110 suhteet: Adenosiinitrifosfaatti, Aerobinen, Aitotumaiset, Aktiivinen kuljetus, Aminohapot, Apoptoosi, Arkeonit, Asetyylikoentsyymi-A, Bakteerit, Diffuusio, DNA, Eksosytoosi, Elektroni, Elektroninsiirtoketju, Eliö, Endosymbioosi, Endosytoosi, Epiteelikudos, Esitumalliset, Fagosytoosi, Fosfaatti, Fosfolipidi, Fotosynteesi, Geeni, Genomi, Glykogeeni, Glykolyysi, Glyoksylaattikierto, Glyseroli, Golgin laite, Happi, Hermosolu, Hiilidioksidi, Hiilihydraatti, Hippokampus, Hydrofobinen vuorovaikutus, Ilmakehä, Ionipumppu, Iturata, Β-oksidaatio, Kalium, Kalvoproteiini, Kanavaproteiini, Kasvain, Kasvutekijä (biokemia), Keskusjyvänen, Kudos, Kuljetusvesikkeli, Lihassolu, Lipidi, ..., Luuranko, Lysosomi, Maksasolu, Meioosi, Mikrofilamentti, Mikrotubulus, Mitokondrio, Mitoosi, Molekyylibiologia, Monisoluinen eliö, Munasolu, Natrium, Natrium-kaliumpumppu, Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi, Nukleiinihappo, Nukleoidi, Oksidatiivinen fosforylaatio, Orgaaninen yhdiste, Palorypälehappo, Peptidi, Peroksisomi, Proteiini, Proteiinisynteesi, Protoni, Punasolu, Rasvahapot, Rasvasolu, Reseptori, Ribosomi, RNA, Robert Hooke, Sähkövaraus, Siittiö, Sitruunahappokierto, Solu (täsmennyssivu), Soluelin, Soluhengitys, Solukalvo, Solulima, Solulimakalvosto, Solun tukiranka, Solunesterakkula, Solunjakautuminen, Soluväliaine, Somaattinen solu, Steroidit, Sukusolu, Syöpä, Syöpäsolu, Tuberkuloosi, Tuma, Tumakotelo, Valkosolu, Välikokoinen säie, Värekarva, Verisolu, Vesi, Vety, Viherhiukkanen, Yksisoluinen eliö. Laajenna indeksi (60 lisää) »
Adenosiinitrifosfaatti
Adenosiinitrifosfaatti eli ATP on runsasenergiainen yhdiste, jota tuottavat mitokondriot soluhengityksellä, solulimassa glykolyysi ja viherhiukkaset fotosynteesin valoreaktioissa.
Uusi!!: Solu ja Adenosiinitrifosfaatti · Katso lisää »
Aerobinen
Aerobinen tarkoittaa happea tarvitsevaa.
Uusi!!: Solu ja Aerobinen · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Solu ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Aktiivinen kuljetus
Na-K-pumpun toiminta solukalvolla Aktiivinen kuljetus on energiaa tarvitsevien aineiden siirtämistä solukalvon läpi pienemmästä pitoisuudesta suurempaan.
Uusi!!: Solu ja Aktiivinen kuljetus · Katso lisää »
Aminohapot
Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.
Uusi!!: Solu ja Aminohapot · Katso lisää »
Apoptoosi
Apoptoosi Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema on solujen jakautumista säätelevien geenien määräämä solujen ohjelmoitu kuoleminen, joka on normaali osa yksilönkehitystä ja kudosten uusiutumista.
Uusi!!: Solu ja Apoptoosi · Katso lisää »
Arkeonit
Suolaisuutta hyvin sietävät halobakteerit ovat nimestään huolimatta arkeoneja. Arkeonit (Archaea) eli arkit tai arkkieliöt, aiemmin arkkibakteerit, ovat yksisoluisia tumattomia mikro-organismeja, jotka muistuttavat ulkoisesti bakteereita.
Uusi!!: Solu ja Arkeonit · Katso lisää »
Asetyylikoentsyymi-A
'''Asetyylikoentsyymi-A''' oksidatiivista fosforylaatiota varten, joka on solun keskeisin ATP:n tuotantoreaktioketju. Asetyylikoentsyymi-A eli aktiivinen etikkahappo on kaikille ravintoaineille yhteinen välituote solun vapautettaessa energiaa.
Uusi!!: Solu ja Asetyylikoentsyymi-A · Katso lisää »
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Uusi!!: Solu ja Bakteerit · Katso lisää »
Diffuusio
Diffuusio vesilasissa. Vasemmanpuolisessa lasissa kaikki partikkelit ovat lähekkäin lasin yläreunassa. Oikeanpuolisessa lasissa näkyy, miten ne diffuusion myötä ovat sekoittuneet tasaisesti koko lasiin. Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.
Uusi!!: Solu ja Diffuusio · Katso lisää »
DNA
Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.
Uusi!!: Solu ja DNA · Katso lisää »
Eksosytoosi
Eksosytoosi on endosytoosille vastakkainen tapahtuma, jossa solusta poistuu kuona-aineita tai eritettäviä aineita kuten hormoneja.
Uusi!!: Solu ja Eksosytoosi · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Solu ja Elektroni · Katso lisää »
Elektroninsiirtoketju
Elektroninsiirtoketju on mitokondrion sisäkalvolla (eukaryootit) tai solukalvon kalvoproteiineissa (bakteerit) tapahtuva energiaa tuottava reaktiosarja, jossa sitruunahappokierrossa ja sitä edeltäneissä reaktioissa koentsyymeille NADH ja FADH2 siirtyneitä elektroneja siirrellään elektroninsiirtoketjun entsyymiltä toiselle, jolloin elektronit menettävät potentiaalienergiaansa vähitellen vapauttaen samalla energiaa.
Uusi!!: Solu ja Elektroninsiirtoketju · Katso lisää »
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Uusi!!: Solu ja Eliö · Katso lisää »
Endosymbioosi
Endosymbioosi on kahden eliön välinen symbioottinen suhde, jossa symbiootti elää isäntäeliön kudoksissa tai soluissa.
Uusi!!: Solu ja Endosymbioosi · Katso lisää »
Endosytoosi
Eri endosytoosimekanismeja Endosytoosi tarkoittaa solun aktiivista aineenottoa solun sisään.
Uusi!!: Solu ja Endosytoosi · Katso lisää »
Epiteelikudos
Erilaisia epiteelikudoksia Epiteelikudos (pintakudos) muodostuu toisissaan kiinni olevista epiteelisoluista, jotka verhoavat kehon ulko- ja sisäpintoja.
Uusi!!: Solu ja Epiteelikudos · Katso lisää »
Esitumalliset
Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosomeja ja suurmolekyylejä, pitkälle kehittyneet soluelimet puuttuvat. Esitumalliset, alkeistumaiset eli prokaryootit ovat tumattomia soluja.
Uusi!!: Solu ja Esitumalliset · Katso lisää »
Fagosytoosi
Fagosytoosi eli solusyönti on alempien eliöiden menetelmä ottaa ravintoa sisäänsä – ylemmillä eliöillä menetelmä toimii tiettyjen immuunijärjestelmän solujen mekanismina tuhota vieraita kappaleita, kuten bakteereja, tomuja tai pigmenttejä.
Uusi!!: Solu ja Fagosytoosi · Katso lisää »
Fosfaatti
Fosfaatti-ionin rakenne Fosfaatti (ortofosfaatti, trioksidofosfaatti), PO43− on negatiivinen ioni eli anioni, jossa fosfori esiintyy viidenarvoisena.
Uusi!!: Solu ja Fosfaatti · Katso lisää »
Fosfolipidi
Skemaattinen esitys fosfolipideistä. D1. Fosfaattipää eli hydrofiilinen pää D2. Rasvahappopää eli hydrofobinen pää Fosfolipidit ovat eräs lipidien alaluokka.
Uusi!!: Solu ja Fosfolipidi · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Solu ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Geeni
right Geeni eli perintötekijä on biologisen informaation yksikkö, joka on tallentunut DNA:n tai RNA:n nukleiinihappoketjuun.
Uusi!!: Solu ja Geeni · Katso lisää »
Genomi
Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle.
Uusi!!: Solu ja Genomi · Katso lisää »
Glykogeeni
400x400px Glykogeenit ovat monihaaraisia D-glukoosista koostuvia polysakkarideja, joiden perusrakenne on sama, mutta keskinäiset koot ja yksityiskohtaiset rakenteet vaihtelevat.
Uusi!!: Solu ja Glykogeeni · Katso lisää »
Glykolyysi
Glykolyysi on solulimassa eli sytoplasmassa tapahtuva reaktioiden sarja, jossa glukoosi hajotetaan palorypälehapon anionimuodoksi, pyruvaatiksi.
Uusi!!: Solu ja Glykolyysi · Katso lisää »
Glyoksylaattikierto
Glyoksalaattikierto ja sitruunahappokierto Glyoksylaattikierto eli Krebs–Kornberg-sykli on kasveissa, sienissä ja bakteereissa esiintyvä aineenvaihduntareitti, jossa asetyylikoentsyymi-A:sta muodostuu meripihkahappoa.
Uusi!!: Solu ja Glyoksylaattikierto · Katso lisää »
Glyseroli
Glyseroli Glyseroli on jäykkäjuoksuista väritöntä nestettä ja se kuuluu kolmearvoisiin alkoholeihin eli trioleihin, jotka sisältävät kolme alkoholi- eli hydroksyyliryhmää (-OH).
Uusi!!: Solu ja Glyseroli · Katso lisää »
Golgin laite
Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto '''6. Golgin laite''' 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Valkosolu läpivalaisuelektronimikroskoopin kuvassa. Golgin laite näkyvissä alhaalla puoliympyränmuotoisina mustina renkaina. Golgin laite on tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, joka osallistuu proteiinien muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi hiilihydraattiryhmiä, jolloin syntyy glykoproteiineja.
Uusi!!: Solu ja Golgin laite · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Solu ja Happi · Katso lisää »
Hermosolu
Hermosolu mikroskoopilla tarkasteltuna. Hermosolu eli neuroni on hermokudoksen solu, jonka päätehtävänä on käsitellä ja välittää tietoa sähköisen hermoimpulssin avulla.
Uusi!!: Solu ja Hermosolu · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Solu ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hiilihydraatti
Viljatuotteissa on runsaasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta.
Uusi!!: Solu ja Hiilihydraatti · Katso lisää »
Hippokampus
Hippokampus Hippokampus eli aivoturso on aivojen osa, joka sijaitsee temporaali- eli ohimolohkojen sisäosissa korvien lähellä.
Uusi!!: Solu ja Hippokampus · Katso lisää »
Hydrofobinen vuorovaikutus
Hydrofobisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan hydrofobisten eli vesipakoisten molekyylinosien taipumusta muodostaa yhteinen faasi erilleen vedestä.
Uusi!!: Solu ja Hydrofobinen vuorovaikutus · Katso lisää »
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Uusi!!: Solu ja Ilmakehä · Katso lisää »
Ionipumppu
Ionipumput ovat solukalvossa olevia ioneja kuljettavia proteiineista koostuvia rakenteita.
Uusi!!: Solu ja Ionipumppu · Katso lisää »
Iturata
Iturata on monisoluisten eliöiden sukusolujen linja, joka johtaa hedelmöittyneestä munasolusta seuraavan sukupolven sukusoluihin.
Uusi!!: Solu ja Iturata · Katso lisää »
Β-oksidaatio
β-oksidaatio eli beetaoksidaatio on rasvahappojen aineenvaihdunnan reitti, jossa kehon solut tuottavat ruoan tai rasvasolujen rasvahappoja hapettamalla yleensä energiaa ATP:n muotoon.
Uusi!!: Solu ja Β-oksidaatio · Katso lisää »
Kalium
Kalium on alkuaine sekä ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jonka kemiallinen merkki on K, järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.
Uusi!!: Solu ja Kalium · Katso lisää »
Kalvoproteiini
Kalvoproteiini on solukalvon rakenteeseen kuuluva proteiini, joka ulottuu osittain kalvon läpi.
Uusi!!: Solu ja Kalvoproteiini · Katso lisää »
Kanavaproteiini
Kanavaproteiinit ovat solukalvon integraalisia kuljettajaproteiineja, joiden läpi tietyt molekyylit pääsevät siirtymään solukalvon puolelta toiselle.
Uusi!!: Solu ja Kanavaproteiini · Katso lisää »
Kasvain
syyliä jalassa. Kasvain eli tuumori eli neoplasma on solujen hallitsemattomasta jakautumisesta johtuva muodostuma.
Uusi!!: Solu ja Kasvain · Katso lisää »
Kasvutekijä (biokemia)
Kasvutekijä on orgaaninen aines (hormonin kaltainen peptidi tai proteiini), joka kykenee stimuloimaan solujen kasvua tai erilaistumista.
Uusi!!: Solu ja Kasvutekijä (biokemia) · Katso lisää »
Keskusjyvänen
solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi '''13. Keskusjyvänen''' Keskusjyväset eli sentriolit ovat mikrotubuluksista muodostuneita soluelimiä, joilla on tärkeä tehtävä solunjakautumisessa.
Uusi!!: Solu ja Keskusjyvänen · Katso lisää »
Kudos
Ihonalaista rasvakudosta (keltaisella). Rasvakudos lukeutuu tukikudoksiin. Kudos muodostuu vierekkäisistä, samalla tavoin toimivista soluista ja soluväliaineesta.
Uusi!!: Solu ja Kudos · Katso lisää »
Kuljetusvesikkeli
Kuljetusvesikkelit ovat vesikkeleitä, jotka siirtävät molekyylejä solun sisällä.
Uusi!!: Solu ja Kuljetusvesikkeli · Katso lisää »
Lihassolu
Yksi lihassolukalvon (''sarcolemma'') ympäröimä luurankolihassolu, jossa on useita pitkittäissuuntaisia lihassäikeitä (''myofibrilla'') sekä muun muassa mitokondrioita ja T-putkijärjestelmiä. Lihassolut eli lihassyyt ovat lihaskudoksen muodostavia soluja.
Uusi!!: Solu ja Lihassolu · Katso lisää »
Lipidi
Lipidien rakenne. Lipidi eli rasva-aine on yhteisnimi eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyneille rasvoille ja rasvamaisille yhdisteille, kuten rasvoille, öljyille, vahoille, kolesterolille, steroideille, rasvaliukoisille vitamiineille (A-, D-, E- ja K-vitamiinit), monoglyserideille, diglyserideille, triglyserideille (varsinaiset rasvat) ja fosfolipideille.
Uusi!!: Solu ja Lipidi · Katso lisää »
Luuranko
Naisen luuranko Luuranko on selkärankaisten luinen sisäinen tukiranka.
Uusi!!: Solu ja Luuranko · Katso lisää »
Lysosomi
solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima '''12. Lysosomi''' 13. Keskusjyvänen Lysosomit ovat eläimissä esiintyviä yksinkertaisen fosfolipidikaksoiskalvon verhoamia pyöreitä soluelimiä, joiden halkaisija on noin 0,5 mikrometriä.
Uusi!!: Solu ja Lysosomi · Katso lisää »
Maksasolu
µm. Läpileikkaus ihmisen maksasta. Maksasolut eli hepatosyytit muodostavat n. 70–80 prosenttia maksan solutilavuudesta.
Uusi!!: Solu ja Maksasolu · Katso lisää »
Meioosi
Kypsymisjakautuminen eli meioosi on sukusolujen tumanjakautuminen, jossa syntyy neljä haploidista sukusolua toisin kuin mitoosissa, jossa syntyy kaksi diploidista solua.
Uusi!!: Solu ja Meioosi · Katso lisää »
Mikrofilamentti
Mikrofilamentit eli aktiinifilamentit, piensäikeet tai aktiinisäikeet muodostavat yhdessä mikrotubulusten ja välikokoisten säikeiden kanssa solun tukirangan.
Uusi!!: Solu ja Mikrofilamentti · Katso lisää »
Mikrotubulus
Mikrotubulukset hermosolun viejähaarakkeessa. Solun runko punaisella värillä, alhaalla oikealla ympyrässä: 16. Viejähaarake, 20. Mikrotubulukset Mikrotubulukset eli mikroputket muodostavat mikro- eli aktiinifilamenttien ja välikokoisten säikeiden kanssa solun tukirangan.
Uusi!!: Solu ja Mikrotubulus · Katso lisää »
Mitokondrio
solulimakalvosto '''9. Mitokondrio''' 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Mitokondrio (vanh. suom. sauvajyvänen) on aitotumallisten solujen soluelin, joka vastaa soluhengityksestä eli solun energia-aineenvaihdunnasta.
Uusi!!: Solu ja Mitokondrio · Katso lisää »
Mitoosi
Mitoosi tarkoittaa tuman ja sen sisältävän perimän jakautumista kahdeksi identtiseksi kopioksi.
Uusi!!: Solu ja Mitoosi · Katso lisää »
Molekyylibiologia
Molekyylibiologia on biologian osa-alue, joka tarkastelee solujen toimintaa molekyylitasolla.
Uusi!!: Solu ja Molekyylibiologia · Katso lisää »
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Uusi!!: Solu ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »
Munasolu
Ihmisen munasolua ympäröi valkoisena näkyvä zona pellucida ja sitä ulompana follikulaarisoluista muodostuva korona radiata. Ihmisen munasolun rakenne, jossa suurimpana erottuvat tuma ja mitokondriot. Munasolu on naaraan sukusolu.
Uusi!!: Solu ja Munasolu · Katso lisää »
Natrium
Natrium on pehmeä, kevyt ja reaktiivinen alkalimetalli, sähköä johtava elektrolyytti ja makrokivennäisaine, joka on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.
Uusi!!: Solu ja Natrium · Katso lisää »
Natrium-kaliumpumppu
Natrium-kaliumpumppu on entsyymi, joka ylläpitää natrium- ja kaliumionien pitoisuuseroja solukalvon eri puolilla.
Uusi!!: Solu ja Natrium-kaliumpumppu · Katso lisää »
Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi
NAD+ eli nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi (C21H27N7O14P2) on kaikissa elävissä soluissa esiintyvä tärkeä koentsyymi.
Uusi!!: Solu ja Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi · Katso lisää »
Nukleiinihappo
Nukleiinihapot eli DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo) ovat orgaanisia happoja, jotka sisältävät eliön geneettisen tiedon.
Uusi!!: Solu ja Nukleiinihappo · Katso lisää »
Nukleoidi
Nukleoidi on solulimassa tumaa vastaava joidenkin tumattomien eli esitumallisten solujen kuten bakteerien soluelin, joka sisältää sen perintötekijät eli perimän jos perimä on DNA:ta.
Uusi!!: Solu ja Nukleoidi · Katso lisää »
Oksidatiivinen fosforylaatio
Oksidatiivinen fosforylaatio on elektroninsiirtoketjusta ja ATP-syntaasistä koostuva aineenvaihdunnallinen reitti.
Uusi!!: Solu ja Oksidatiivinen fosforylaatio · Katso lisää »
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Uusi!!: Solu ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Palorypälehappo
Palorypälehappo on alfa-ketohappo.
Uusi!!: Solu ja Palorypälehappo · Katso lisää »
Peptidi
Peptidit ovat polyamideja, jotka koostuvat kahdesta tai enintään noin 50:stä kovalenttisesti toisiinsa peptidi- tai isopeptidisidoksin yhtyneestä aminohaposta.
Uusi!!: Solu ja Peptidi · Katso lisää »
Peroksisomi
Peroksisomi on yksinkertaisen lipidikalvon ympäröimä soluelin, joka on melkein kaikissa aitotumallisissa soluissa.
Uusi!!: Solu ja Peroksisomi · Katso lisää »
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Uusi!!: Solu ja Proteiini · Katso lisää »
Proteiinisynteesi
Proteiinisynteesi on biologinen prosessi, jossa solu tuottaa proteiineja DNA:n emäsjärjestyksen mukaisesti.
Uusi!!: Solu ja Proteiinisynteesi · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Solu ja Protoni · Katso lisää »
Punasolu
Veren punasoluja. Punasolu eli erytrosyytti on yksi elimistön pienimmistä soluista.
Uusi!!: Solu ja Punasolu · Katso lisää »
Rasvahapot
Rasvahapot ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan.
Uusi!!: Solu ja Rasvahapot · Katso lisää »
Rasvasolu
Rasvasolu eli adiposyytti on eläinsolu, jonka tehtävä on varastoida lipidejä eli rasva-aineita energiantuotantoa varten.
Uusi!!: Solu ja Rasvasolu · Katso lisää »
Reseptori
Reseptori tarkoittaa yleisesti vastaanottavaa kohtaa tai elintä.
Uusi!!: Solu ja Reseptori · Katso lisää »
Ribosomi
Ribosomi on sille tyypillisestä proteiinista ja RNA:sta koostuva pieni soluelin, jonka pinnalla proteiinisynteesi tapahtuu.
Uusi!!: Solu ja Ribosomi · Katso lisää »
RNA
RNA:n rakenne RNA:n ja DNA:n erot RNA eli ribonukleiinihappo on nukleotideistä koostuva polymeeri.
Uusi!!: Solu ja RNA · Katso lisää »
Robert Hooke
Robert Hooke (18. heinäkuuta 1635 – 3. maaliskuuta 1703) oli englantilainen fyysikko ja monilahjainen tutkija.
Uusi!!: Solu ja Robert Hooke · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Solu ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Siittiö
Siittiö tunkeutumassa munasolun sisään. Siittiö (spermium) on mikroskooppisen pieni, kypsä koiraan sukusolu, joka vie koiraan geneettisen informaation naaraan munasoluun.
Uusi!!: Solu ja Siittiö · Katso lisää »
Sitruunahappokierto
GTP on tuotettu. Sitruunahappokierto eli Krebsin sykli eli trikarboksyylihappokierto (TCA-kierto) on solujen mitokondrioissa tapahtuva monivaiheinen kemiallinen prosessi, jossa ravintoaineista peräisin olevat hiiliatomit hapettuvat hiilidioksidiksi ja samojen molekyylien sisältämät vedyt siirtyvät elektroninsiirtäjäkoentsyymeille.
Uusi!!: Solu ja Sitruunahappokierto · Katso lisää »
Solu (täsmennyssivu)
Solu voi tarkoittaa.
Uusi!!: Solu ja Solu (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Soluelin
Soluelimet eli soluorganellit ovat solun "elimiä" eli solunsisäisiä rakenteita, joilla on jokin erikoistunut tehtävä.
Uusi!!: Solu ja Soluelin · Katso lisää »
Soluhengitys
Soluhengitys on aerobisissa oloissa elävien solujen aineenvaihdunnallinen reaktio, jonka avulla solut vapauttavat ravinnon sisältämää energiaa käyttöönsä.
Uusi!!: Solu ja Soluhengitys · Katso lisää »
Solukalvo
Solukalvo (plasmalemma eli plasmolemma) on jokaisessa solussa ja kaikkien eliöiden solua ympäröivä kalvo.
Uusi!!: Solu ja Solukalvo · Katso lisää »
Solulima
Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula '''11. Solulima''' 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.
Uusi!!: Solu ja Solulima · Katso lisää »
Solulimakalvosto
Kalvorakkula '''5. Karkea solulimakalvosto''' 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. '''Sileä solulimakalvosto''' 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulimakalvosto eli endoplasmakalvosto on yksi aitotumaisen solun soluelimistä.
Uusi!!: Solu ja Solulimakalvosto · Katso lisää »
Solun tukiranka
Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänenmikrotubulukset vihreinä ja tuma sinisenä. Solun tukiranka eli sytoskeletoni muodostuu pääosin kolmenlaisista rakenteista, aktiini- eli mikrofilamenteista eli piensäikeistä, mikrotubuluksista eli mikroputkista ja välikokoisista säikeistä.
Uusi!!: Solu ja Solun tukiranka · Katso lisää »
Solunesterakkula
Kasvisolu. Iso keskusvakuoli on kuvassa numerolla 10. solulimakalvosto 9. Mitokondrio '''10. Solunesterakkula''' 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solunesterakkula eli vakuoli on erityisesti kasvi- ja sienisoluissa oleva soluelin, joita on myös joissakin alkueliöissä ja eläinsoluissa.
Uusi!!: Solu ja Solunesterakkula · Katso lisää »
Solunjakautuminen
Solunjakautuminen on osa aitotumaisten solujen jakautumisprosessia, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi identtistä tytärsolua.
Uusi!!: Solu ja Solunjakautuminen · Katso lisää »
Soluväliaine
Soluväliaine (lyh. ECM) ympäröi monisoluisten eliöiden soluja.
Uusi!!: Solu ja Soluväliaine · Katso lisää »
Somaattinen solu
Somaattinen solu (kreikaksi soma.
Uusi!!: Solu ja Somaattinen solu · Katso lisää »
Steroidit
Kolesteroli on tyypillinen steroidi ja steroidihormonien esiaste ihmisessä. Kuvassa merkittynä steroidirakenteen hiilien 1-27 numerointi sekä hiilirenkaiden A-D nimeäminen.Moss G.P. Nomenclature of Steroids (Recommendations 1989). ''Pure & Appl. Chem.,''1989, nro 10, s. 1783–1822. http://iupac.org/publications/pac/pdf/1989/pdf/6110x1783.pdf PDF Steroidit ovat nelirenkaiseen sykliseen hiiliketjuun perustuvia yhdisteitä, jotka liukoisuusominaisuuksiensa puolesta luetaan lipideihin.
Uusi!!: Solu ja Steroidit · Katso lisää »
Sukusolu
Sukusolu eli gameetti on suvullisesti lisääntyvien eliöiden suvunjatkamiseen erikoistunut solu.
Uusi!!: Solu ja Sukusolu · Katso lisää »
Syöpä
Syöpä on yleisnimitys pahanlaatuisille kasvaintaudeille.
Uusi!!: Solu ja Syöpä · Katso lisää »
Syöpäsolu
Syöpäsolu on solu, joka jakaantuu hallitsemattomasti, koska sen apoptoosi on häiriytynyt.
Uusi!!: Solu ja Syöpäsolu · Katso lisää »
Tuberkuloosi
''Mycobacterium tuberculosis'' -viljelmä. Tuberkuloosi (tbc, lyhenne tb.) on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama, yleensä keuhkoissa esiintyvä pitkäaikainen sairaus.
Uusi!!: Solu ja Tuberkuloosi · Katso lisää »
Tuma
Elektronimikroskoopin kuva tumasta. Tumajyvänen erottuu tummana. Tuma on pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.
Uusi!!: Solu ja Tuma · Katso lisää »
Tumakotelo
Tumakotelo erottaa tuman muusta solusta.
Uusi!!: Solu ja Tumakotelo · Katso lisää »
Valkosolu
Vasemmalta oikealle: punasolu, verihiutale ja valkosolu. Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja, jotka osana immuunijärjestelmää auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja.
Uusi!!: Solu ja Valkosolu · Katso lisää »
Välikokoinen säie
Välikokoisiin säikeisiin kuuluvat epiteelisolujen keratiinisäikeet värjättyinä punaisella. Välikokoiset säikeet muodostavat mikrotubulusten ja mikrofilamenttien kanssa solun tukirangan.
Uusi!!: Solu ja Välikokoinen säie · Katso lisää »
Värekarva
Värekarva eli cilium (monikko cilia) on solun pinnalla oleva karvamainen rakenne, jonka tehtävä on yleensä joko liikuttaa nestettä solun pinnalla tai liikuttaa itse solua nesteessä.
Uusi!!: Solu ja Värekarva · Katso lisää »
Verisolu
Verisoluja ovat.
Uusi!!: Solu ja Verisolu · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Solu ja Vesi · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Solu ja Vety · Katso lisää »
Viherhiukkanen
Kaaviokuva viherhiukkasen sisärakenteista. Valomikroskooppikuva viherhiukkasista. Viherhiukkanen eli kloroplasti on yksi kasvisoluissa ja eräissä levissä tavattavista soluelimistä, joissa tapahtuu eliölle energiaa tuottava yhteyttäminen.
Uusi!!: Solu ja Viherhiukkanen · Katso lisää »
Yksisoluinen eliö
Yksisoluiset eliöt ovat eliöitä, jotka koostuvat vain yhdestä solusta.
Uusi!!: Solu ja Yksisoluinen eliö · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Bakteerisolu, Eläinsolu, Elävä solu, Kasvisolu, Sienisolu, Solut.