Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Boris Šeremetev

Indeksi Boris Šeremetev

Boris Šeremetev, Ivan Argunovin maalaus Boris Petrovitš Šeremetev, (5. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1652 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. helmikuuta (J: 17. helmikuuta) 1719 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän keisarikunnan armeijan sotamarsalkka, joka osallistui suureen Pohjan sotaan ja Venäjän–Turkin sotaan vuosina 1710–1711. Šeremetev taisteli vuonna 1681 Krimin tataareja vastaan. Seuraavana vuonna hän nousi pajari-luokkaan, jonka jäsenet kuuluivat Venäjän ylimpään ruhtinaalliseen palvelusluokkaan. Hän osallistui 1686 Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puolan välisiin ikuisen rauhan neuvotteluihin. 1695–1696 hän oli mukana Azovin sotaretkillä, joiden tarkoitus oli vallata Asovanmerelle pääsyn estävä Azovin linnake. Toinen näistä sotaretkistä päättyi voitokkaasti. Šeremetev voitti Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ruotsalaiset Kanepin ja Hummulin taisteluissa. Pohjan sodan ratkaisevassa Pultavan taistelussa kesällä 1709 Šeremetev johti Venäjän armeijan keskustaa. Vuonna 1710 hän valtasi Riian. Pohjan sodan jatkona käydyssä Venäjän–Turkin sodassa 1710–1711 Šeremetev osallistui Pietari Suuren johtamaan Prutin taisteluun, jonka venäläiset hävisivät. Vuonna 1715 hän johti venäläisten sotaretkiä Pommeriin ja Mecklenburgiin. Šeremetev kuoli Moskovassa vuonna 1719. Luokka:Venäläiset kenraalit Luokka:Vuonna 1652 syntyneet Luokka:Vuonna 1719 kuolleet.

23 suhteet: Asovanmeri, Azov, Ikuinen rauha, Juliaaninen kalenteri, Krimin tataarit, Mecklenburg, Moskova, Moskovan suuriruhtinaskunta, Moskovan Venäjä, Pajarit, Pietari Suuri, Pommeri, Pultavan taistelu, Puola, Riika, Sotamarsalkka, Suuri Pohjan sota, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän–Turkin sota (1710–1711), 1652, 1719, 28. helmikuuta, 5. toukokuuta.

Asovanmeri

Krim ja Asovanmeri satelliittikuvassa. Asovanmeren kartta. Asovanmeri, antiikin Maiotis, on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Asovanmeri · Katso lisää »

Azov

Azov eli Asova on satamakaupunki Rostovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Azov · Katso lisää »

Ikuinen rauha

Ikuinen rauha on Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puolan 16. toukokuuta 1686 Moskovassa solmima sopimus, jossa täsmennettiin Andrusovon rauhan ehtoja.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Ikuinen rauha · Katso lisää »

Juliaaninen kalenteri

Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »

Krimin tataarit

Krimin tataarit (qırımtatarlar, къырымтатарлар - myös qırımlar / qırımlılar; "krimiläiset") ovat turkkilainen kansa, jonka kotimaa on Ukrainalle kuuluva Krimin niemimaa.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Krimin tataarit · Katso lisää »

Mecklenburg

Mecklenburgin kartta vuodelta 1905 Mecklenburg oli saksalainen ruhtinaskunta, joka jakautui vuonna 1621 Mecklenburg-Schweriniin ja Mecklenburg-Güstrowiin.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Mecklenburg · Katso lisää »

Moskova

Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Moskova · Katso lisää »

Moskovan suuriruhtinaskunta

Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Moskovan Venäjä

Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »

Pajarit

Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Pajarit · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Pietari Suuri · Katso lisää »

Pommeri

Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Pommeri · Katso lisää »

Pultavan taistelu

Pultavan (Poltavan) taistelu käytiin vuonna 1709 Venäjän ja Ruotsin välillä.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Pultavan taistelu · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Puola · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Riika · Katso lisää »

Sotamarsalkka

Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg. Marsalkka mahdollisine etuliitteineen on useissa maissa kenraalia korkeampi sotilasarvo tai arvonimi, joka myönnetään sodan aikaisista ansioista.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Sotamarsalkka · Katso lisää »

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Venäjän keisarillinen armeija

Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »

Venäjän–Turkin sota (1710–1711)

Venäjän–Turkin sota 1710–1711 oli seurausta Ruotsin Venäjälle kärsimälle tappiolle Pultavan taistelussa.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja Venäjän–Turkin sota (1710–1711) · Katso lisää »

1652

Ei kuvausta.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja 1652 · Katso lisää »

1719

Ei kuvausta.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja 1719 · Katso lisää »

28. helmikuuta

28.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja 28. helmikuuta · Katso lisää »

5. toukokuuta

5.

Uusi!!: Boris Šeremetev ja 5. toukokuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Boris Sheremetev.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »