Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
44 suhteet: Aadolf Fredrik (Mecklenburgin herttua), Adolf Pilar von Pilchau, Andrievs Niedra, Baden, Baltian Landeswehr, Baltian maat, Baltiansaksalaiset, Brest-Litovskin rauha, Cēsis, Compiègnen aselepo, Ernst Põdder, Heinrich von Stryk, Kārlis Ulmanis, Kuurinmaa, Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918), Landeswehrin sota, Latvia, Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1920), Länsi-Venäjän vapaaehtoinen armeija, Liepāja, Liettuan kuningaskunta (1918), Liivinmaa, Luterilaisuus, Maximilian von Baden, Neuvosto-Venäjä, Nukkehallitus, Ober Ost, Pavel Bermondt-Avalov, Preussi, Puna-armeija, Puolan kuningaskunta (1916–1918), Rüdiger von der Goltz, Riika, Saksan keisarikunta, Saksan kieli, Saksan valtiopäivät, Suomen kuningaskuntahanke, Tallinna, Tartto, Väinäjoki, Vilhelm II (Saksa), Viro, 22. toukokuuta, 3. heinäkuuta.
Aadolf Fredrik (Mecklenburgin herttua)
Mecklenburgin herttua Aadolf Fredrik. Adolf Friedrich Albrecht Heinrich Mecklenburg (10. lokakuuta 1873 Schwerin – 5. elokuuta 1969) oli saksalainen tutkimusmatkailija, Togomaan kuvernööri ja Baltian herttuakunnan herttua 5.11.–28.11.1918.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Aadolf Fredrik (Mecklenburgin herttua) · Katso lisää »
Adolf Pilar von Pilchau
Adolf Konstantin Jakob Freiherr Pilar von Pilchau (16. heinäkuuta 1851 – 17. kesäkuuta 1925) oli baltiansaksalainen poliitikko ja Liivinmaan maamarsalkka.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Adolf Pilar von Pilchau · Katso lisää »
Andrievs Niedra
Andrievs Niedra (8. huhtikuuta 1871 – 25. syyskuuta 1942) oli latvialainen poliitikko ja luterilainen pastori.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Andrievs Niedra · Katso lisää »
Baden
Baden on entinen valtio nykyisen Saksan lounaisosassa.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Baden · Katso lisää »
Baltian Landeswehr
Baltian Landeswehr, joka toimi 7.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Baltian Landeswehr · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Baltian maat · Katso lisää »
Baltiansaksalaiset
Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Baltiansaksalaiset · Katso lisää »
Brest-Litovskin rauha
Brest-Litovskin rauha oli 3.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Brest-Litovskin rauha · Katso lisää »
Cēsis
Cēsis (liiviksi Vennen) on hansa-ajalta peräisin oleva linnoituskaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen pohjoisosassa, Gauja-joen laaksossa.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Cēsis · Katso lisää »
Compiègnen aselepo
Compiègnen aselevon solmimista esittävä Maurice Pillard Verneuilin maalaus. Kuvassa vasemmalta saksalainen amiraali Ernst Wanslelow, kreivi Alfred von Oberndorff, kenraali Detlof von Winterfeldt, brittiläinen kommodori Jack Marriot, Saksan valtuuskunnan puheenjohtaja Matthias Erzberger, brittiläinen vara-amiraali George Hope, laivastoamiraali Rosslyn Wemyss, Ranskan marsalkka Ferdinand Foch ja kenraali Maxime Weygand. Compiègnen aselepo oli 11. marraskuuta 1918 ympärysvaltojen ja Saksan välillä solmittu aseleposopimus, joka päätti ensimmäisen maailmansodan.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Compiègnen aselepo · Katso lisää »
Ernst Põdder
Ernst Põdder (10. helmikuuta 1879 – 24. kesäkuuta 1932) oli virolainen upseeri ja poliitikko.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Ernst Põdder · Katso lisää »
Heinrich von Stryk
Heinrich Eduard Carl von Stryk (16. heinäkuuta 1873 – 10. syyskuuta 1938) oli baltiansaksalainen poliitikko ja viimeinen Liivinmaan maamarsalkka.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Heinrich von Stryk · Katso lisää »
Kārlis Ulmanis
Kārlis Augusts Vilhelms Ulmanis oli latvialainen poliitikko maan ensimmäisen itsenäisyyden aikana vuodesta 1918 vuoteen 1940. Hän toimi maan pääministerinä ja myöhemmin sen presidenttinä. Vuodesta 1934 lähtien hän hallitsi maata yksinvaltiaan tavoin. Ulmanis kuoli vankeudessa Neuvostoliitossa vuonna 1942.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Kārlis Ulmanis · Katso lisää »
Kuurinmaa
Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Kuurinmaa · Katso lisää »
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918) oli Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunnan ajatuksen pohjalle perustettu valtio 8. maaliskuuta 1918, kun Saksan miehittämässä Latviassa baltiansaksalaista väestöä edustavat maapäivät ehdottivat Saksan keisari Wilhelm II:lle, että tämä ryhtyisi valtionpäämieheksi.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918) · Katso lisää »
Landeswehrin sota
Landeswehrin sota käytiin Viron ja Rüdiger von der Goltzin johtamien saksalaisjoukkojen välillä Pohjois-Latvian alueella 3. kesäkuuta – 3. heinäkuuta 1919.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Landeswehrin sota · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Latvia · Katso lisää »
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1920)
Latvian Sosialistinen Neuvostotasavalta (LSPR) oli Pihkovassa 17.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1920) · Katso lisää »
Länsi-Venäjän vapaaehtoinen armeija
Länsi-Venäjän vapaaehtoinen armeija oli puolisotilaallinen sotajoukko, joka toimi Baltian alueella Venäjän sisällissodan aikana vuosina 1918–1920.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Länsi-Venäjän vapaaehtoinen armeija · Katso lisää »
Liepāja
Liepāja on satamakaupunki ja Latvian kolmanneksi suurin kaupunki.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Liepāja · Katso lisää »
Liettuan kuningaskunta (1918)
Wilhelm von Urach, myös Württenbergin kreivi, Mindaugas II, joka hyväksyi Liettuan kuninkuuden 11. heinäkuuta 1918, mutta ei ottanut sitä vastaan, koska Saksan valtakunta julisti kuninkuuden mitättömäksi. Tämän vuoksi kuninkaaksi kutsuminen peruttiin. Liettuan kuningaskunta oli lyhytaikainen perustuslaillinen monarkia, joka syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Liettuan ollessa Saksan keisarikunnan alaisuudessa.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Liettuan kuningaskunta (1918) · Katso lisää »
Liivinmaa
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Liivinmaa · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Maximilian von Baden
Maximilian Alexander Friedrich Wilhelm von Baden (lyh. Max von Baden, 10. heinäkuuta 1867 Baden-Baden, Saksa – 6. marraskuuta 1929 Baden) oli Badenin suurherttuan Fredrik II:n serkku ja perijä.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Maximilian von Baden · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Nukkehallitus
Nukkehallitus eli marionettihallitus on muodollisesti itsenäinen mutta tosiasiallisesti ulkopuolisten tahojen tai toisen valtion määräysvallassa oleva hallitus.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Nukkehallitus · Katso lisää »
Ober Ost
Ober Ost (virallisesti) oli saksalaisten Baltiaan perustama miehityshallinto ensimmäisen maailmansodan aikana.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Ober Ost · Katso lisää »
Pavel Bermondt-Avalov
Pavel Rafalovitš Bermon(d)t-Avalov (ven. Павел Рафалович Бермон(д)т-Авалов, 4. maaliskuuta 1877 – 27. tammikuuta 1974) oli georgialais-venäläinen Ussurin kasakka ja sotaherra, joka otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan ja useisiin Venäjän lokakuun vallankumousta seuranneisiin sotiin, kuten Venäjän sisällissotaan ja Baltiassa tapahtuneisiin Viron, Latvian- ja Liettuan itsenäisyyssotiin.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Pavel Bermondt-Avalov · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Preussi · Katso lisää »
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Puna-armeija · Katso lisää »
Puolan kuningaskunta (1916–1918)
Puolan kuningaskunta oli Saksan keisarikunnan Venäjän keisarikunnalta miehittämälleen Veikselin aluepiirin alueelle vuonna 1916 perustama tunnustamaton valtio.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Puolan kuningaskunta (1916–1918) · Katso lisää »
Rüdiger von der Goltz
Gustav Adolf Joachim Rüdiger Graf von der Goltz (8. joulukuuta 1865 Züllichau, Preussi;Haapala, Hoppu s. 201 nykyinen Sulechów, Puola – 4. marraskuuta 1946 Bernbeuren, Baijeri, Saksan miehitysvyöhyke) oli saksalainen kenraalimajuri ja kreivi, joka komensi Suomeen vuoden 1918 sisällissodan aikana lähetettyä Saksan Itämeren-divisioonaa sekä saksalaisiin vapaajoukkoihin kuuluneita VI reservijoukkoja 4.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Rüdiger von der Goltz · Katso lisää »
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Riika · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Saksan kieli · Katso lisää »
Saksan valtiopäivät
Berliinin valtiopäivätalo oli valtiopäivien kokoontumispaikkana vuosina 1894–1933. Kuva 1890-luvulta. Valtiopäivät olivat Saksan valtakunnan parlamentti vuosina 1871–1945.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Saksan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Tallinna · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Tartto · Katso lisää »
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Väinäjoki · Katso lisää »
Vilhelm II (Saksa)
Vilhelm II (Friedrich Wilhelm Viktor Albert, 27. tammikuuta 1859 Berliini, Preussi – 4. kesäkuuta 1941 Doorn, Alankomaat) oli viimeinen Saksan keisari ja viimeinen Preussin kuningas vuosina 1888–1918.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Vilhelm II (Saksa) · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja Viro · Katso lisää »
22. toukokuuta
22.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja 22. toukokuuta · Katso lisää »
3. heinäkuuta
3.
Uusi!!: Baltian herttuakunta ja 3. heinäkuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Baltian yhdistynyt herttuakunta.
