Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Beringia

Indeksi Beringia

Beringinmerta oli alankoa. Nykyinen salmi oli silloin kuivaa maata, kun valtamerien vettä sitoutui jäätiköihin ja vesi laski. Beringia oli muinainen Pohjois-Amerikan ja Aasian yhdistänyt kannas.

52 suhteet: Aasia, Aasian historia, Alaska, Arotundra, Beringinmeri, Biisoni, Dinosaurukset, Havumetsä, Heinäkasvit, Holoseeni, Ikirouta, Itä-Siperian meri, Jääkausi, Jedoma, Kannas, Koivut, Kordillieerien jääkäytävä, Kylmyysaavikko, Kynsimöt, Lapinvuokot, Laptevinmeri, Lössi, Lehtikuuset, Mammutit, Mannerjalusta, Marunat, Meiendorf-interstadiaali, Mesotsooinen maailmankausi, Metsähaapa, Mikroterä, Monsuuni, Paleointiaanit, Pleistoseeni, Pohjois-Amerikka, Radiohiiliajoitus, Rikkokasvit, Sarat, Siperia, Stadiaali, Suosypressit, Taimyrin niemimaa, Tšuktšien niemimaa, Tšuktšimeri, Tundra, Valkokuusi, Vapiti, Veiksel-jääkausi, Viime jääkauden huippukohta, Viime jääkauden loppuvaihe, Villasarvikuono, ..., Wrangelinsaari, Yrtti. Laajenna indeksi (2 lisää) »

Aasia

Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.

Uusi!!: Beringia ja Aasia · Katso lisää »

Aasian historia

Tämä artikkeli käsittelee Aasian historiaa.

Uusi!!: Beringia ja Aasian historia · Katso lisää »

Alaska

Alaska (amerikkalaisittain) on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.

Uusi!!: Beringia ja Alaska · Katso lisää »

Arotundra

Ukokin tasanko Altain tasavallassa, Venäjällä, muistuttaa kadonnutta arotundraa. Arotundra oli parhaimmillaan puistomaista metsäaroa. Tietokoneella laskettu mammutin asuinalue eri aikoina. Merkintä "kyr BP" on tuhatta vuotta sitten. Arotundra oli jääkauden aikainen kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvoi lähinnä ruohoja, heiniä ja saroja sekä joskus pensaita ja puita.

Uusi!!: Beringia ja Arotundra · Katso lisää »

Beringinmeri

Beringinmeren (keskellä) sijainti suhteessa muuhun Tyyneenmeren sekä Pohjoiseen jäämereen. Beringinmeri on Tyynenmeren pohjoisimman osan muodostava merialue.

Uusi!!: Beringia ja Beringinmeri · Katso lisää »

Biisoni

Biisoni eli amerikanbiisoni (Bison bison) on suurikokoisin maanisäkäs Pohjois-Amerikassa.

Uusi!!: Beringia ja Biisoni · Katso lisää »

Dinosaurukset

Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.

Uusi!!: Beringia ja Dinosaurukset · Katso lisää »

Havumetsä

Mäntyvaltaista metsää Multialla. Kuusimetsää Havumetsät ovat lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyviä havupuuvaltaisia metsiä, jotka muodostavat yhtenäisen havumetsävyöhykkeen eli taigan.

Uusi!!: Beringia ja Havumetsä · Katso lisää »

Heinäkasvit

Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo.

Uusi!!: Beringia ja Heinäkasvit · Katso lisää »

Holoseeni

350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.

Uusi!!: Beringia ja Holoseeni · Katso lisää »

Ikirouta

Roudan ja ikiroudan alueet pohjoisella pallonpuoliskolla. Violetti: ikirouta, sininen: maa roudassa yli 15 päivää vuodessa, oranssi: maa roudassa keskimäärin alle 15 päivää vuodessa. (NASA) Ikiroutaa Ikirouta on maa-aines, joka pysyy jäätyneenä yli kaksi vuotta kerrallaan.

Uusi!!: Beringia ja Ikirouta · Katso lisää »

Itä-Siperian meri

Itä-Siperian meri. Rannikkoalue on hallinnollisesti Sahan tasavaltaa ja Tšukotkan piirikuntaa. Itä-Siperian meri on merialue Pohjoisessa jäämeressä.

Uusi!!: Beringia ja Itä-Siperian meri · Katso lisää »

Jääkausi

Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.

Uusi!!: Beringia ja Jääkausi · Katso lisää »

Jedoma

Jedoma on ikiroutaa, jossa on runsaasti lössiäAmerican Beginnings, Frederick West jne., The University of Chicago Press, 1996, ISBN 0-226-89399-5, s. 52 ja melko paljon hiiltä.

Uusi!!: Beringia ja Jedoma · Katso lisää »

Kannas

Brunyn saarella Tasmaniassa. Pohjois-Amerikan yhdistävä Panamankannas kartalla. Kannas on kahta vesialuetta kuten meriä erottava ja kahta laajempaa maa-aluetta yhdistävä kapea maa-alue.

Uusi!!: Beringia ja Kannas · Katso lisää »

Koivut

Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.

Uusi!!: Beringia ja Koivut · Katso lisää »

Kordillieerien jääkäytävä

Kordillieerien jääkäytävä oli viime jääkauden joillain leudoilla jaksoilla Kalliovuorten länsipuolella ollut jäätön alue.

Uusi!!: Beringia ja Kordillieerien jääkäytävä · Katso lisää »

Kylmyysaavikko

Frans Joosefin maa on kylmyysaavikkoa. Kylmyysaavikko (myös polaariaavikko, napa-aavikko tai arktinen aavikko) on tundran kylmä pohjoisosa, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 millimetriä ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10 °C.

Uusi!!: Beringia ja Kylmyysaavikko · Katso lisää »

Kynsimöt

Kynsimöt (Draba) on ristikukkaiskasveihin (Brassicaceae) kuuluva kasvisuku, johon kuuluu noin 300 lajia.

Uusi!!: Beringia ja Kynsimöt · Katso lisää »

Lapinvuokot

Lapinvuokot (Dryas) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva kasvisuku.

Uusi!!: Beringia ja Lapinvuokot · Katso lisää »

Laptevinmeri

Pohjoisella jäämerellä. Laptevinmeri (aik. Nordenskiöldinmeri) on merialue Pohjoisella jäämerellä.

Uusi!!: Beringia ja Laptevinmeri · Katso lisää »

Lössi

Lössikerrostuma Slovakiassa Lössi Lössi (saksaksi Löss, Lösch, sananmukaisesti ’löysä’) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuuli on kuluttamalla irrottanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle.

Uusi!!: Beringia ja Lössi · Katso lisää »

Lehtikuuset

Lehtikuuset (Larix) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.

Uusi!!: Beringia ja Lehtikuuset · Katso lisää »

Mammutit

Mammutit (Mammuthus) on pohjoisella pallonpuoliskolla elänyt norsujen heimon (Elephantidae) suku, johon kuului useita lajeja.

Uusi!!: Beringia ja Mammutit · Katso lisää »

Mannerjalusta

Mannerjalustat turkoosilla Mannerjalusta eli mannermaajalusta on mantereita ympäröivä, yleensä matalan meren vyöhyke.

Uusi!!: Beringia ja Mannerjalusta · Katso lisää »

Marunat

Marunat (Artemisia) on laaja, noin 400 lajia käsittävä mykerökukkaisten suku asterikasvien heimossa.

Uusi!!: Beringia ja Marunat · Katso lisää »

Meiendorf-interstadiaali

Lämpötila nousi rajusti noin kymmenessä vuodessa, kun interstadiaali GI-1 alkoi. Tätä sanotaan monesti Böllingiksi tai Meiendorfiksi. Grönlannin NGRIP-jääkairausnäytteen metaanin määrä. Meiendorf-Bölling-Alleröd-kausi näkyy siinä koholla olevana metaanin määränä. Meiendorf-interstadiaali (monesti myös Bølling-interstadiaali n. 14650-14000 kalenterivuotta sitten) oli lämmin kausi, joka lopetti kylmimmän jääkauden.

Uusi!!: Beringia ja Meiendorf-interstadiaali · Katso lisää »

Mesotsooinen maailmankausi

Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Beringia ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »

Metsähaapa

Metsähaapa eli haapa (Populus tremula) on pajukasvien heimoon ja poppeleiden (Populus) sukuun kuuluva nopeakasvuinen lehtipuu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa.

Uusi!!: Beringia ja Metsähaapa · Katso lisää »

Mikroterä

Mikroterä oli pieni piipitoisesta kivestä isketty prismamainen pala, josta tehtiin työkalujen teriä.

Uusi!!: Beringia ja Mikroterä · Katso lisää »

Monsuuni

Lähestyviä monsuunipilviä Intiassa. Monsuuni (arabian sanasta mawsim ’vuodenajat’) on sääilmiö, johon kuuluvat vuodenaikojen mukaan suuntaa vaihtavat monsuunituulet sekä rankat ja pitkäkestoiset kesän monsuunisateet.

Uusi!!: Beringia ja Monsuuni · Katso lisää »

Paleointiaanit

Saksalaisen Heinrich Harderin (1858–1935) tulkinta paleointiaaneista metsästämässä ''Glyptodonia''. Paleointiaanit olivat kivikautisia metsästäjä-keräilijöitä.

Uusi!!: Beringia ja Paleointiaanit · Katso lisää »

Pleistoseeni

Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.

Uusi!!: Beringia ja Pleistoseeni · Katso lisää »

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.

Uusi!!: Beringia ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »

Radiohiiliajoitus

Radiohiiliajoitus on hiilen isotooppien runsaussuhteiden mittaamiseen perustuva menetelmä, jolla pyritään määrittämään biologista alkuperää olevan näytteen tai biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikä.

Uusi!!: Beringia ja Radiohiiliajoitus · Katso lisää »

Rikkokasvit

Rikkokasvit (Saxifragaceae) on kukkakasvien heimo, johon kuuluvat esimerkiksi koristekasveina käytetyt vuorenkilvet ja jaloangervot.

Uusi!!: Beringia ja Rikkokasvit · Katso lisää »

Sarat

Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku.

Uusi!!: Beringia ja Sarat · Katso lisää »

Siperia

       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.

Uusi!!: Beringia ja Siperia · Katso lisää »

Stadiaali

Stadiaali on jääkautta lyhyempi kylmä jakso ilmastohistoriassa.

Uusi!!: Beringia ja Stadiaali · Katso lisää »

Suosypressit

Suosypressit (Taxodium) on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuiden suku.

Uusi!!: Beringia ja Suosypressit · Katso lisää »

Taimyrin niemimaa

Taimyrin niemimaa kuvan vasemmalla puolella (''Tajmyrhalvön'') Taimyrin niemimaa on Jäämereen työntyvä niemimaa Siperiassa Euraasian mantereen pohjoisimmassa osassa, Karanmereen aukeavan Jeniseinlahden ja Laptevinmereen aukeavan Hatanganlahden välissä, Severnaja Zemljan saariston eteläpuolella.

Uusi!!: Beringia ja Taimyrin niemimaa · Katso lisää »

Tšuktšien niemimaa

Chukotka Peninsula). Tšuktšien niemimaa on Venäjän ja samalla koko Euraasian itäisin niemimaa Koillis-Siperiassa.

Uusi!!: Beringia ja Tšuktšien niemimaa · Katso lisää »

Tšuktšimeri

Tšuktšimeri Tšuktšimeri eli Tšuktšienmeri on Pohjoiseen jäämereen kuuluva matala reunameri, joka sijaitsee Itä-Siperian meren ja Beaufortinmeren välissä.

Uusi!!: Beringia ja Tšuktšimeri · Katso lisää »

Tundra

Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.

Uusi!!: Beringia ja Tundra · Katso lisää »

Valkokuusi

Valkokuusi (Picea glauca) on Pohjois-Amerikan pohjoisosista kotoisin oleva ainavihanta, keskikokoinen havupuu, joka kuuluu kuusten sukuun ja mäntykasvien heimoon.

Uusi!!: Beringia ja Valkokuusi · Katso lisää »

Vapiti

Vapiti eli kanadanhirvi (Cervus canadensis) on suuri hirvieläimiin kuuluva nisäkäs.

Uusi!!: Beringia ja Vapiti · Katso lisää »

Veiksel-jääkausi

Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.

Uusi!!: Beringia ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Viime jääkauden huippukohta

Viime jääkauden viimeisen 40 000 vuoden lämpökäyrä. Viime jääkauden loppuvaiheen aikakaudet. Viime jääkauden huippukohta oli Veikseliksi nimetyn viimeisimmän jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Beringia ja Viime jääkauden huippukohta · Katso lisää »

Viime jääkauden loppuvaihe

Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.

Uusi!!: Beringia ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »

Villasarvikuono

Villasarvikuono (Coelodonta antiquitatis) on sukupuuttoon kuollut sarvikuonolaji, jolla oli lämpöä eristävä turkki.

Uusi!!: Beringia ja Villasarvikuono · Katso lisää »

Wrangelinsaari

Saaren rannikkoa ilmakuvassa. Wrangelinsaari (tšuktšiksi Умӄилир, Umqilir, ”Jääkarhusaari”) on Venäjälle kuuluva noin 7 600 neliökilometrin laajuinen saari Pohjoisessa jäämeressä Tšuktšimeren ja Itä-Siperian meren välissä.

Uusi!!: Beringia ja Wrangelinsaari · Katso lisää »

Yrtti

Basilikan on väitetty auttavan päänsärkyyn ja pahoinvointiin. Yrtit ovat aromaattisten kasvien osia, joita käytetään tuoreina tai kuivattuina esimerkiksi mausteeksi, juomien aineksena, rohdoksena tai kosmeettisissa valmisteissa.

Uusi!!: Beringia ja Yrtti · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Beringia viime jääkaudella, Beringia viime jääkauden huippukaudella, Beringia viime jääkauden kylmimpään aikaan, Beringian maasilta, Beringin maakannas, Beringin maasilta, Beringin salmen maakannas, Beringin salmen maasilta, Beringinsalmen maakannas, Siperian-Alaskan maasilta.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »