Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
69 suhteet: Abaton (Epidauros), Afrodite, Afroditen temppeli (Epidauros), Anakeion (Epidauros), Antiikin Kreikan teatteri, Antiikin Kreikan uskonto, Antiikin Kreikka, Apollon, Apollon Maleataan pyhäkkö, Argolis, Arkeologia, Artemiin temppeli (Epidauros), Artemis, Asklepieion (Ateena), Asklepieion (Kos), Asklepioksen temppeli (Epidauros), Asklepios, Asklipieío (Argolis), Ateenan arkeologinen seura, École française d’Athènes, Basilika (arkkitehtuuri), Cella, Dioskuurit, Doorilainen pylväsjärjestelmä, Doorilaiset, Epídavros, Epidauroksen arkeologinen museo, Epidauroksen stadion, Epidauroksen teatteri, Epidauros, Epidoteion, Epione, Gootit, Gymnasion, Heeros, Helladinen kulttuuri, Hesiodos, Hygieia, Hypnos, Isthmian kisat, Joonialainen pylväsjärjestelmä, Kaivaus, Katagogion, Korinttilainen pylväsjärjestelmä, Kreikka, Kreikkalainen mytologia, Kreikkalainen temppeli, Kristinusko, Labyrintti, Lygourió, ..., Maailmanperintöluettelo, Nymfaion, Oneirokset, Panakeia, Peloponnesos, Peloponnesos (alue), Peristyyli, Polykleitos nuorempi, Prostyyli, Pseudoperipteraali, Rooma, Rooman valtakunta, Stoa (rakennustyyppi), Stylobaatti, Sulla, Temppeli, Termit, Tholos, Tholos (Epidauros). Laajenna indeksi (19 lisää) »
Abaton (Epidauros)
Abaton eli Enkoimeterion oli antiikin aikainen enkoimeterion eli parantolatoimintaan liittynyt nukkumisrakennus Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Abaton (Epidauros) · Katso lisää »
Afrodite
Kreikan hellenistisellä kaudella syntyneen Milon Venus -veistoksen oletetaan esittävän rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditea. William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879). Hera ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa Eros. Afrodite on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Afrodite · Katso lisää »
Afroditen temppeli (Epidauros)
Afroditen temppeli, tutkimuksessa myös Temppeli L, oli antiikin aikainen Afroditelle omistettu kreikkalainen temppeli lähellä Epidauroksen Asklepieionia eli Asklepioksen pyhäkköaluetta Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Afroditen temppeli (Epidauros) · Katso lisää »
Anakeion (Epidauros)
Anakeion oli antiikin aikainen dioskuureille omistettu pyhäkkö Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Anakeion (Epidauros) · Katso lisää »
Antiikin Kreikan teatteri
Dionysoksen teatterin jäänteet Ateenassa. Teatteri sai alkunsa antiikin Kreikassa noin vuonna 550 eaa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Antiikin Kreikan teatteri · Katso lisää »
Antiikin Kreikan uskonto
ΕΠΙΔΡΟΜΟΣ ΚΑΛΟΣ) varustetussa kyliksissä noin vuodelta 510–500 eaa. Antiikin kreikkalainen uskonto koostui useista toistensa kanssa rinnan eläneistä kulteista, uskomuksista ja toimituksista, joiden alkuperä ja historia vaihtelivat.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Antiikin Kreikan uskonto · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Apollon · Katso lisää »
Apollon Maleataan pyhäkkö
Apollon Maleataan pyhäkkö oli antiikin aikainen Apollon Maleataalle omistettu pyhäkkö Argoliissa Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Apollon Maleataan pyhäkkö · Katso lisää »
Argolis
Argolis eli Argoliin alueyksikkö on yksi Kreikan alueyksiköistä.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Argolis · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Arkeologia · Katso lisää »
Artemiin temppeli (Epidauros)
Artemiin temppeli oli antiikin aikainen Artemiille omistettu kreikkalainen temppeli Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Artemiin temppeli (Epidauros) · Katso lisää »
Artemis
Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Artemis · Katso lisää »
Asklepieion (Ateena)
Asklepieion oli Asklepiokselle omistettu pyhäkköalue Ateenassa Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Asklepieion (Ateena) · Katso lisää »
Asklepieion (Kos)
Asklepieion oli antiikin aikainen lääkintätaidon ja parantamisen jumalalle Asklepiokselle omistettu pyhäkköalue Kosin saarella Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Asklepieion (Kos) · Katso lisää »
Asklepioksen temppeli (Epidauros)
Asklepioksen temppeli oli antiikin aikainen Asklepiokselle omistettu kreikkalainen temppeli Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Asklepioksen temppeli (Epidauros) · Katso lisää »
Asklepios
Asklepioksen patsas Asklepios oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumala.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Asklepios · Katso lisää »
Asklipieío (Argolis)
Asklipieío eli Asklipieío Epidávrou (Ασκληπιείο Επιδαύρου) on Kreikan kylä sekä samanniminen Epídavroksen kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Ασκληπιείου, Dimotikí Enótita Asklipieíou) ja entinen itsenäinen kunta.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Asklipieío (Argolis) · Katso lisää »
Ateenan arkeologinen seura
Ateenan arkeologinen seura on yksityinen arkeologinen seura, joka toimii Ateenassa Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Ateenan arkeologinen seura · Katso lisää »
École française d’Athènes
École française d’Athènes (EfA,, ”Ateenan ranskalainen koulu”) on ranskalainen arkeologinen instituutti, joka toimii Ateenassa, Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja École française d’Athènes · Katso lisää »
Basilika (arkkitehtuuri)
Basilika. 400-luvulla rakennettu Santa Sabina on Rooman tärkeimpiä varhaiskristillisiä basilikoita. Pompejin basilikan rauniot. päiväys.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Basilika (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Cella
Cella (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Cella (lat., ”pieni huone”, ”kammio”) eli naos oli antiikin ajan temppeleissä, kuten kreikkalaisissa ja roomalaisissa temppeleissä, temppelin sisin osa, jonne jumalankuva oli sijoitettu.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Cella · Katso lisää »
Dioskuurit
Roomalainen marmoriveistos dioskuureista 300-luvulta eaa. Metropolitan Museum of Art, New York. Dioskuurien päässä ei ole myssyä vaan munankuoret muistona siitä, että he kuoriutuivat joutsenen munasta.Polkunen 2007, s. 146 Dioskuurit (”Zeuksen pojat”) olivat kreikkalaisessa mytologiassa jumalkaksoset Kastor ja Polydeukes, latinaksi Castor ja Pollux.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Dioskuurit · Katso lisää »
Doorilainen pylväsjärjestelmä
pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Doorilainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »
Doorilaiset
doorilaisten murteiden aluetta (vaaleanruskea) antiikin Kreikan murrekartassa. Doorilaiset (yks.) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Doorilaiset · Katso lisää »
Epídavros
Epídavros (eli Δήμος Επιδαύρου, Dímos Epidávrou) on Kreikan kunta, joka sijaitsee Argoliksen alueyksikössä Peloponnesoksen alueella.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Epídavros · Katso lisää »
Epidauroksen arkeologinen museo
Epidauroksen arkeologinen museo on arkeologinen museo Epidauroksen Asklepieionin arkeologisen alueen yhteydessä Epídavroksen kunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Epidauroksen arkeologinen museo · Katso lisää »
Epidauroksen stadion
Epidauroksen stadion oli antiikin aikainen kreikkalainen stadion Epidauroksessa Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Epidauroksen stadion · Katso lisää »
Epidauroksen teatteri
Epidauroksen teatteri on antiikin aikainen kreikkalainen teatteri Epidauroksen Asklepieionin arkeologisella alueella, joka sijaitsee nykyisessä Epídavroksen kunnassa Peloponnesoksella.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Epidauroksen teatteri · Katso lisää »
Epidauros
Epidauros oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Epidauros · Katso lisää »
Epidoteion
Epidoteion oli antiikin aikainen pyhäkkö Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkkö- ja parantola-alueella Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Epidoteion · Katso lisää »
Epione
Asklepioksen vieressä. Epione oikealla. Ateena, Kreikka. Epione oli kreikkalaisessa mytologiassa kivunlievityksen jumalatar.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Epione · Katso lisää »
Gootit
Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Gootit · Katso lisää »
Gymnasion
Pompeijin gymnasium, katsottuna stadionin vallin päältä. Keskellä oleva syvennys täytettiin vedellä, ja sitä käytettiin uintiharjoituksiin sekä laivataisteluihin. Gymnasion oli antiikin Kreikassa alun perin koulu, jossa urheilukisojen osanottajat saivat koulutusta, sekä myös seurustelutila ja filosofien väittelypaikka.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Gymnasion · Katso lisää »
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Heeros · Katso lisää »
Helladinen kulttuuri
Helladinen kulttuuri viittaa Manner-Kreikassa pronssikaudella vaikuttaneeseen kulttuuriin noin ajalla 3100–1100/1050 eaa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Helladinen kulttuuri · Katso lisää »
Hesiodos
Hesiodos (n. 700 eaa.) oli muinaiskreikkalainen runonlaulaja ja eeppinen runoilija.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Hesiodos · Katso lisää »
Hygieia
Hygieia. Hygieia oli kreikkalaisessa mytologiassa Asklepioksen tytär.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Hygieia · Katso lisää »
Hypnos
John William Waterhouse: ''Hypnos ja Thanatos.'' Hypnos oli kreikkalaisessa mytologiassa unen henkilöitymä, jonka roomalainen vastine oli Somnus.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Hypnos · Katso lisää »
Isthmian kisat
Isthmian kisat olivat antiikin kreikkalaiset Poseidon-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Isthmian kisat · Katso lisää »
Joonialainen pylväsjärjestelmä
torus Joonialainen pylväsjärjestelmä tai joonialainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Joonialainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »
Kaivaus
Kaivaus Gran Dolinassa Atapuercassa, Espanjassa. Tasokaivausta Harzhornissa, Saksassa. Kaivaus on arkeologian tärkein lähdeaineiston hankintamenetelmä.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Kaivaus · Katso lisää »
Katagogion
Katagogion (harvemmin) oli antiikin aikainen vierastalo Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Katagogion · Katso lisää »
Korinttilainen pylväsjärjestelmä
torus Korinttilainen pylväsjärjestelmä tai korinttilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Korinttilainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Kreikka · Katso lisää »
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Kreikkalainen mytologia · Katso lisää »
Kreikkalainen temppeli
Suur-Kreikassa. Temppelit (myös) olivat antiikin kreikkalaisen uskonnon jumalten kuvapatsaiden asunnoiksi tarkoitettuja rakennuksia.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Kreikkalainen temppeli · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Kristinusko · Katso lisää »
Labyrintti
Jerikon kaupunki on kuvattu labyrinttinä keskiaikaisessa käsikirjoituksessa Labyrintti on sokkelomainen eksyttäväksi suunniteltu rakennus tai kuvio.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Labyrintti · Katso lisää »
Lygourió
Lygourió (transl. myös Ligourió) on Kreikan kaupunki, joka kuuluu hallinnollisesti Epídavroksen kuntaan, Argoliksen alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Lygourió · Katso lisää »
Maailmanperintöluettelo
Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Maailmanperintöluettelo · Katso lisää »
Nymfaion
Nymfaion voi viitata seuraaviin.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Nymfaion · Katso lisää »
Oneirokset
Oneirokset olivat kreikkalaisessa mytologiassa unien jumalia, joiden lukumääräksi mainitaan tuhat.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Oneirokset · Katso lisää »
Panakeia
Panakeia valvomassa lääkkeen antamista lapselle Panakeia oli kreikkalaisessa mytologiassa parantamisen jumalatar ja Asklepioksen tytär.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Panakeia · Katso lisää »
Peloponnesos
Peloponnesos on niemimaa Etelä-Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Peloponnesos · Katso lisää »
Peloponnesos (alue)
Peloponnesos eli Peloponnesoksen alue (Περιφέρεια Πελοποννήσου, Periféreia Peloponnísou) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Peloponnesos (alue) · Katso lisää »
Peristyyli
Vettiusten talon ennallistettu peristyyli Pompejissa. Peristyyli (on kreikkalaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa rakennuksen sisäpihaa ympäröivä pylväikkö ja pylväikkökäytävä, ja laajemmassa merkityksessä koko kyseisen kaltainen sisäpiha. Arkaaisempi nimitys peristyylille on tetrastoon (/). Kreikkalaista peripteraalitemppeliä reunustava peristyyli on oikeammin peristasis. Peristyylin ympäröimä peristyylipiha on reunoilta katettu, mutta keskeltä avoin sisäpiha, jossa voi olla puutarha tai vesiallas. Roomalaisessa yksityistalossa, domuksessa, peristyyli sijaitsi talon takaosassa atriumin ja tablinumin takana. Sanaa käytetään myös puhuttaessa käsitteen syntymistä varhaisempien kulttuurien vastaavista, kuten egyptiläisen temppelin pylväshalleista. Peristyyli on laajentunut tarkoittamaan myös pylväiden ympäröimää osaa mistä tahansa huoneesta tai rakennuksesta. Keskiajalla peristyylistä kehittyi luostari (’suljettu’) eli luostaripiha, joista luostarit ovat saaneet nimensä.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Peristyyli · Katso lisää »
Polykleitos nuorempi
Polykleitos nuorempi (n. 435/430–300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä ja arkkitehti, joka edusti klassisen kauden kuvanveistoa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Polykleitos nuorempi · Katso lisää »
Prostyyli
Prostyyli eli prostylos on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelien tyyppi, jossa temppelissä on pylväät vain sisäänkäynnin puoleisessa päädyssä.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Prostyyli · Katso lisää »
Pseudoperipteraali
Pseudoperipteraalitemppelin pohjakaava. Pseudoperipteraali eli pseudoperipteros on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelien tyyppi, jossa on pyritty luomaan aidon peripteraalitemppelin vaikutelma niin, että pitkien sivujen pylväät ovat puolipylväitä eli kiinni naoksen eli ydinrakennuksen seinissä sen sijaan, että seisoisivat vapaina.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Pseudoperipteraali · Katso lisää »
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Rooma · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Stoa (rakennustyyppi)
Uudelleenrakennettu Attaloksen stoa Ateenassa. Attaloksen stoan pylväikköä sisältä. Stoa tarkoitti antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa vapaasti seisovaa avointa pylväshallia tai rakennukseen liittyvää katettua pylväshallia, joka oli yleensä tarkoitettu julkiseen käyttöön.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Stoa (rakennustyyppi) · Katso lisää »
Stylobaatti
Segestan temppelin kolmiportainen krepidoma, ylimpänä stylobaatti. Stylobaatti on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin krepidoman eli perustuksen maanpäällisen, yleensä kolmiportaisen osan ylin porras.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Stylobaatti · Katso lisää »
Sulla
Sullan rintakuva. Lucius Cornelius Sulla lisänimeltään Felix (Onnekas) (noin 138 eaa. – 78 eaa.), usein pelkkä "Sulla", oli roomalainen sotapäällikkö ja diktaattori.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Sulla · Katso lisää »
Temppeli
buddhalainen temppeli. Temppeli eli pyhäkkö on tavallisesti jollekin jumaluudelle pyhitetty rakennus uskonnollisen palvonnan harjoittamista varten.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Temppeli · Katso lisää »
Termit
Pompejin termien pohjapiirros. Termi tai roomalainen kylpylä oli lähes jokaisessa Rooman valtakunnan kaupungissa sijainnut julkinen kylpylä, jossa valtakunnan asukkaat saattoivat kylpeä, hoitaa terveyttään ja kuntoaan sekä viettää vapaa-aikaansa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Termit · Katso lisää »
Tholos
Tholos on eräistä historiallisista rakennelmista ja rakennuksista käytetty nimitys.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Tholos · Katso lisää »
Tholos (Epidauros)
Tholos eli Thymele (’Liesi’) oli antiikin aikainen tholos-pyörötemppeli Epidauroksen Asklepieionissa eli Asklepioksen pyhäkköalueella Kreikassa.
Uusi!!: Asklepieion (Epidauros) ja Tholos (Epidauros) · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Asklepioksen pyhäkkö Epidauroksessa, Epidauroksen Asklepioksen pyhäkkö.
