kansallissankaria kutsutaan myös ”Albanian lohikäärmeeksi”. Hänet tunnetaan pääosin hänen taistelustaan osmaneja vastaan. Gjergj joutui kuusivuotiaana vuonna 1412 eroon vanhemmistaan ja lähtemään sotilaskoulutukseen Turkkiin. Tämä johtui siitä, että Albania oli osmanien Turkin alistama, ja sulttaanin armeijaan kerättiin niin sanotulla devşirme-järjestelmällä poikia valloitetuista maista. Tällä tavalla muodostuivat esimerkiksi maineikkaat janitsaarit. Muslimina poika vaihtoi nimensä Iskanderiksi ja siihen liitettiin myöhemmin pääte beg, joka tarkoittaa herraa tai päällikköä. Näin muodostui nimi Skanderbeg. Skanderbeg kohosi turkkilaisena sotilaana nopeasti tuhansien ratsumiesten komentajaksi. Johtaessaan joukon entiselle kotiseudulleen hän joutui aatteelliseen ristiriitaan. Hän ratkaisi asian pakenemalla Nišin taistelun jälkeen 1443 Turkin armeijan riveistä ja ottamalla aseellisesti haltuunsa vanhan kotikaupunkinsa Krujan. Valloituksena osoitukseksi hän nosti Krujan linnoituksen torniin punaisen lipun, jossa oli kaksipäinen kotka. Tätä tunnusta käytetään nykyään Albanian lipussa. Skanderbegin aukio Tiranan ydinkeskustassa, keskellä Skanderbegin ratsastajapatsas. Skanderbeg tuli kuuluisaksi energisyydestään ja levottomuudestaan. Hän oli jatkuvasti ratsailla ja teki iskuja osmanien varuskuntiin erityisesti Kastriotan maakunnassa. Turkki kokosi 40 000 miehen armeijan häntä vastaan. Puolustajat saivat kootuksi 15 000 miestä, joista puolet oli ratsumiehiä. Puolustusliittoa kutsuttiin Lezhën liigaksi. Kesäkuussa 1444 armeijat kohtasivat Torviollissa Itä-Albaniassa. Skanderbeg löi vastustajansa täydellisesti, mutta turkkilaiset eivät jättäneet albaaneja rauhaan. Osmanisulttaani Mehmed II kävi 25 vuoden ajan sotaa heitä vastaan ja piiritti Krujaa useasti. Skanderbegin elinaikana albaanit puolustautuivat menestyksellisesti, ja saivat apua Venetsian tasavallalta. Venetsia kuitenkin lopetti tukensa pelätessään Skanderbegin kasvavaa valtaa. Skanderbegistä luvattiin tapporaha, mutta albanialaiset pystyivät puolustautumaan myös Venetsiaa vastaan. Skanderbeg kuoli malariaan vuonna 1468, ja albanialaisten puolustus romahti. Maa joutui osmanivaltion alistamaksi. Skanderbegin vaimo Andronike pakeni Italiaan vieden mukanaan joitakin kansallissankarille kuuluneita esineitä. Nämä ovat nykyisin albanialaisen kansallismielisyyden symboleja. Miekkaa ja vuohenpääkoristeista kypärää säilytetään Wienin taidehistoriallisessa museossa ja sen kopioita on esimerkiksi Krujan linnassa. Tiranan ydinkeskustassa sijaitseva aukio on nimetty Skanderbegin aukioksi, ja aukiolla on Skanderbergin ratsastajapatsas.
Uusi!!: Devşirme ja Skanderbeg · Katso lisää »
Sulttaani
Hussein Kamel Sulttaani on islamilaisessa maailmassa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Devşirme ja Sulttaani · Katso lisää »
Suurvisiiri
Suurvisiiri (tai Vezîr-i Âzam, osmaniksi صدر اعظم, وزیر اعظم) oli Osmanien valtakunnan pääministerin virkanimi.
Uusi!!: Devşirme ja Suurvisiiri · Katso lisää »
