Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Atomiteoria

Indeksi Atomiteoria

Tyylitelty kuva heliumatomista. Kemiassa ja fysiikassa atomiteoria on tieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki aine koostuu diskreeteistä eli epäjatkuvista yksiköistä eli atomeista, jotka ovat kemiallisesti jakamattomia.

69 suhteet: Aine, Albert Einstein, Alfahiukkanen, Alkuaine, Aristoteles, Arnold Sommerfeld, Atomi, Atomimassayksikkö, Atomismi, Atomiteoria, Atomiydin, Aurinkokunta, Avogadron laki, Balmerin sarja, Brownin liike, Daniel Bernoulli, Demokritos, Eksentrisyys, Elektrolyysi, Elektroni, Ellipsi, Empedokles, Ernest Rutherford, Ernst Mach, Erwin Schrödinger, Fissio, Fysiikka, Happi, Happo, Hiili, Hiilidioksidi, Hiilimonoksidi, Ioni, Isaac Newton, John Dalton, Joseph John Thomson, Kemia, Kemiallinen reaktio, Keskiaika, Kineettinen kaasuteoria, Kreikka, Kuvaputki, Kvanttimekaniikka, Lämpötila, Leukippos, Molekyyli, Niels Bohr, Normaalikiihtyvyys, Olomuoto, Orgaaninen kemia, ..., Paine, Pääkvanttiluku, Perihelikiertymä, Planeetta, Radioaktiivisuus, Röntgensäteily, Robert Boyle, Sähkömagneettinen säteily, Sähkövaraus, Säieteoria, Sivukvanttiluku, Spektri, Spektriviiva, Suhteellisuusteoria, Termodynamiikka, Tieteellinen teoria, Vety, Wilhelm Ostwald, 1905. Laajenna indeksi (19 lisää) »

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Atomiteoria ja Aine · Katso lisää »

Albert Einstein

Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.

Uusi!!: Atomiteoria ja Albert Einstein · Katso lisää »

Alfahiukkanen

Alfahiukkanen (He2+) on heliumatomin ydin, joka koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista.

Uusi!!: Atomiteoria ja Alfahiukkanen · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Uusi!!: Atomiteoria ja Alkuaine · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Atomiteoria ja Aristoteles · Katso lisää »

Arnold Sommerfeld

Arnold Johannes Wilhelm Sommerfeld (5. joulukuuta 1868 – 26. huhtikuuta 1951) oli saksalainen fyysikko, joka tunnetaan hienorakennevakion tutkijana ja perustavanlaatuisesta tutkimuksesta kvanttimekaniikan alalla.

Uusi!!: Atomiteoria ja Arnold Sommerfeld · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Uusi!!: Atomiteoria ja Atomi · Katso lisää »

Atomimassayksikkö

Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.

Uusi!!: Atomiteoria ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »

Atomismi

Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.

Uusi!!: Atomiteoria ja Atomismi · Katso lisää »

Atomiteoria

Tyylitelty kuva heliumatomista. Kemiassa ja fysiikassa atomiteoria on tieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki aine koostuu diskreeteistä eli epäjatkuvista yksiköistä eli atomeista, jotka ovat kemiallisesti jakamattomia.

Uusi!!: Atomiteoria ja Atomiteoria · Katso lisää »

Atomiydin

Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.

Uusi!!: Atomiteoria ja Atomiydin · Katso lisää »

Aurinkokunta

Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.

Uusi!!: Atomiteoria ja Aurinkokunta · Katso lisää »

Avogadron laki

Avogadron laki on Amedeo Avogadron vuonna 1811 kehittämä kaasulaki, jonka mukaan samassa lämpötilassa ja paineessa kaikki kaasut sisältävät yhtä suurissa tilavuuksissa yhtä monta molekyyliä tai hiukkasta eli saman ainemäärän.

Uusi!!: Atomiteoria ja Avogadron laki · Katso lisää »

Balmerin sarja

Balmerin sarja tai Balmerin viivat on yksi kuudesta nimetystä sarjasta, jotka kuvaavat vetyatomin emissiospektrin spektriviivoja.

Uusi!!: Atomiteoria ja Balmerin sarja · Katso lisää »

Brownin liike

Esimerkki Brownin liikkeen simuloinnista kahdessa ulottuvuudessa. Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike.

Uusi!!: Atomiteoria ja Brownin liike · Katso lisää »

Daniel Bernoulli

Daniel Bernoulli (8. helmikuuta 1700 – 17. maaliskuuta 1782) oli alankomaalaissyntyinen matemaatikko ja fyysikko, joka tunnetaan parhaiten työstään virtausmekaniikan ja tilastotieteen parissa (Hydrodynamica, 1738).

Uusi!!: Atomiteoria ja Daniel Bernoulli · Katso lisää »

Demokritos

Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.

Uusi!!: Atomiteoria ja Demokritos · Katso lisää »

Eksentrisyys

Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.

Uusi!!: Atomiteoria ja Eksentrisyys · Katso lisää »

Elektrolyysi

Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.

Uusi!!: Atomiteoria ja Elektrolyysi · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Uusi!!: Atomiteoria ja Elektroni · Katso lisää »

Ellipsi

Ellipsi Ellipsi (suomalaisittain yleensä soikio tai joskus myös ovaali) on suljettu toisen asteen käyrä.

Uusi!!: Atomiteoria ja Ellipsi · Katso lisää »

Empedokles

Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.

Uusi!!: Atomiteoria ja Empedokles · Katso lisää »

Ernest Rutherford

Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.

Uusi!!: Atomiteoria ja Ernest Rutherford · Katso lisää »

Ernst Mach

Ernst Mach Ernst Mach (18. helmikuuta 1838 – 19. helmikuuta 1916) oli itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi.

Uusi!!: Atomiteoria ja Ernst Mach · Katso lisää »

Erwin Schrödinger

Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 Wien, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1961 Wien) oli itävaltalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomiteoria ja Erwin Schrödinger · Katso lisää »

Fissio

Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).

Uusi!!: Atomiteoria ja Fissio · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Atomiteoria ja Fysiikka · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Atomiteoria ja Happi · Katso lisää »

Happo

Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.

Uusi!!: Atomiteoria ja Happo · Katso lisää »

Hiili

Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Uusi!!: Atomiteoria ja Hiili · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Atomiteoria ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Hiilimonoksidi

Tyypillinen häkävaroitin Hiilimonoksidi, hiilioksidi eli häkä (CO) on hiilen ja hapen yhdiste.

Uusi!!: Atomiteoria ja Hiilimonoksidi · Katso lisää »

Ioni

Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.

Uusi!!: Atomiteoria ja Ioni · Katso lisää »

Isaac Newton

Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Atomiteoria ja Isaac Newton · Katso lisää »

John Dalton

John Dalton (6. syyskuuta 1766 – 17. heinäkuuta 1844) oli englantilainen kemisti, meteorologi ja fyysikko.

Uusi!!: Atomiteoria ja John Dalton · Katso lisää »

Joseph John Thomson

Joseph John ”J.

Uusi!!: Atomiteoria ja Joseph John Thomson · Katso lisää »

Kemia

Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.

Uusi!!: Atomiteoria ja Kemia · Katso lisää »

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.

Uusi!!: Atomiteoria ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.

Uusi!!: Atomiteoria ja Keskiaika · Katso lisää »

Kineettinen kaasuteoria

Kineettinen kaasuteoria selittää kaasujen makroskooppisia ominaisuuksia, kuten painetta, lämpötilaa tai tilavuutta rakenneosasten liikkeen ja rakenteen avulla.

Uusi!!: Atomiteoria ja Kineettinen kaasuteoria · Katso lisää »

Kreikka

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.

Uusi!!: Atomiteoria ja Kreikka · Katso lisää »

Kuvaputki

Poikkileikkauskuva katodisädeputkesta. 1. elektronitykit, 2. elektronisuihkut, 3. keskityskelat, 4. poikkeutuskelat, 5. anodikaapeli, 6. jakoverkko joka erottaa elektronisuihkut tarkalleen kullekin pikselille, 7. loisteainekerros, 8. lähikuva loisteainekerroksesta (värillinen alue), jakoverkosta (harmaa) ja elektronisuihkuista (jakoverkon reiän läpi tulevat kapeat sektorit). Kuvaputki eli katodisädeputki (CRT) on erikoisrakenteinen elektroniputki, jota on 2000-luvun puoleen väliin saakka yleisesti käytetty näyttönä televisioissa ja tietokonenäytöissä sekä elektroniikan mittalaitteissa.

Uusi!!: Atomiteoria ja Kuvaputki · Katso lisää »

Kvanttimekaniikka

Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.

Uusi!!: Atomiteoria ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »

Lämpötila

lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.

Uusi!!: Atomiteoria ja Lämpötila · Katso lisää »

Leukippos

Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.

Uusi!!: Atomiteoria ja Leukippos · Katso lisää »

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.

Uusi!!: Atomiteoria ja Molekyyli · Katso lisää »

Niels Bohr

Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomiteoria ja Niels Bohr · Katso lisää »

Normaalikiihtyvyys

Normaalikiihtyvyys on Newtonin II lain mukaisen voiman kappaleelle antama kiihtyvyys, joka suuntautuu kohti ratakäyrän kaarevuuskeskipistettä.

Uusi!!: Atomiteoria ja Normaalikiihtyvyys · Katso lisää »

Olomuoto

Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.

Uusi!!: Atomiteoria ja Olomuoto · Katso lisää »

Orgaaninen kemia

Käsitekartta orgaanisesta kemiasta Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa.

Uusi!!: Atomiteoria ja Orgaaninen kemia · Katso lisää »

Paine

Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.

Uusi!!: Atomiteoria ja Paine · Katso lisää »

Pääkvanttiluku

Pääkvanttiluku n ilmaisee elektronin Bohrin atomimallin mukaisen energiatason järjestysluvun, eli kertoo millä energiatasolla elektroni sijaitsee.

Uusi!!: Atomiteoria ja Pääkvanttiluku · Katso lisää »

Perihelikiertymä

'''Aurinkoa kiertävän komeetan rata'''. Periheli on piste, jossa komeetta on lähimpänä Aurinkoa (A). Apheli (C) on piste, jossa komeetta on kauimpana Auringosta. Perihelikiertymä eli periheliliike on ilmiö, joka tarkoittaa, että planeetan tai muun taivaankappaleen periheli eli sen radan Aurinkoa lähimpänä oleva kohta ei pysy aina samalla puolella Aurinkoa.

Uusi!!: Atomiteoria ja Perihelikiertymä · Katso lisää »

Planeetta

Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.

Uusi!!: Atomiteoria ja Planeetta · Katso lisää »

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Uusi!!: Atomiteoria ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »

Röntgensäteily

accessdate.

Uusi!!: Atomiteoria ja Röntgensäteily · Katso lisää »

Robert Boyle

Robert Boyle (25. tammikuuta 1627 – 31. joulukuuta 1691) oli brittiläinen luonnonfilosofi, kemisti ja fyysikko.

Uusi!!: Atomiteoria ja Robert Boyle · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.

Uusi!!: Atomiteoria ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Sähkövaraus

Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkö­määrä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkö­varauksen omaaviin kappaleisiin.

Uusi!!: Atomiteoria ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Säieteoria

Säieteoria on hiukkasfysiikan malli, jonka mukaan alkeishiukkaset eivät ole pistemäisiä, vaan 1-ulotteisia säikeitä.

Uusi!!: Atomiteoria ja Säieteoria · Katso lisää »

Sivukvanttiluku

Sivukvanttiluku l kuvaa sen atomiorbitaalin avaruudellista muotoa ja symmetriaa, jolta elektroni todennäköisimmin löytyy.

Uusi!!: Atomiteoria ja Sivukvanttiluku · Katso lisää »

Spektri

Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.

Uusi!!: Atomiteoria ja Spektri · Katso lisää »

Spektriviiva

Vedyn emissioviivaspektri. Spektriviiva on prismalla tai hilalla synnytetyssä valonlähteen spektrissä oleva tumma tai kirkas viiva.

Uusi!!: Atomiteoria ja Spektriviiva · Katso lisää »

Suhteellisuusteoria

Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.

Uusi!!: Atomiteoria ja Suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Termodynamiikka

Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.

Uusi!!: Atomiteoria ja Termodynamiikka · Katso lisää »

Tieteellinen teoria

Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.

Uusi!!: Atomiteoria ja Tieteellinen teoria · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Atomiteoria ja Vety · Katso lisää »

Wilhelm Ostwald

Friedrich Wilhelm Ostwald (Vilhelms Ostvalds; 2. syyskuuta 1853 Riika – 4. huhtikuuta 1932 Leipzig, Saksa) oli baltiansaksalainen kemisti.

Uusi!!: Atomiteoria ja Wilhelm Ostwald · Katso lisää »

1905

Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Atomiteoria ja 1905 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Atomimalli.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »