Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Armenian kieli

Indeksi Armenian kieli

Armeniankielistä kaiverrusta Armenia (Հայերեն, hajeren) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Armeniassa ja sen lähistöllä muun muassa Venäjän eteläosassa Krasnodarin aluepiirissä ja Rostovin alueella.

69 suhteet: Ablatiivi, Affrikaatta, Akkusatiivi, Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Aoristi, Approksimantti, Armenia, Armenialaiset aakkoset, Švaa, Bilabiaali, Bilabiaalinen nasaali, Datiivi, Dentaali, Euraasian talousunioni, Frikatiivi, Futuuri, Genetiivi, Glottaali, Glottaalifrikatiivi, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Instrumentaali, Irak, Kaukasus, Klusiili, Konditionaali, Krasnodarin aluepiiri, Kyproksen tasavalta, Labiodentaali, Lateraali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä takavokaali, Lokatiivi, Nasaali, Nominatiivi, Optatiivi, Palataali, Postalveolaari, Preesens, Preteriti, Puola, Pyöreä suppea takavokaali, Romania, Rostovin alue, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen alveolaarinen sibilantti, ..., Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi, Soinnillinen uvulaarinen frikatiivi, Soinnillinen velaarinen frikatiivi, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Soinniton velaarinen frikatiivi, Tremulantti, Unkari, Uvulaari, Velaari, Velaarinen nasaali, Venäjä, Vokaali, Vuoristo-Karabah, 400-luku. Laajenna indeksi (19 lisää) »

Ablatiivi

Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.

Uusi!!: Armenian kieli ja Ablatiivi · Katso lisää »

Affrikaatta

Affrikaatta on äänne.

Uusi!!: Armenian kieli ja Affrikaatta · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Uusi!!: Armenian kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »

Alveolaari

Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Alveolaari · Katso lisää »

Alveolaarinen nasaali

Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Armenian kieli ja Alveolaarinen nasaali · Katso lisää »

Alveolaarinen tremulantti

(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Armenian kieli ja Alveolaarinen tremulantti · Katso lisää »

Aoristi

Aoristi on joidenkin kielten aikamuoto tai aspekti, joka yleensä ilmaisee tapahtumaa menneisyydessä, mutta ei samoin kuin perfekti tai imperfekti.

Uusi!!: Armenian kieli ja Aoristi · Katso lisää »

Approksimantti

Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Approksimantti · Katso lisää »

Armenia

Armenia, virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Armenia · Katso lisää »

Armenialaiset aakkoset

Armenialaiset aakkoset ovat kirjaimisto, jolla on kirjoitettu armenian kieltä aina 400-luvulta alkaen.

Uusi!!: Armenian kieli ja Armenialaiset aakkoset · Katso lisää »

Švaa

Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.

Uusi!!: Armenian kieli ja Švaa · Katso lisää »

Bilabiaali

Bilabiaali on äänne, jossa ilmavirran kulkua estää kapeikko tai täysi sulkeuma huulissa (latinan etuliite bi- 'kaksi kerrallaan; kahdesti' ja labium 'huuli').

Uusi!!: Armenian kieli ja Bilabiaali · Katso lisää »

Bilabiaalinen nasaali

Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Armenian kieli ja Bilabiaalinen nasaali · Katso lisää »

Datiivi

Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.

Uusi!!: Armenian kieli ja Datiivi · Katso lisää »

Dentaali

Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.

Uusi!!: Armenian kieli ja Dentaali · Katso lisää »

Euraasian talousunioni

Euraasian talousunioni (lyh. JeAES) on viidestä Itsenäisten valtioiden yhteisön jäsenestä koostuva poliittinen ja taloudellinen toimielin.

Uusi!!: Armenian kieli ja Euraasian talousunioni · Katso lisää »

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »

Futuuri

Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Futuuri · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Genetiivi · Katso lisää »

Glottaali

Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.

Uusi!!: Armenian kieli ja Glottaali · Katso lisää »

Glottaalifrikatiivi

Glottaalifrikatiivi eli glottaalinen frikatiivi on hankausäänne, jota puhekielessä nimitetään h-äänteeksi.

Uusi!!: Armenian kieli ja Glottaalifrikatiivi · Katso lisää »

Imperatiivi

Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.

Uusi!!: Armenian kieli ja Imperatiivi · Katso lisää »

Imperfekti

Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.

Uusi!!: Armenian kieli ja Imperfekti · Katso lisää »

Indikatiivi

Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.

Uusi!!: Armenian kieli ja Indikatiivi · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.

Uusi!!: Armenian kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Instrumentaali

Instrumentaali on sijamuoto, joka ilmaisee, että substantiivi on väline, jolla subjekti suorittaa tekemisen.

Uusi!!: Armenian kieli ja Instrumentaali · Katso lisää »

Irak

Irakin tasavalta eli Irak on tasavalta Lähi-idässä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Irak · Katso lisää »

Kaukasus

Kaukasus on 1 100 kilometriä pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Kaukasus · Katso lisää »

Klusiili

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.

Uusi!!: Armenian kieli ja Klusiili · Katso lisää »

Konditionaali

Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.

Uusi!!: Armenian kieli ja Konditionaali · Katso lisää »

Krasnodarin aluepiiri

Krasnodarin aluepiiri on hallintoalue Etelä-Venäjällä Kaukasiassa Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Krasnodarin aluepiiri · Katso lisää »

Kyproksen tasavalta

Kyproksen tasavalta eli Kypros on valtio Kyproksen saarella itäisellä Välimerellä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Kyproksen tasavalta · Katso lisää »

Labiodentaali

Labiodentaalit ovat äänteitä, jotka tuotetaan siten, että alahuuli koskettaa yläetuhampaita.

Uusi!!: Armenian kieli ja Labiodentaali · Katso lisää »

Lateraali

Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.

Uusi!!: Armenian kieli ja Lateraali · Katso lisää »

Lavea suppea etuvokaali

Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Lavea suppea etuvokaali · Katso lisää »

Lavea väljä takavokaali

Lavea väljä takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy tiettävästi kaikissa maailman kielissä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Lavea väljä takavokaali · Katso lisää »

Lokatiivi

Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.

Uusi!!: Armenian kieli ja Lokatiivi · Katso lisää »

Nasaali

Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.

Uusi!!: Armenian kieli ja Nasaali · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Armenian kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »

Optatiivi

Optatiivi-nimitystä käytetään imperatiivin eli käskymuodon tapaisesta tapaluokasta, jolla ilmaistaan epäsuoraa tai kohteliasta käskyä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Optatiivi · Katso lisää »

Palataali

Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.

Uusi!!: Armenian kieli ja Palataali · Katso lisää »

Postalveolaari

Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.

Uusi!!: Armenian kieli ja Postalveolaari · Katso lisää »

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Uusi!!: Armenian kieli ja Preesens · Katso lisää »

Preteriti

Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Preteriti · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Uusi!!: Armenian kieli ja Puola · Katso lisää »

Pyöreä suppea takavokaali

Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Pyöreä suppea takavokaali · Katso lisää »

Romania

Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Romania · Katso lisää »

Rostovin alue

Rostovin alue on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä Itä-Euroopassa Donin alajuoksulla Asovanmeren äärellä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Rostovin alue · Katso lisää »

Soinnillinen alveolaarinen klusiili

Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili · Katso lisää »

Soinnillinen alveolaarinen sibilantti

Soinnillinen alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen z-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »

Soinnillinen bilabiaalinen klusiili

Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »

Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi

Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi (myös soinnillinen palatoalveolaarinen frikatiivi tai soinnillinen postalveolaarinen sibilantti) on konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä ”suhu-z”.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Soinnillinen uvulaarinen frikatiivi

Soinnillinen uvulaarinen frikatiivi on konsonanttiäänne, jonka IPA-symboli on ⟨ʁ⟩.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinnillinen uvulaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Soinnillinen velaarinen frikatiivi

Soinnillinen velaarinen frikatiivi eli soinnillinen velaarifrikatiivi eli soinnillinen velaarispirantti on konsonanttiäänne.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinnillinen velaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Soinniton alveolaarinen klusiili

Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Katso lisää »

Soinniton alveolaarinen sibilantti

Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »

Soinniton bilabiaalinen klusiili

Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Soinniton velaariklusiili

Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinniton velaariklusiili · Katso lisää »

Soinniton velaarinen frikatiivi

Soinniton velaarinen frikatiivi eli soinniton velaarifrikatiivi on konsonanttiäänne.

Uusi!!: Armenian kieli ja Soinniton velaarinen frikatiivi · Katso lisää »

Tremulantti

Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.

Uusi!!: Armenian kieli ja Tremulantti · Katso lisää »

Unkari

Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.

Uusi!!: Armenian kieli ja Unkari · Katso lisää »

Uvulaari

Konsonanttien artikulaatiopaikat. Uvulaari kohdassa 9. Uvulaarit ovat konsonanttiäänteitä, joiden ääntöpaikka on nielun takaosassa sijaitseva uvula, jota kohti kieli kurkottaa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Uvulaari · Katso lisää »

Velaari

Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.

Uusi!!: Armenian kieli ja Velaari · Katso lisää »

Velaarinen nasaali

Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.

Uusi!!: Armenian kieli ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Venäjä · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Uusi!!: Armenian kieli ja Vokaali · Katso lisää »

Vuoristo-Karabah

Vuoristo-Karabahin sijainti (tummanruskealla) ja armenialaisjoukkojen hallitsema alue (sinapinkeltaisella). Vuoristo-Karabah (myös Լեռնային Ղարաբաղ, Leṙnayin Ġarabaġ) on maantieteellinen alue Etelä-Kaukasiassa.

Uusi!!: Armenian kieli ja Vuoristo-Karabah · Katso lisää »

400-luku

400-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 400–499.

Uusi!!: Armenian kieli ja 400-luku · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »