23 suhteet: Asovanmeri, Azov, Ikuinen rauha, Juliaaninen kalenteri, Krimin tataarit, Mecklenburg, Moskova, Moskovan suuriruhtinaskunta, Moskovan Venäjä, Pajarit, Pietari Suuri, Pommeri, Pultavan taistelu, Puola, Riika, Sotamarsalkka, Suuri Pohjan sota, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän–Turkin sota (1710–1711), 1652, 1719, 28. helmikuuta, 5. toukokuuta.
Asovanmeri
Krim ja Asovanmeri satelliittikuvassa. Asovanmeren kartta. Asovanmeri, antiikin Maiotis, on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Asovanmeri · Katso lisää »
Azov
Azov eli Asova on satamakaupunki Rostovin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Azov · Katso lisää »
Ikuinen rauha
Ikuinen rauha on Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puolan 16. toukokuuta 1686 Moskovassa solmima sopimus, jossa täsmennettiin Andrusovon rauhan ehtoja.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Ikuinen rauha · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Krimin tataarit
Krimin tataarit (qırımtatarlar, къырымтатарлар - myös qırımlar / qırımlılar; "krimiläiset") ovat turkkilainen kansa, jonka kotimaa on Ukrainalle kuuluva Krimin niemimaa.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Krimin tataarit · Katso lisää »
Mecklenburg
Mecklenburgin kartta vuodelta 1905 Mecklenburg oli saksalainen ruhtinaskunta, joka jakautui vuonna 1621 Mecklenburg-Schweriniin ja Mecklenburg-Güstrowiin.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Mecklenburg · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Moskova · Katso lisää »
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Pajarit
Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Pajarit · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Pommeri
Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Pommeri · Katso lisää »
Pultavan taistelu
Pultavan (Poltavan) taistelu käytiin vuonna 1709 Venäjän ja Ruotsin välillä.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Pultavan taistelu · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Puola · Katso lisää »
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Riika · Katso lisää »
Sotamarsalkka
Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg. Marsalkka mahdollisine etuliitteineen on useissa maissa kenraalia korkeampi sotilasarvo tai arvonimi, joka myönnetään sodan aikaisista ansioista.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Sotamarsalkka · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »
Venäjän–Turkin sota (1710–1711)
Venäjän–Turkin sota 1710–1711 oli seurausta Ruotsin Venäjälle kärsimälle tappiolle Pultavan taistelussa.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja Venäjän–Turkin sota (1710–1711) · Katso lisää »
1652
Ei kuvausta.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja 1652 · Katso lisää »
1719
Ei kuvausta.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja 1719 · Katso lisää »
28. helmikuuta
28.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja 28. helmikuuta · Katso lisää »
5. toukokuuta
5.
Uusi!!: Boris Šeremetev ja 5. toukokuuta · Katso lisää »