Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Aleksanterin-koulu (Põltsamaa), Baltiansaksalaiset, Eesti Kirjameeste Selts, Jakob Hurt, Johann Köler, Johann Voldemar Jannsen, Pärnumaa, Pietari (kaupunki), Postimees, Sakala, Saksan kieli, Semstvo, Sosiaalidemokratia, Tarton laulujuhlat 1869, Tartto, Viljandi, Viron kansallinen herääminen, 1841, 1882, 19. maaliskuuta, 26. heinäkuuta.
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanterin-koulu (Põltsamaa)
Aleksanterin-koulu oli Põltsamaassa Virossa vuodesta 1888 vuoteen 1906 toiminut ylemmänasteinen kaupunkikoulu.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Aleksanterin-koulu (Põltsamaa) · Katso lisää »
Baltiansaksalaiset
Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Baltiansaksalaiset · Katso lisää »
Eesti Kirjameeste Selts
Eesti Kirjameeste Selts on Tartossa vuosina 1871–1893 toiminut virolainen kirjallisuus- ja kansanvalistusseura.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Eesti Kirjameeste Selts · Katso lisää »
Jakob Hurt
Jakob Hurt Jakob Hurt (22. heinäkuuta 1839 Vana-Koiola, Põlvamaa – 13. tammikuuta 1907 Pietari) oli virolainen kansanrunouden kerääjä ja julkaisija.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Jakob Hurt · Katso lisää »
Johann Köler
Johann Köler: Omakuva, vuodelta 1859. Johann Köler (8. maaliskuuta 1826 – 22. huhtikuuta 1899) oli virolainen taidemaalari ja maansa kansallisen heräämisen merkkihenkilöitä.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Johann Köler · Katso lisää »
Johann Voldemar Jannsen
Johann Voldemar Jannsen (16. toukokuuta 1819 Vändra – 13. heinäkuuta 1890 Tartto) oli virolainen lukkari, opettaja ja lehtimies.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Johann Voldemar Jannsen · Katso lisää »
Pärnumaa
Pärnumaa on yksi 15:stä Viron maakunnasta.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Pärnumaa · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Postimees
Postimees on virolainen sanomalehti, joka on perustettu Pärnussa vuonna 1857.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Postimees · Katso lisää »
Sakala
Sakala on Viron ensimmäinen poliittinen sanomalehti.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Sakala · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Saksan kieli · Katso lisää »
Semstvo
Semstvot huolehtivat myös paikallispostin kulusta. Petroskoin kihlakunnan semstvon postimerkki vuodelta 1901. Semstvo (myös maasäädyt) oli alueellinen itsehallintojärjestelmä Venäjällä vuosina 1864–1918.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Semstvo · Katso lisää »
Sosiaalidemokratia
Sosiaalidemokratia (vanh. sosialidemokratia) on poliittinen aate, joka kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Sosiaalidemokratia · Katso lisää »
Tarton laulujuhlat 1869
Tarton laulujuhlat 1869 oli Tartossa silloisessa Liivinmaan kuvernementissa järjestetty virolainen laulujuhla.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Tarton laulujuhlat 1869 · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Tartto · Katso lisää »
Viljandi
Taloja Vaksali-kadulla Viljandi on Viljandimaan maakunnan pääkaupunki Viron keskiosassa.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Viljandi · Katso lisää »
Viron kansallinen herääminen
Viron kansallinen herääminen on historian ajanjakso, jolloin Venäjän keisarikunnan alaisuudessa eläneet virolaiset tunnustivat itsensä kansaksi, joka ansaitsee oikeuden hallita itseään.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja Viron kansallinen herääminen · Katso lisää »
1841
Ei kuvausta.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja 1841 · Katso lisää »
1882
Vuosi 1882 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja 1882 · Katso lisää »
19. maaliskuuta
19.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja 19. maaliskuuta · Katso lisää »
26. heinäkuuta
26.
Uusi!!: Carl Robert Jakobson ja 26. heinäkuuta · Katso lisää »
