Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
106 suhteet: Aleksandria, Andreas (apostoli), Antiokia, Apostoli, Arabien valtakunta, Areiolaisuus, Arkkipiispa, Ateena, Athos, Autokefalia, Basileios Suuri, Basilika (arkkitehtuuri), Bulgaria, Bysantin armeija, Bysantin keisari, Bysantin taide, Bysantin valtakunta, Bysanttilainen filosofia, Byzantion, Efesoksen kirkolliskokous, Efesos, Egypti, Ekumeeninen kirkolliskokous, Ekumeeninen patriarkka, Filioque, Firenzen kirkolliskokous, Fokas, Fotios Suuri, Fresko, Hagia Sofia, Hesykasmi, Idän apostolinen kirkko, Ikoneista, Ikoni, Ikonoklasmi, Ikonoklasmi Bysantin keisarikunnassa, Ikonostaasi, Irene (Bysantin keisarinna), Istanbul, Jeesuksen rukous, Jeesus, Jerusalem, Johannes Damaskolainen, Johannes Khrysostomos, Jumala (kristinusko), Jumalallistuminen, Justinianus I, Katedraali, Katolisuus, Khalkedon, ..., Khalkedonin kirkolliskokous, Kiovan Rus, Kirkko, Kirkkoslaavi, Konstantinopoli, Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti, Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous, Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous, Konstantinopolin neljäs kirkolliskokous, Konstantinopolin toinen kirkolliskokous, Konstantinos V, Konstantinos VII, Kreikka, Kristinusko, Kristus Pantokrator, Kyrillinen kirjaimisto, Kyrillos ja Methodios, Leo I, Leo III, Leo V, Liturgia, Luostari, Lyonin kirkolliskokous, Marttyyri, Methodios I, Metropoliitta, Miafysitismi, Mietiskely, Munkki, Mystiikka, Mystras, Nestoriolaisuus, Nikaia (Bithynia), Nikean ensimmäinen kirkolliskokous, Nikean toinen kirkolliskokous, Nikolaus I, Nunna, Orientaaliortodoksiset kirkot, Ortodoksia, Ortodoksinen kirkko, Ortodoksinen teologia, Paavi, Peloponnesos, Pietari (apostoli), Piispa, Rooma, Rooman valtakunta, Rukoilu, Ruumis, Santoríni, Selibaatti, Sielu, Suuri skisma, Syyria, Teokratia, 553. Laajenna indeksi (56 lisää) »
Aleksandria
Aleksandria (al-Iskandariyya; kopti, Rakotə) on kaupunki Egyptissä Välimeren rannalla, kannaksella, joka erottaa Välimeren murtovetisestä Mariout-järvestä, aivan Niilin suistossa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Aleksandria · Katso lisää »
Andreas (apostoli)
Ikoni Andreaasta ja hänen rististään Andreas (andreas, "miehekäs") oli Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen opetuslapsista ja apostoleista.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Andreas (apostoli) · Katso lisää »
Antiokia
Antiokia oli antiikin aikainen ja bysanttilaisaikainen kaupunki historiallisessa Syyriassa nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Antiokia · Katso lisää »
Apostoli
Jeesus opetuslastensa kanssa viimeisellä aterialla. Leonardo da Vincin maalaus. Apostoli oli Raamatun ja kristillisen perimätiedon mukaan yksi niistä kahdestatoista Jeesuksen opetuslapsesta, jotka hän lähetti ensin Israelin kansan keskuuteen, ja kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen kaikkeen maailmaan julistamaan evankeliumia Taivasten valtakunnasta.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Apostoli · Katso lisää »
Arabien valtakunta
Arabien valtakunta (622?–1258) on epävirallinen nimi 600-luvulla Lähi-itään syntyneelle arabivaltiolle.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Arabien valtakunta · Katso lisää »
Areiolaisuus
Teoderikista hoveineen, mutta ne on poistettu. Kuitenkin erääseen mosaiikin pylväistä on jäänyt näkyviin käden kuva. Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut Jumalan kolminaisuutta koskenut oppi, joka tuomittiin harhaoppiseksi.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Areiolaisuus · Katso lisää »
Arkkipiispa
Arkkipiispa (kreik. arche ’ensimmäinen’ ja episkopos ’kaitsija’) on kristillisen kirkon piispa sellaisessa hiippakunnassa, joka on erityisen tärkeä esimerkiksi kokonsa tai historiansa puolesta.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Arkkipiispa · Katso lisää »
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ateena · Katso lisää »
Athos
Athos tai Athosvuori (Áthos), usein Pyhä Vuori (Άγιο Όρος, Ágio Óros), on Kreikan alaisuuteen kuuluva itsehallinnollinen alue, viralliselta nimeltään Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio, joka sijaitsee Makedoniassa Pohjois-Kreikassa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Athos · Katso lisää »
Autokefalia
Autokefalia (kreik. auto 'itse' tai 'oma' ja kefalos 'pää') on muun muassa ortodoksisessa kirkossa paikalliskirkon täysin itsenäinen ja muista kirkoista hallinnollisesti riippumaton asema.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Autokefalia · Katso lisää »
Basileios Suuri
Kiovan luolaluostarin mosaiikissa 1000-luvulta. Basileioksen koottujen teosten laitos ''Basilii Magni Opera'', 1540. Pyhä Basileios Suuri (myös Basileios Kesarealainen;; 330 Kesarea, Kappadokia - 1. tammikuuta 379 Kesarea, Kappadokia) oli piispa, arkkipiispa, pyhimys, luostarien perustaja, kirkkoisä, kirkonopettaja, areiolaisuuden vastustaja ja ortodoksisen luostarilaitoksen isä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Basileios Suuri · Katso lisää »
Basilika (arkkitehtuuri)
Basilika. 400-luvulla rakennettu Santa Sabina on Rooman tärkeimpiä varhaiskristillisiä basilikoita. Pompejin basilikan rauniot. päiväys.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Basilika (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Bulgaria
Bulgaria, virallisesti Bulgarian tasavalta on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Bulgaria · Katso lisää »
Bysantin armeija
Bysantin valtakunnan eli Itä-Rooman armeija kehittyi sitä edeltäneestä Rooman valtakunnan armeijasta.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Bysantin armeija · Katso lisää »
Bysantin keisari
Konstantinos IX Monomakhoksen ja keisarinna Zoen ympäröimänä. Bysantin keisarit eli Itä-Rooman keisarit hallitsivat myöhäisantiikin ja keskiajan Bysantin valtakuntaa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Bysantin keisari · Katso lisää »
Bysantin taide
Kristus Pantokratorin mosaiikki Hagia Sofiassa Bysantin taide on Bysantin valtakunnassa vallinnut taidetyyli, joka syntyi hellenismin pohjalta Itä-Rooman keisarikunnassa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Bysantin taide · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Bysanttilainen filosofia
Bysanttilainen filosofia viittaa Bysantin valtakunnassa toimineiden filosofien ja oppineiden harjoittamaan filosofiaan.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Bysanttilainen filosofia · Katso lisää »
Byzantion
Byzantion oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Propontisessa Traakiassa nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Byzantion · Katso lisää »
Efesoksen kirkolliskokous
Efesoksen kirkolliskokous pidettiin Efesoksessa, nykyisen Turkin alueella vuonna 431.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Efesoksen kirkolliskokous · Katso lisää »
Efesos
Efesos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin länsirannikolla.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Efesos · Katso lisää »
Egypti
Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Egypti · Katso lisää »
Ekumeeninen kirkolliskokous
Ekumeeninen kirkolliskokous (’synodi’,, konsiili) on koko (tunnettua tai tunnustettua) kristikuntaa koskeva piispainkokous, jonka päätösten katsotaan edustavan koko kristikunnan yleistä ja yhteistä kantaa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ekumeeninen kirkolliskokous · Katso lisää »
Ekumeeninen patriarkka
Ekumeeninen patriarkka on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin päänä toimivan Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispan arvonimi.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ekumeeninen patriarkka · Katso lisää »
Filioque
Filioque on latinaa ja tarkoittaa ’ja Pojasta’.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Filioque · Katso lisää »
Firenzen kirkolliskokous
Seitsemästoista ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi ja apostoliseksi" itsensä tunnustaman kirkon piispojen kirkolliskokous avattiin vuonna 1431 Baselissa, mutta siirrettiin 1438 Ferraraan ja 1439 Firenzeen.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Firenzen kirkolliskokous · Katso lisää »
Fokas
Fokaksen kuva kolikossa. Fokas (547-610) oli armeijan vallankaappauksessa valtaan noussut ja samalla tavoin kukistunut Bysantin keisari vuosina 602–610.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Fokas · Katso lisää »
Fotios Suuri
1600-luvulta peräisin olevassa slaavilaisessa käsikirjoituksen miniatyyrissä kuvataan Fotios kastamassa bulgaarien tsaari Boris I:stä. Pyhä Fotios Suuri (noin 820–893), oli Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka vuosina 858–867 sekä 877–886.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Fotios Suuri · Katso lisää »
Fresko
Kitharaa soittava nainen. Publius Fannius Synistorin huvilan huone H:sta Boscorealesta löydetty fresko n. vuodelta 40–30 eaa. Sikstuksen kappelissa (1508–1512) Fresko on seinämaalaus eli muraali, jossa väri levitetään kostealle kalkkilaastipinnalle, johon se kuivuessaan kiinnittyy.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Fresko · Katso lisää »
Hagia Sofia
Hagia Sofia ('Pyhä viisaus') on historiallinen kirkko, museo ja moskeija Istanbulissa Turkissa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Hagia Sofia · Katso lisää »
Hesykasmi
Hesykasmi (sanasta ησυχία ’hiljaisuus’) on erämaan munkkien elämäntavasta 1200–1300-luvuilla syntynyt ortodoksisen kirkon askeettinen liike, jossa korostetaan hiljaisuutta, vaikenemista, sisäisen rauhan etsimistä ja sydämen rukousta eli Jeesuksen rukousta.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Hesykasmi · Katso lisää »
Idän apostolinen kirkko
Idän apostolinen kirkko eli Itäsyyrialainen kirkko eli Idän assyrialainen kirkko on kristillinen kirkko, jonka paikallinen alkuperä on Seleukeia-Ktesifonin piispanistuimessa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Idän apostolinen kirkko · Katso lisää »
Ikoneista
Ikoneista (eli, Logos apologētikos pros tous diaballontas tas hagias eikonas) eli Kolme puhetta ikonien syyttäjiä vastaan on Johannes Damaskolaisen kirjoittama ortodoksinen teologinen teos, joka käsittelee ikoneiden kunnioittamista.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ikoneista · Katso lisää »
Ikoni
Ikoni 900-luvulta. Valamon luostarissa pidetään yhtenä Suomen tärkeimmistä ikoneista. Tunnetuimpiin suomalaisiin ikoneihin kuuluva Valamon Jumalanäiti (Aleksei Konstantinov, 1878) Valamon luostarin pääkirkon puisessa ikoniseinässä (Dimitri Mironenko, 2010). Jerusalemin Jumalanäidin ikoni (1920-luku). Ikoni (eli kuva) on etenkin ortodoksisen kirkon uskonnollisissa yhteyksissä käyttämä kuva.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ikoni · Katso lisää »
Ikonoklasmi
Pyhien henkilöiden kasvot on hakattu pois. Esimerkki kristillisestä ikonoklasmista Utrechtin Katedraalissa Hollannissa. Ikonoklasmi eli kuvakielto tai kuvainraasto on uskonnollisten, poliittisten tai muiden kuvien, symbolien ja muistomerkkien tuhoamista tai niiden kieltämistä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ikonoklasmi · Katso lisää »
Ikonoklasmi Bysantin keisarikunnassa
Risti Hagia Irenessä Istanbulissa. Ikonoklasmi Bysantin keisarikunnassa vallitsi vuosina 730–842.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ikonoklasmi Bysantin keisarikunnassa · Katso lisää »
Ikonostaasi
Uspenskin katedraalin ikonostaasi Ikonostaasi on ortodoksisessa kirkossa alttarin ja kirkkosalin erottava seinä, jolla sijaitsee ikoneja.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ikonostaasi · Katso lisää »
Irene (Bysantin keisarinna)
Irene (syntyi 750–755, kuoli 803) oli Bysantin keisarinna ja keisari Leo IV:n vaimo vuosina 769–780.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Irene (Bysantin keisarinna) · Katso lisää »
Istanbul
Istanbul (vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli, virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1930) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Istanbul · Katso lisää »
Jeesuksen rukous
Jeesuksen rukous (sydämen rukous) on etenkin ortodoksisessa kirkossa käytetty lyhyt rukoushuokaus ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua”.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Jeesuksen rukous · Katso lisää »
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Jeesus · Katso lisää »
Jerusalem
Jerusalem on Israelin pääkaupunki.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Jerusalem · Katso lisää »
Johannes Damaskolainen
Johannes Damaskolainen. Pyhä Johannes Damaskolainen (siviilinimeltään Yuhanna ibn Mansur ibn Sarjun, noin 676 – 5. joulukuuta 749) oli melkiitteihin kuulunut munkki ja pappi.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Johannes Damaskolainen · Katso lisää »
Johannes Khrysostomos
Pyhä Johannes Khrysostomos (n. 347 Antiokia, Vähä-Aasia – 14. syyskuuta 407 Comana Pontica) oli munkki, saarnaaja ja pappi, josta tuli lopulta arkkipiispa ja Konstantinopolin patriarkka.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Johannes Khrysostomos · Katso lisää »
Jumala (kristinusko)
Jumala on kristittyjen uskoma ja kunnioittama korkein olento, jonka muita nimityksiä ovat muun muassa (Taivaan) Isä, Luoja, Herra ja Kaikkivaltias.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Jumala (kristinusko) · Katso lisää »
Jumalallistuminen
Portaat''-teoksesta kuvattua hengellistä etenemistä. Jumalallistuminen (joskus myös jumaloituminen) eli teosis tai theosis tarkoittaa ortodoksisessa teologiassa ihmisten pyhittymistä Jumalan armolla takaisin alkuperäiseen olemukseensa Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Jumalallistuminen · Katso lisää »
Justinianus I
Justinianuksen aikainen ''solidus''-kolikko Justinianus I eli Justinianus Suuri (11. toukokuuta 483 Tauresium – 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Justinianus I · Katso lisää »
Katedraali
Notre Damen katedraali Pariisissa. Turun tuomiokirkko. Wawelin katedraali Krakovassa, Puolassa. Katedraali eli tuomiokirkko on monissa kristillisissä tunnustus- ja kirkkokunnissa hiippakunnan pääkirkko.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Katedraali · Katso lisää »
Katolisuus
Ilmaisulla katolinen tarkoitetaan yhtä, yhtenäistä ja alkuperäistä Kristuksen ja apostolien perustamaksi ajateltua, universaalia, yksittäisten kirkkokuntien yläpuolella olevaa, ekumeenista Kristuksen kirkkoa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Katolisuus · Katso lisää »
Khalkedon
Khalkedon eli Kalkhedon oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Bithyniassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Khalkedon · Katso lisää »
Khalkedonin kirkolliskokous
Neljäs ekumeeninen eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi” itsensä tunnustavan seurakunnan piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 451 Khalkedonissa (nykyisin Kadıköyn kaupunginosa Istanbulin Aasian puoleisessa osassa).
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Khalkedonin kirkolliskokous · Katso lisää »
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Kiovan Rus · Katso lisää »
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Kirkko · Katso lisää »
Kirkkoslaavi
Kirkkoslaavi (vanh. kirkkoslavonia) on muinaisen bulgarian kielen ilmeisesti makedonialaisesta murteesta kehittynyt kieli.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Kirkkoslaavi · Katso lisää »
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Konstantinopoli · Katso lisää »
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti
Pyhän Georgioksen katedraali Istanbulissa. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti (tunnetaan myös nimellä Kristuksen Suuri Kirkko) on yksi neljästätoista autokefalisesta paikalliskirkosta ortodoksisen kirkon piirissä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti · Katso lisää »
Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous
Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous pidettiin Konstantinopolissa, nykyisessä Istanbulissa Turkin alueella vuonna 381.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous · Katso lisää »
Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous
Konstantinos IV Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous eli Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous oli katolisten, ortodoksien ja muiden kristillisten ryhmien piispojen kirkolliskokous.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous · Katso lisää »
Konstantinopolin neljäs kirkolliskokous
Kahdeksas ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi" itsensä tunnustaman kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 869 Konstantinopolissa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Konstantinopolin neljäs kirkolliskokous · Katso lisää »
Konstantinopolin toinen kirkolliskokous
Viides ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi" tunnustetun kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 553 Konstantinopolissa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Konstantinopolin toinen kirkolliskokous · Katso lisää »
Konstantinos V
Konstantinos V Kopronymos (lisänimeltään, Sontaniminen) (718–775) oli Bysantin keisari vuosina 741 ja 743–775.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Konstantinos V · Katso lisää »
Konstantinos VII
Konstantinos VII ja äiti Zoe Karbonopsina. Konstantinos VII Porfyrogennitos (purppurasyntynyt, 905 – 9. marraskuuta 959) oli Bysantin keisari vuosina 913–959.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Konstantinos VII · Katso lisää »
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Kreikka · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Kristinusko · Katso lisää »
Kristus Pantokrator
Kristus Pantokrator Cefalùn katedraalin apsidissa Sisiliassa. Kristus Pantokrator on kristillinen kuva-aihe ja erityisesti ortodoksisessa kirkossa suosittu Jeesusta esittävä ikoni.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Kristus Pantokrator · Katso lisää »
Kyrillinen kirjaimisto
Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »
Kyrillos ja Methodios
Kyrillosta ja Metodiosta kuvaava ikoni Kyrillos (noin 827–869) ja Methodios (noin 815–885) (myöhemmin Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios) olivat 800-luvulla Thessalonikissa syntyneet veljekset, joista tuli kristinuskon lähetyssaarnaajia kasaarien parissa ja Määrissä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Kyrillos ja Methodios · Katso lisää »
Leo I
Leo I eli Flavius Valerius Leo Augustus (401–18. tammikuuta 474) oli Itä-Rooman keisari 457–474.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Leo I · Katso lisää »
Leo III
Leo III Isaurialainen (675–741) oli Bysantin keisari vuosina 717–741.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Leo III · Katso lisää »
Leo V
Leo V (775–820), lisänimeltään Armenialainen, oli Bysantin keisari vuosina 813–820.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Leo V · Katso lisää »
Liturgia
200px Liturgia (eli "yhteinen työ") on jumalanpalveluksesta, erityisesti ehtoollisjumalanpalveluksesta kristillisissä kirkoissa käytetty käsite.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Liturgia · Katso lisää »
Luostari
Uuden Valamon luostarin pääkirkko Heinävedellä Pohjois-Karjalassa Luostari (suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Luostari · Katso lisää »
Lyonin kirkolliskokous
Lyonin kirkolliskokous on kahden Lyonissa kokoontuneen katolisen kirkon tunnustaman ekumeenisen kirkolliskokouksen nimenä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Lyonin kirkolliskokous · Katso lisää »
Marttyyri
Guido Reni, ''Pyhän Pietarin ristiinnaulitseminen'', 1604-1605. Kerrotaan, että Pyhä Pietari kärsi marttyyrikuoleman Roomassa kristittyjen vainojen aikaan, ja hänet ristiinnaulittiin pää alaspäin. Marttyyri (kr. μαρτύρ, martyr, todistaja) eli veritodistaja on uskonsa puolesta kuollut henkilö.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Marttyyri · Katso lisää »
Methodios I
Pyhä Methodios I (noin 788 – 14. kesäkuuta 846) oli Konstantinopolin patriarkka vuosina 842–846.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Methodios I · Katso lisää »
Metropoliitta
Metropoliitta on eri kirkkokunnissa käytettävä piispan nimitys tai arvonimi.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Metropoliitta · Katso lisää »
Miafysitismi
Miafysitismi (kreikkaa, "yksi luonto"), joskus muodossa monofysitismi, on kristinuskon sisäinen kristologinen oppi, jonka mukaan Kristuksella on vain yksi luonto (kreikkaa, fysis).
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Miafysitismi · Katso lisää »
Mietiskely
Mietiskely tai kontemplaatio on syvällistä ajattelemista ja pohdiskelua.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Mietiskely · Katso lisää »
Munkki
Kaksi kristillistä munkkia esittävää vahanukkea Munkki on eri uskontokuntien tapaperinteessä mies, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Munkki · Katso lisää »
Mystiikka
Maria Magdaleenaa esittävä teos 1600-luvulta. Mystiikka (kreikan sanasta μυω, muo, ’vaikeneminen’) on jumaluuden välittömään yhteyteen pyrkivä uskonnollisen elämän muoto.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Mystiikka · Katso lisää »
Mystras
Mystras tai Mistras (Μιστρᾶς, myös Mistra) oli bysanttilaisaikainen linnoituskaupunki Moreassa eli Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa lähellä antiikin Spartaa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Mystras · Katso lisää »
Nestoriolaisuus
Nestorialainen arkkipiispa nykyisen Iranin alueelta Nestoriolaisuus on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Nestoriolaisuus · Katso lisää »
Nikaia (Bithynia)
Nikaia, usein Nikea, oli antiikin aikainen ja bysanttilaisaikainen kaupunki Bithyniassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Nikaia (Bithynia) · Katso lisää »
Nikean ensimmäinen kirkolliskokous
Nikean kirkolliskokous eli Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi” tunnustetun kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 325 Nikeassa Bitynian pääkaupungissa, nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Nikean ensimmäinen kirkolliskokous · Katso lisää »
Nikean toinen kirkolliskokous
Seitsemännen ekumeenisen kirkolliskokouksen ikoni Seitsemäs ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi" tunnustetun kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 787 Nikeassa ja Konstantinopolissa nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Nikean toinen kirkolliskokous · Katso lisää »
Nikolaus I
Nikolaus I Suuri (n. 800–867) oli paavina 24.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Nikolaus I · Katso lisää »
Nunna
Nunna on eri uskontokuntien perinteessä nainen, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Nunna · Katso lisää »
Orientaaliortodoksiset kirkot
Orientaaliortodoksien osuus maailman väestöstä prosentuaalisesti. Orientaaliortodoksiset kirkot ovat kristillisiä kirkkokuntia, joiden ominaisaluetta ovat erityisesti Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Orientaaliortodoksiset kirkot · Katso lisää »
Ortodoksia
Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ortodoksia · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Ortodoksinen teologia
Ortodoksinen teologia on ortodoksisen kirkon harjoittamaa teologiaa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ortodoksinen teologia · Katso lisää »
Paavi
Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Paavi · Katso lisää »
Peloponnesos
Peloponnesos on niemimaa Etelä-Kreikassa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Peloponnesos · Katso lisää »
Pietari (apostoli)
Pyhä Pietari eli Pietari eli Keefas (petros, ke:fa, arameaksi ܦܛܪܘܣ Peṭraus, ’kallio’), alun perin nimeltään Simon (simo:n, shim’ón, arameaksi ܫܡܥܘܢ šemʿun), myös Simon Pietari, oli Uuden testamentin mukaan yksi Jeesuksen opetuslapsista ja apostoleista.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Pietari (apostoli) · Katso lisää »
Piispa
Jaakob, Herran veli, joka oli perimätiedon mukaan Jerusalemin ensimmäinen piispa. Piispa (kreikaksi episkopos, sananmukaisesti ’päällekatsoja’) tarkoittaa kristillisissä kirkoissa tietyn alueen hengellistä johtajaa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Piispa · Katso lisää »
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Rooma · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Rukoilu
Maria Magdaleena ristin juurella'', noin 1847. Rukoilu eli rukoileminen tarkoittaa uskonnoissa jumalien, henkien tai muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen kääntymistä Rukous tarkoittaa samaa kuin rukoileminen tai määrämuotoista rukoiltaessa käytettävää lausejaksoa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Rukoilu · Katso lisää »
Ruumis
Vitruviuksen mies, Leonardo da Vincin kuuluisa piirros ihmisruumiista ja sen mittasuhteista. Ruumis tarkoittaa ihmisen tai eläimen sekä elävää että kuollutta elimistöä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Ruumis · Katso lisää »
Santoríni
Santoríni on Kreikalle kuuluva tuliperäinen saariryhmä Egeanmeren eteläosassa.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Santoríni · Katso lisää »
Selibaatti
Selibaatti (latinan sanasta caelebs, 'naimaton') tarkoittaa sitoutumista naimattomuuteen tai pidättymistä sukupuolielämästä.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Selibaatti · Katso lisää »
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Sielu · Katso lisää »
Suuri skisma
Suuri skisma oli teologinen ja poliittinen kiista katolisen kirkon sisällä, joka johti kristikunnan hajaannukseen ja katolisen ja ortodoksisen kirkon syntyyn Rooman ja itäisten patriarkaattien suhteiden katkettua.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Suuri skisma · Katso lisää »
Syyria
Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Syyria · Katso lisää »
Teokratia
Teokratia (theokratía 'jumalan valta') on valtiomuoto, jossa hallitsija käyttää valtaa Jumalan edustajana, koska Jumalalla katsotaan olevan ylin hallintovalta.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja Teokratia · Katso lisää »
553
Ei kuvausta.
Uusi!!: Bysantin kirkko ja 553 · Katso lisää »
