Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
82 suhteet: Aasia, Agan Burjatia, Angara, Aro, Babuškin, Baikaljärvi, Barguzin, Barguzinin piiri, Baunt, Bauntin evenkiläinen piiri, Buddhalaisuus, Burjaatin kieli, Burjaatit, Burjaatti-Mongolien autonominen alue, Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Burjaattien šamanismi, Džidan piiri, Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisö, Evenkit, Gusinoozjorsk, Havumetsä, Hunnit, Irkut, Irkutskin alue, Jeravna, Jeravnan piiri, Juutalaiset, Kivikausi, Kjahta, Koivut, Kotoperäisyys, Kulta, Kurumkanin piiri, Lamalaisuus, Lena, Leonid Potapov, Lyijy, Maanviljely, Mannerilmasto, Männyt, Molybdeeni, Mongolia, Mongolit, Mongolivaltakunta, Mujan piiri, Neuvostoliitto, Nižneangarsk, Okan piiri, Ortodoksia, Parlamentti, ..., Pohjois-Baikalin piiri, Ruskohiili, Selenga, Severobaikalsk, Sinkki, Siperia, Siperian rata, Siperiansembra, Sojootit, Suo, Taka-Baikalian aluepiiri, Tasavalta, Tataarit, Tiibet, Tunkan piiri, Tuva, Tuvalaiset, Uiguurit, Ukrainalaiset, Ulan Bator, Ulan-Ude, Ust-Ordan Burjatia, Valkovenäläiset, Venäjä, Venäjän keisarikunta, Venäjän vallankumous, Venäläiset, Vitim, Volframi, Zakamensk, Zakamenskin piiri, 1992. Laajenna indeksi (32 lisää) »
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Uusi!!: Burjatia ja Aasia · Katso lisää »
Agan Burjatia
Agan Burjatia on Taka-Baikalian aluepiiriin kuuluva burjaattienemmistöinen piirikunta kaakkoisessa Siperiassa Venäjällä, lähellä Burjatian ja Mongolian rajoja.
Uusi!!: Burjatia ja Agan Burjatia · Katso lisää »
Angara
Angara on pitkä Jenisein sivujoki Siperiassa, Irkutskin alueella ja Krasnojarskin aluepiirissä.
Uusi!!: Burjatia ja Angara · Katso lisää »
Aro
Aroa nykyisen Uzbekistanin alueella. Kuva 1900-luvun alusta. Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Burjatia ja Aro · Katso lisää »
Babuškin
Babuškin, on kaupunki Baikaljärven etelärannalla Burjatian eteläosassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Babuškin · Katso lisää »
Baikaljärvi
Baikaljärvi tai Baikal on Venäjällä Itä-Siperian eteläosassa, lähellä Mongolian rajaa sijaitseva maailman syvin järvi.
Uusi!!: Burjatia ja Baikaljärvi · Katso lisää »
Barguzin
Barguzin on Jenisein vesistöön kuuluva joki Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Barguzin · Katso lisää »
Barguzinin piiri
Barguzinin piiri Burjatian kartalla. Barguzinin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Barguzinin piiri · Katso lisää »
Baunt
Baunt-järvi. Baunt on järvi Burjatian tasavallan Bauntin evenkiläisessä piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Baunt · Katso lisää »
Bauntin evenkiläinen piiri
Bauntin evenkiläinen piiri Burjatian kartalla. Bauntin evenkiläinen piiri (burjaatiksi Баунтын аймаг, Bauntyn aimag) on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Bauntin evenkiläinen piiri · Katso lisää »
Buddhalaisuus
Buddhalaisuus on Intiassa noin 500 eaa.
Uusi!!: Burjatia ja Buddhalaisuus · Katso lisää »
Burjaatin kieli
Burjaatin kieli (burjaatiksi буряад хэлэн, burjaad helen) on burjaattien puhuma mongolilainen kieli.
Uusi!!: Burjatia ja Burjaatin kieli · Katso lisää »
Burjaatit
Burjaatit ovat mongolikansa Pohjois-Aasiassa Baikaljärven ympäristössä.
Uusi!!: Burjatia ja Burjaatit · Katso lisää »
Burjaatti-Mongolien autonominen alue
Burjaatti-Mongolien autonominen alue oli lyhytikäinen hallintoalue Venäjän FSNT:ssa Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Burjatia ja Burjaatti-Mongolien autonominen alue · Katso lisää »
Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Burjaattien ASNT:n vaakuna Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Burjaatti-Mongolien ASNT (1923–1958, 1958–1990 nimenä Burjaattien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Burjaattien ASNT) oli autonominen neuvostotasavalta Venäjän FSNT:ssa Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Burjatia ja Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Burjaattien šamanismi
Burjaattien alkuperäinen uskonto, jota paikoin vieläkin harjoitetaan, on šamanismin eräs muoto.
Uusi!!: Burjatia ja Burjaattien šamanismi · Katso lisää »
Džidan piiri
Džidan piiri Burjatian kartalla. Džidan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Džidan piiri · Katso lisää »
Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisö
Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisö eli EVKY (englanniksi UNPO eli Unrepresented Nations and Peoples Organization) on kansainvälinen järjestö niille valtioille ja kansoille, joita ei ole otettu Yhdistyneiden kansakuntien jäseniksi.
Uusi!!: Burjatia ja Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisö · Katso lisää »
Evenkit
Evenkit eli tunguusit ovat Siperiassa ja Kaukoidässä elävä paimentolaiskansa.
Uusi!!: Burjatia ja Evenkit · Katso lisää »
Gusinoozjorsk
Gusinoozjorsk on kaupunki Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Gusinoozjorsk · Katso lisää »
Havumetsä
Mäntyvaltaista metsää Multialla. Kuusimetsää Havumetsät ovat lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyviä havupuuvaltaisia metsiä, jotka muodostavat yhtenäisen havumetsävyöhykkeen eli taigan.
Uusi!!: Burjatia ja Havumetsä · Katso lisää »
Hunnit
''Hunnit taistelussa alaaneja vastaan''. Peter Johann Nepomuk Geigerin piirrokseen perustuva kaiverrus 1870-luvulta. Hunnit oli etnisesti kirjava paimentolaisväestö, joka tunkeutui Keski-Aasian arojen suunnasta Eurooppaan 300-luvun lopulla.
Uusi!!: Burjatia ja Hunnit · Katso lisää »
Irkut
Siperian radalta Irkutskin kohdalla Irkut on joki Burjatiassa ja Irkutskin alueella Etelä-Siperiassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Irkut · Katso lisää »
Irkutskin alue
Irkutskin alue on Venäjän federaation hallinnollinen alue Itä-Siperiassa Baikalin länsipuolella.
Uusi!!: Burjatia ja Irkutskin alue · Katso lisää »
Jeravna
Jeravna on järviryhmä Burjatian tasavallan Jeravnan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Jeravna · Katso lisää »
Jeravnan piiri
Jeravnan piiri Burjatian kartalla. Jeravnan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Jeravnan piiri · Katso lisää »
Juutalaiset
Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.
Uusi!!: Burjatia ja Juutalaiset · Katso lisää »
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Uusi!!: Burjatia ja Kivikausi · Katso lisää »
Kjahta
Kjahta on kaupunki Burjatiassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Kjahta · Katso lisää »
Koivut
Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.
Uusi!!: Burjatia ja Koivut · Katso lisää »
Kotoperäisyys
Galápagossaarten kotoperäinen haukkalaji, galapagosinhiirihaukka. Kotoperäinen eli endeeminen eliölaji tai muu taksoni esiintyy vain jollakin tietyllä, rajatulla ja suhteellisen suppealla maantieteellisellä alueella, jolla se on isolaation seurauksena kehittynyt ja jonka olosuhteisiin se on sopeutunut.
Uusi!!: Burjatia ja Kotoperäisyys · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Burjatia ja Kulta · Katso lisää »
Kurumkanin piiri
Kurumkanin piiri Burjatian kartalla. Kurumkanin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Kurumkanin piiri · Katso lisää »
Lamalaisuus
Lamalaisuus eli tiibetiläinen buddhalaisuus tai tiibetinbuddhalaisuus on buddhalaisuuden erityinen tiibetiläinen suuntaus.
Uusi!!: Burjatia ja Lamalaisuus · Katso lisää »
Lena
Lena on 4 294 kilometriä pitkä joki Itä-Siperiassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Lena · Katso lisää »
Leonid Potapov
Leonid Vasiljevitš Potapov (4. heinäkuuta 1935 – 12. marraskuuta 2020) oli Burjatian tasavallan presidentti elokuusta 1994 heinäkuuhun 2007.
Uusi!!: Burjatia ja Leonid Potapov · Katso lisää »
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Uusi!!: Burjatia ja Lyijy · Katso lisää »
Maanviljely
Rypsin korjuuta leikkuupuimurilla ja traktorilla. Maanviljely tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan kasvattamalla kasveja järjestelmällisesti.
Uusi!!: Burjatia ja Maanviljely · Katso lisää »
Mannerilmasto
Moskovan ilmastodiagrammi Mannerilmasto (kontinentaalinen eli mantereinen ilmasto) on lauhkean vyöhykkeen mantereiden sisäosissa vallitseva kuiva ilmastotyyppi, jossa tapahtuu voimakkaita lämpötilan vaihteluja.
Uusi!!: Burjatia ja Mannerilmasto · Katso lisää »
Männyt
Männyt (Pinus) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Uusi!!: Burjatia ja Männyt · Katso lisää »
Molybdeeni
Molybdeeni on alkuaine, jonka järjestysluku on 42, CAS-numero 7439-98-7 ja kemiallinen merkki Mo.
Uusi!!: Burjatia ja Molybdeeni · Katso lisää »
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Burjatia ja Mongolia · Katso lisää »
Mongolit
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä.
Uusi!!: Burjatia ja Mongolit · Katso lisää »
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.
Uusi!!: Burjatia ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »
Mujan piiri
Mujan piiri Burjatian kartalla. Mujan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Mujan piiri · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Burjatia ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Nižneangarsk
Nižneangarsk on kaupunkimainen taajama ja Pohjois-Baikalin piirin hallinnollinen keskus Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Nižneangarsk · Katso lisää »
Okan piiri
Okan piiri Burjatian kartalla. Okan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Okan piiri · Katso lisää »
Ortodoksia
Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.
Uusi!!: Burjatia ja Ortodoksia · Katso lisää »
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Uusi!!: Burjatia ja Parlamentti · Katso lisää »
Pohjois-Baikalin piiri
Pohjois-Baikalin piiri Burjatian kartalla. Pohjois-Baikalin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Pohjois-Baikalin piiri · Katso lisää »
Ruskohiili
10 tuhatta kiloa painava ruskohiili museossa. Ruskohiili on energiasisällöltään vähäistä kivihiiltä.
Uusi!!: Burjatia ja Ruskohiili · Katso lisää »
Selenga
Selenga on joki Keski-Aasiassa Mongolian ja Venäjän federaatioon kuuluvan Burjatian alueilla.
Uusi!!: Burjatia ja Selenga · Katso lisää »
Severobaikalsk
Severobaikalsk on kaupunki Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Severobaikalsk · Katso lisää »
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Uusi!!: Burjatia ja Sinkki · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Burjatia ja Siperia · Katso lisää »
Siperian rata
Siperian rata punaisella. Siperian radan kartta vuodelta 1897. Siperian rata tai Trans-Siperian rata on maailman pisin rautatie.
Uusi!!: Burjatia ja Siperian rata · Katso lisää »
Siperiansembra
Siperiansembra (Pinus sibirica) on mäntyihin kuuluva havupuulaji.
Uusi!!: Burjatia ja Siperiansembra · Katso lisää »
Sojootit
Sojootit on Venäjällä Tuvan tasavallassa asuvista tuvalaisista aikaisemmin käytetty nimitys.
Uusi!!: Burjatia ja Sojootit · Katso lisää »
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Uusi!!: Burjatia ja Suo · Katso lisää »
Taka-Baikalian aluepiiri
Taka-Baikalian aluepiiri on Venäjän federaation subjekti kaakkoisessa Siperiassa.
Uusi!!: Burjatia ja Taka-Baikalian aluepiiri · Katso lisää »
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Uusi!!: Burjatia ja Tasavalta · Katso lisää »
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Uusi!!: Burjatia ja Tataarit · Katso lisää »
Tiibet
Keltaisella, oranssilla ja punaisella on merkitty suur-Tiibetin alueJanhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10−11.. Keltaisella ja vihreällä (lännessä) on merkitty Tiibetin autonominen alue, joka perustettiin vuonna 1965 osaksi Kiinan kansantasavaltaa. Turkoosi alue kaakossa on Intian hallinnassa oleva tiibetiläinen alue Tawang, jota Kiina vaatii itselleen. Violetilla tiibetiläiseen kulttuuripiiriin historiallisesti kuuluvia alueita. Tiibet (Wylie-translitteraatio: Bod; kiinaksi) on tiibetiläisten asuttama ylänköalue Aasiassa.
Uusi!!: Burjatia ja Tiibet · Katso lisää »
Tunkan piiri
Tunkan piiri Burjatian kartalla. Tunkan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Tunkan piiri · Katso lisää »
Tuva
Tuvan tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva osatasavalta Sajanin ja Tannu-Olan vuoristojen ympäröimänä Itä-Siperian eteläosassa Keski-Aasiassa.
Uusi!!: Burjatia ja Tuva · Katso lisää »
Tuvalaiset
Tuvalaiset, tuvat eli tuvaanit (aikaisempia nimityksiä sojootit, sojoonit, urjanhait; tuvaksi тыва, tyva) ovat Venäjällä Tuvan tasavallassa ja sen lähialueilla Mongoliassa ja Kiinassa asuva turkkilaista tuvan kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Burjatia ja Tuvalaiset · Katso lisää »
Uiguurit
Uiguurien käyttämä itsenäisyyttä tavoittelevan Itä-Turkestanin lippu, jonka käytön Kiina on kieltänyt. Lippu on otettu käyttöön vuonna 1933. Uiguurimies Uiguurinainen. Uiguurit (uiguuriksi ئۇيغۇر, уйғур, uiğur) ovat Kiinan Xinjiangissa ja Keski-Aasian valtioissa asuva turkkilaista uiguurin kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Burjatia ja Uiguurit · Katso lisää »
Ukrainalaiset
Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.
Uusi!!: Burjatia ja Ukrainalaiset · Katso lisää »
Ulan Bator
Ulan Bator tai Ulaanbaatar (ᠤᠯᠠᠭᠠᠨ ᠪᠠᠭᠠᠲᠤᠷ, punainen sankari) on Mongolian tasavallan pääkaupunki.
Uusi!!: Burjatia ja Ulan Bator · Katso lisää »
Ulan-Ude
Ulan-Ude on Burjatian tasavallan pääkaupunki Itä-Siperiassa Venäjällä, noin 75 km Baikaljärvestä kaakkoon Selengan ja sen lisäjoen Udan yhtymäkohdassa.
Uusi!!: Burjatia ja Ulan-Ude · Katso lisää »
Ust-Ordan Burjatia
Ust-Ordan Burjatia tai Ust-Ordynskin Burjatia on Irkutskin alueeseen kuuluva piirikunta Itä-Siperian eteläosassa, Baikaljärvestä ja Burjatian tasavallasta länteen.
Uusi!!: Burjatia ja Ust-Ordan Burjatia · Katso lisää »
Valkovenäläiset
Valkovenäläiset eli valkoruteenit ovat pääasiassa Valko-Venäjällä asuva kansa, joka on läheistä sukua ukrainalaisille ja venäläisille.
Uusi!!: Burjatia ja Valkovenäläiset · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Burjatia ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Burjatia ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän vallankumous
Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui.
Uusi!!: Burjatia ja Venäjän vallankumous · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Burjatia ja Venäläiset · Katso lisää »
Vitim
Vitim on 1 978 kilometriä pitkä Lenan oikeanpuolinen sivujoki Itä-Siperiassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Vitim · Katso lisää »
Volframi
Volframi on hopeanvalkea metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on W.
Uusi!!: Burjatia ja Volframi · Katso lisää »
Zakamensk
Zakamensk. Zakamensk on kaupunki Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Zakamensk · Katso lisää »
Zakamenskin piiri
Zakamenskin piiri Burjatian kartalla. Zakamenskin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Burjatia ja Zakamenskin piiri · Katso lisää »
1992
Vuosi 1992 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Burjatia ja 1992 · Katso lisää »
