Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
89 suhteet: Ajattelu, Akatemia, Aleksandria, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikan kirjallisuus, Antiokia, Arethas Kesarealainen, Aristoteelinen logiikka, Aristoteles, Aristoteles-kommentaarit, Aristotelismi, Astrologia, Ateena, Barlaam Calabrialainen, Basileios Suuri, Bibliotheke, Bysantin valtakunta, Dialektiikka, Ekumeeninen kirkolliskokous, Ekumeeninen patriarkka, Energeia, Eustratios Nikaialainen, Filioque, Filosofi, Filosofia, Filosofikuningas, Fotios Suuri, Gennadios Skholarios, Georgios Gemistos Plethon, Georgios Pakhymeres, Gregorios Nazianzilainen, Gregorios Nyssalainen, Gregorios Palamas, Hesykasmi, Hypostaasi, Johannes Argyropulos, Johannes Bessarion, Johannes Damaskolainen, Johannes Italos, Johannes Khrysostomos, Käsikirjoitus, Keskiajan filosofia, Kirkkoisä, Konstantinopolin valloitus (1453), Kosmologia, Kristillinen teologia, Kristinusko, Latina, Leon Matemaatikko, Logiikka, ..., Logos, Luostari, Maksimos Planudes, Mikael Efesoslainen, Mikael Psellos, Mikael VII Dukas, Nikeforos Blemmydes, Nikeforos Gregoras, Nikeforos Khumnos, Nous, Oikeustiede, Olemassaolo, Olemus, Ontologia, Ortodoksinen kirkko, Ortodoksisen uskon tarkka esitys, Ousia, Platon, Platonismi, Poliittinen filosofia, Proklos, Pseudo-Dionysios Areopagita, Rationalismi, Renessanssi, Simplikios, Skolastiikka, Sofonias, Substanssi, Taikuus (yliluonnollinen), Theodoros Metokhites, Theodoros Smyrnalainen, Theodosius II, Tiedon lähde, Tuomas Akvinolainen, Uusplatonismi, Valtio (Platon), Vapaa tahto, Vapaat taidot, Venetsia. Laajenna indeksi (39 lisää) »
Ajattelu
Keskittynyttä ajattelua. Ajattelu on informaation mentaalista esitystä ja käsittelyä, sekä näiden vuorovaikutusta.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Ajattelu · Katso lisää »
Akatemia
Akatemia on korkeasti oppineiden yhteisö, kuvaannollisesti sekä myös kirjaimellisesti, kun puhutaan akateemikkojen ryhmistä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Akatemia · Katso lisää »
Aleksandria
Aleksandria (al-Iskandariyya; kopti, Rakotə) on kaupunki Egyptissä Välimeren rannalla, kannaksella, joka erottaa Välimeren murtovetisestä Mariout-järvestä, aivan Niilin suistossa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Aleksandria · Katso lisää »
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Antiikin filosofia · Katso lisää »
Antiikin Kreikan kirjallisuus
Antiikin Kreikan kirjallisuus viittaa antiikin aikana kreikan kielellä kirjoitettuihin kirjallisiin tuotteisiin.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Antiikin Kreikan kirjallisuus · Katso lisää »
Antiokia
Antiokia oli antiikin aikainen ja bysanttilaisaikainen kaupunki historiallisessa Syyriassa nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Antiokia · Katso lisää »
Arethas Kesarealainen
Arethas Kesarealainen (Caesarealainen) (n. 860–932) oli bysanttilainen teologi ja filosofi.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Arethas Kesarealainen · Katso lisää »
Aristoteelinen logiikka
Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Aristoteles · Katso lisää »
Aristoteles-kommentaarit
Aristoteles-kommentaareilla tarkoitetaan kaikkia niitä erityisesti antiikin ja keskiajan aikana kirjoitettuja teoksia, joiden tarkoituksena on Aristoteleen teosten selittäminen ja selventäminen.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Aristoteles-kommentaarit · Katso lisää »
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Aristotelismi · Katso lisää »
Astrologia
Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin ''Les Très Riches Heures du Duc de Berryn'' sivulla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Astrologia (tähti ja λόγος, logos, oppi) eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Astrologia · Katso lisää »
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Ateena · Katso lisää »
Barlaam Calabrialainen
Barlaam Calabrialainen, keskiaikainen miniatyyri. Barlaam Calabrialainen (Kalabrialainen tai Seminaralainen;; n. 1290–1348) oli bysanttilainen filosofi, teologi ja munkki, joka käsitteli teologisia kysymyksiä filosofisin menetelmin.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Barlaam Calabrialainen · Katso lisää »
Basileios Suuri
Kiovan luolaluostarin mosaiikissa 1000-luvulta. Basileioksen koottujen teosten laitos ''Basilii Magni Opera'', 1540. Pyhä Basileios Suuri (myös Basileios Kesarealainen;; 330 Kesarea, Kappadokia - 1. tammikuuta 379 Kesarea, Kappadokia) oli piispa, arkkipiispa, pyhimys, luostarien perustaja, kirkkoisä, kirkonopettaja, areiolaisuuden vastustaja ja ortodoksisen luostarilaitoksen isä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Basileios Suuri · Katso lisää »
Bibliotheke
Bibliotheke ("Kirjasto") eli Myriobiblos tai Myriobiblon (”Kirjapaljous”) on Fotios Suuren 800-luvulla kokoama kreikkalaisen kirjallisuuden antologia, joka on merkittävä erityisesti muutoin kadonneen antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden lähteenä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Bibliotheke · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Dialektiikka · Katso lisää »
Ekumeeninen kirkolliskokous
Ekumeeninen kirkolliskokous (’synodi’,, konsiili) on koko (tunnettua tai tunnustettua) kristikuntaa koskeva piispainkokous, jonka päätösten katsotaan edustavan koko kristikunnan yleistä ja yhteistä kantaa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Ekumeeninen kirkolliskokous · Katso lisää »
Ekumeeninen patriarkka
Ekumeeninen patriarkka on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin päänä toimivan Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispan arvonimi.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Ekumeeninen patriarkka · Katso lisää »
Energeia
Energeia on antiikin filosofian tekninen termi, joka tarkoittaa toiminnallista aktuaalisuutta.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Energeia · Katso lisää »
Eustratios Nikaialainen
Eustratios Nikaialainen (n. 1050/1060–1120) oli bysanttilainen filosofi ja Aristoteles-kommentaattori, joka sovelsi filosofiaa myös teologisiin kysymyksiin.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Eustratios Nikaialainen · Katso lisää »
Filioque
Filioque on latinaa ja tarkoittaa ’ja Pojasta’.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Filioque · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Filosofia · Katso lisää »
Filosofikuningas
Filosofikuninkaat olivat Platonin dialogissaan Valtio esittämän valtioutopian eli Kallipoliksen hallitsijoita tai vartijoita.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Filosofikuningas · Katso lisää »
Fotios Suuri
1600-luvulta peräisin olevassa slaavilaisessa käsikirjoituksen miniatyyrissä kuvataan Fotios kastamassa bulgaarien tsaari Boris I:stä. Pyhä Fotios Suuri (noin 820–893), oli Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka vuosina 858–867 sekä 877–886.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Fotios Suuri · Katso lisää »
Gennadios Skholarios
Gennadios Skholarios. Fresko Johannes Kastajan luostarissa Serresissä, Kreikassa. Gennadios Skholarios (n. 1400–1473) oli bysanttilainen teologi, filosofi ja Konstantinopolin patriarkka vuosina 1454–1464.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Gennadios Skholarios · Katso lisää »
Georgios Gemistos Plethon
Georgios Gemistos Plethonin kirjoittamaa tekstiä 1400-luvulta. Georgios Gemistos Plethon (n. 1355–1452) oli bysanttilainen uusplatonilainen filosofi ja oppinut.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Georgios Gemistos Plethon · Katso lisää »
Georgios Pakhymeres
Georgios Pakhymeres. Georgios Pakhymeres (n. 1242–1310) oli bysanttilainen historioitsija ja filosofi, joka kirjoitti sekä keisarikunnan historiasta että monipuolisesti filosofian eri osa-alueista.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Georgios Pakhymeres · Katso lisää »
Gregorios Nazianzilainen
Gregorios Nazianzilainen. Gregorios Nazianzilainen (Gregorios Teologi) (noin 330 – 25. tammikuuta 389) oli yksi kappadokialaisista kirkkoisistä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Gregorios Nazianzilainen · Katso lisää »
Gregorios Nyssalainen
Pyhä Gregorios Nyssalainen. Gregorios Nyssalainen (n. 335 – 394 jälkeen) oli kristitty piispa ja pyhimys, joka luetaan kirkkoisien joukkoon.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Gregorios Nyssalainen · Katso lisää »
Gregorios Palamas
Pyhä Gregorios Palamas (1296 Konstantinopoli – 1359 Thessaloniki) oli Thessalonikin arkkipiispa ja tunnettu teologi.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Gregorios Palamas · Katso lisää »
Hesykasmi
Hesykasmi (sanasta ησυχία ’hiljaisuus’) on erämaan munkkien elämäntavasta 1200–1300-luvuilla syntynyt ortodoksisen kirkon askeettinen liike, jossa korostetaan hiljaisuutta, vaikenemista, sisäisen rauhan etsimistä ja sydämen rukousta eli Jeesuksen rukousta.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Hesykasmi · Katso lisää »
Hypostaasi
Hypostaasi voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Hypostaasi · Katso lisää »
Johannes Argyropulos
Johannes Argyropulos. Johannes Argyropulos (1415–1487) oli bysanttilainen filosofi.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Johannes Argyropulos · Katso lisää »
Johannes Bessarion
Johannes Bessarion. Basilius Bessarion (noin 1403–1472), joka käännösvirheen takia tunnetaan paremmin nimellä Johannes Bessarion, oli katolinen kardinaali, piispa ja Konstantinopolin latinalainen titulaaripatriarkka.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Johannes Bessarion · Katso lisää »
Johannes Damaskolainen
Johannes Damaskolainen. Pyhä Johannes Damaskolainen (siviilinimeltään Yuhanna ibn Mansur ibn Sarjun, noin 676 – 5. joulukuuta 749) oli melkiitteihin kuulunut munkki ja pappi.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Johannes Damaskolainen · Katso lisää »
Johannes Italos
Johannes Italos (n. 1025–1090) oli bysanttilainen filosofi ja loogikko, joka sovelsi filosofista analyysiä myös teologisiin kysymyksiin.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Johannes Italos · Katso lisää »
Johannes Khrysostomos
Pyhä Johannes Khrysostomos (n. 347 Antiokia, Vähä-Aasia – 14. syyskuuta 407 Comana Pontica) oli munkki, saarnaaja ja pappi, josta tuli lopulta arkkipiispa ja Konstantinopolin patriarkka.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Johannes Khrysostomos · Katso lisää »
Käsikirjoitus
kuvitetussa käsikirjoituksessa. Käsikirjoituksella on kolme päämerkitystä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Käsikirjoitus · Katso lisää »
Keskiajan filosofia
Keskiajan filosofialla viitataan lähinnä Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä keskiajalla harjoitettuun filosofiaan.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Keskiajan filosofia · Katso lisää »
Kirkkoisä
Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Kirkkoisä · Katso lisää »
Konstantinopolin valloitus (1453)
Konstantinopolin piiritys, vuodelta 1499. Konstantinopolin piiritys alkoi 2. huhtikuuta 1453 ja loppui Bysantin valtakunnan pääkaupungin, Konstantinopolin valtaukseen 29. toukokuuta.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Konstantinopolin valloitus (1453) · Katso lisää »
Kosmologia
Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Kosmologia · Katso lisää »
Kristillinen teologia
Kristillinen teologia tarkoittaa määritelmästä riippuen kahta eri asiaa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Kristillinen teologia · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Kristinusko · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Latina · Katso lisää »
Leon Matemaatikko
Leon Matemaatikko (tai, Leōn ho Mathēmatikos tai Filosofos; n. 790–869) oli bysanttilainen filosofi ja loogikko.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Leon Matemaatikko · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Logiikka · Katso lisää »
Logos
Logos on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Logos · Katso lisää »
Luostari
Uuden Valamon luostarin pääkirkko Heinävedellä Pohjois-Karjalassa Luostari (suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Luostari · Katso lisää »
Maksimos Planudes
Maksimos Planudes (n. 1260 – 1330) oli bysanttilainen grammaatikko ja teologi, joka eli ja työskenteli Mikael VIII Palaiologoksen ja Andronikos II Palaiologoksen aikana.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Maksimos Planudes · Katso lisää »
Mikael Efesoslainen
Mikael Efesoslainen (n. 1050–1129) oli bysanttilainen filosofi.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Mikael Efesoslainen · Katso lisää »
Mikael Psellos
Mikael VII Dukaksen kanssa. Mikael Psellos oli eräs Bysantin keisarikunnan merkittävimmistä filosofeista, syntyi vuonna 1018 vauraaseen keskiluokan perheeseen Nikomedeiassa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Mikael Psellos · Katso lisää »
Mikael VII Dukas
Mikael VII Dukas Mikael VII Dukas (1050–1090) oli Bysantin keisari 1067–1078.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Mikael VII Dukas · Katso lisää »
Nikeforos Blemmydes
Nikeforos Blemmydes (tai Blemmida; 1197–1272) oli bysanttilainen filosofi ja munkki, joka kirjoitti sekä filosofisia että teologisia teoksia.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Nikeforos Blemmydes · Katso lisää »
Nikeforos Gregoras
Nikeforos Gregoras (n. 1295–1360) oli bysanttilainen tähtitieteilijä, historioitsija, filosofi ja teologi.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Nikeforos Gregoras · Katso lisää »
Nikeforos Khumnos
Nikeforos Khumnos (n. 1250/55–1327) oli bysanttilainen filosofi ja Palaiologosten hovin virkamies.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Nikeforos Khumnos · Katso lisää »
Nous
Nous (tai; nuus) on antiikin kreikkalaisen filosofian termi, joka tarkoittaa mieltä, järkeä, intellektiä tai ajattelukykyä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Nous · Katso lisää »
Oikeustiede
Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Oikeustiede · Katso lisää »
Olemassaolo
Olemassaolon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Olemassaolo · Katso lisää »
Olemus
Olemus tarkoittaa metafysiikassa sitä ominaisuutta tai ominaisuusjoukkoa, joka tekee jostakin oliosta tai substanssista sen, mitä se pohjimmiltaan on,.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Olemus · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Ontologia · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Ortodoksisen uskon tarkka esitys
Ortodoksisen uskon tarkka esitys on Johannes Damaskolaisen 700-luvun alkupuoliskolla kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka esittää nimensä mukaisesti yhteenvedon ortodoksisen kristillisen uskon sisällöstä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Ortodoksisen uskon tarkka esitys · Katso lisää »
Ousia
Ousia on antiikin filosofiasta peräisin oleva filosofinen termi, joka tarkoittaa olemusta.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Ousia · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Platon · Katso lisää »
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Platonismi · Katso lisää »
Poliittinen filosofia
Poliittinen filosofia tutkii kysymyksiä valtiosta, auktoriteetista, politiikasta, omaisuudesta ja laista sekä lakisäädösten toteutumista valvovasta vallasta: mitä ne ovat, miksi niitä tarvitaan, mikä tekee valtiosta oikeutetun, mitä oikeuksia ja vapauksia sen tulisi valvoa tai taata, mikä muoto sillä tulisi olla ja miksi, mitä velvollisuuksia kansalaisilla on, jos on, sekä milloin on oikein tehdä vallankumous - jos koskaan.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Poliittinen filosofia · Katso lisää »
Proklos
Proklos (Proklos Seuraaja;; 8. helmikuuta 412 – 17. huhtikuuta 487) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi ja Platonin Akatemian johtaja.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Proklos · Katso lisää »
Pseudo-Dionysios Areopagita
Pseudo-Dionysios Areopagita oli kristitty teologi ja filosofi, joka eli 400- ja 500-lukujen vaihteessa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Pseudo-Dionysios Areopagita · Katso lisää »
Rationalismi
Australian rationalistiyhdistyksen jäseniä March for Science -tapahtumassa Maan päivänä 2017. Center for Applied Rationalityn perustajiin kuuluva Julia Galef on tehnyt rationalistisia ajattelutapoja tunnetuksi työpajoissa ja julkaisuissaan. Rationalismi on yleisesti järjen kannattamista korostava ajattelutapa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Rationalismi · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Renessanssi · Katso lisää »
Simplikios
Simplikios (500-luku) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, joka oli kotoisin Kilikiasta.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Simplikios · Katso lisää »
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Skolastiikka · Katso lisää »
Sofonias
Sofonias (1200- ja 1300-lukujen vaihde) oli bysanttilainen filosofi ja Aristoteles-kommentaattori.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Sofonias · Katso lisää »
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Substanssi · Katso lisää »
Taikuus (yliluonnollinen)
John William Waterhouse, ''Taikapiiri'' 1886. Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Taikuus (yliluonnollinen) · Katso lisää »
Theodoros Metokhites
Kristukselle. Osa kirkossa olevaa mosaiikkia. Theodoros Metokhites (1270–1332) oli bysanttilainen filosofi ja Palaiologosten hovin virkamies.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Theodoros Metokhites · Katso lisää »
Theodoros Smyrnalainen
Theodoros Smyrnalainen (n. 1050–1112) oli bysanttilainen filosofi.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Theodoros Smyrnalainen · Katso lisää »
Theodosius II
Theodosius II:n rintakuva Louvressa Theodosius II (huhtikuu 401 – 28. heinäkuuta 450), hallitsi 408–450) Itä-Rooman keisari vuodesta 408. Hänen vanhempansa olivat Arcadius ja Aelia Eudoxia. Kun Arcadius kuoli vuonna 408 tuli Theodosiuksesta keisari. Hänen siskonsa Pulcheria painosti häntä uskonnollisissa asioissa ja hänellä oli todellinen valta valtaistuimen takana. Vuonna 421 hän meni naimisiin runoilijattaren Aelia Eudocian kanssa. Heidän tyttärensä Licinia Eudoxia meni naimisiin Länsi-Rooman keisarin Valentinianus III:n kanssa. Theodosius kuoli vuonna 450 ratsastusonnettomuudessa. Vuonna 429 Theodosius määräsi koottavaksi kaikki Konstantinus Suuren jälkeen säädetyt lait. Codex Theodosianus valmistui vuonna 438 ja tuli olemaan perusta keisari Justinianus I:n lakikokoelmalle Codex Iustinianus. Luokka:Bysantin keisarit Luokka:Vuonna 401 syntyneet Luokka:Vuonna 450 kuolleet.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Theodosius II · Katso lisää »
Tiedon lähde
Tiedon lähde on Johannes Damaskolaisen kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka käsittelee dogmatiikkaa, harhaoppeja sekä oikeaa kristillistä oppia.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Tiedon lähde · Katso lisää »
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Tuomas Akvinolainen · Katso lisää »
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Uusplatonismi · Katso lisää »
Valtio (Platon)
Valtio on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee muun muassa poliittista filosofiaa, etiikkaa ja ideaoppia, ja kuvailee täydellistä, oikeudenmukaista ihannevaltiota.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Valtio (Platon) · Katso lisää »
Vapaa tahto
Vapaa tahto on kiistelty käsitys että ihmisellä on kyky tehdä harkittuja valintoja.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Vapaa tahto · Katso lisää »
Vapaat taidot
Herrad Landsbergilaisen teoksen ''Hortus deliciarum'' käsikirjoituksesta vuodelta 1180. Vapaat taidot tai vapaat taiteet käsittävät antiikin aikana ja sittemmin yleensä koulutuksen historiassa ja erityisesti keskiaikaisissa yliopistoissa opetetut tärkeimmät oppiaineet.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Vapaat taidot · Katso lisää »
Venetsia
Venetsia (venetsian kielellä Venesia) on Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Bysanttilainen filosofia ja Venetsia · Katso lisää »
