Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
39 suhteet: Aleksei Mihailovitš, Bolševikit, Boris Godunov, Bysantin valtakunta, Dmitri Donskoi, Dmitri Ivanovitš, Iivana Julma, Iivana Kalita, Iivana Suuri, Kanonisointi, Katariina Suuri, Katedraali, Kreml, Kremlin asehuone, Kremlin suuri palatsi, Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko, Lampukka, Lokakuun vallankumous, Mikael (arkkienkeli), Mikael Romanov, Mikael VIII Palaiologos, Moskova, Moskovan Kreml, Moskovan suuriruhtinaskunta, Napoleonin sodat, Napoleonin sotaretki Venäjälle, Panihida, Pietari II (Venäjä), Pietari-Paavalin linnoitus, Romanov (hallitsijasuku), Rurikin dynastia, Sergijev Posad, Troitse-Sergijevin luostari, Tsaari, Uglitš, Vasili II, Venäjä, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän ortodoksinen kirkko.
Aleksei Mihailovitš
Aleksei Mihailovitš Romanov, tsaari Aleksei I (ven. Алексей Михаилович Романов), (29. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1629 Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1676 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1645–1676. Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa. Hänen kuuluisin poikansa on keisari Pietari I.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Aleksei Mihailovitš · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Bolševikit · Katso lisää »
Boris Godunov
Boris Godunov Boris Fjodorovitš Godunov; (1552 – 23. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1605 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1598–1605.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Boris Godunov · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Dmitri Donskoi
Dmitri Ivanovitš Donskoi, Dmitri I (12. lokakuuta 1350 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 19. toukokuuta 1389 Moskova) oli Moskovan ruhtinaskunnan suuriruhtinas vuosina 1359–1389 ja Vladimirin vuodesta 1363.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Dmitri Donskoi · Katso lisää »
Dmitri Ivanovitš
''Tsarevitš Demetrius'' (Dmitri), Mihail Nesterov 1899. Dmitri Ivanovitš (ven. Дмитрий Иванович; Дмитрий Угличский, Dmitri Uglitškij); (29. lokakuuta (J: 19. lokakuuta) 1582 Moskova, Moskovan Venäjä – 25. toukokuuta (J: 15. toukokuuta) 1591 Uglitš, Moskovan Venäjä) oli Iivana IV Julman ja hänen kuudennen epävirallisen vaimonsa Maria Fjodorovna Nagajan (k. 1610) poika.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Dmitri Ivanovitš · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Iivana Julma · Katso lisää »
Iivana Kalita
Iivana I Kalita Iivana I Kalita (1. lokakuuta 1284 Kutškin, Vladimir Andrejevitš.: Ensimmäinen Moskovan ruhtinas Daniel Aleksandrovitš. Teoksessa: Isänmaallinen historia, Venäjän tiedeakatemia, Venäjän historian instituutti, 1995. No. 1, Ss. 94-107 tai 1288 Borisov, Nikolai Sergejevitš.: Ivan Kalita. Molodoja gvardija, Moskova 2005. ss. 34-35; 37-38. (Huomattavien ihmisten elämiä). ISBN 5-235-02263-7 tai 1304 Moskovan suuriruhtinaskunta – 31. maaliskuuta 1340 tai 1341, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan ruhtinas vuonna 1322 ja suuriruhtinas vuosina 1325–1340, Novgorodin suuriruhtinas vuodesta 1329 ja Vladimirin suuriruhtinas vuodesta 1328 alkaen.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Iivana Kalita · Katso lisää »
Iivana Suuri
Iivana III eli Iivana Suuri; (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Iivana Suuri · Katso lisää »
Kanonisointi
Kanonisointi (kreikan sanasta kaanon, "ohjenuora") tarkoittaa henkilön julistamista pyhimykseksi, uskonnollisen kirjoituksen ottamista pyhien, ohjeellisten kirjojen kokoelmaan tai uskonnollisen dogmin julistamista ohjeelliseksi.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Kanonisointi · Katso lisää »
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Katariina Suuri · Katso lisää »
Katedraali
Notre Damen katedraali Pariisissa. Turun tuomiokirkko. Wawelin katedraali Krakovassa, Puolassa. Katedraali eli tuomiokirkko on monissa kristillisissä tunnustus- ja kirkkokunnissa hiippakunnan pääkirkko.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Katedraali · Katso lisää »
Kreml
Pihkovan kremliä. Kreml (’linnoitus’) on useissa Venäjän historiallisissa kaupungeissa oleva linnoitettu keskusta, joka usein sijaitsee kaupungin korkeimmalla kohdalla tai muuten strategisesti hyvällä paikalla.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Kreml · Katso lisää »
Kremlin asehuone
Kremlin asehuone Asehuoneen sijainti Kremlissä Kremlin asehuone on Moskovan Kremlissä sijaitseva museo.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Kremlin asehuone · Katso lisää »
Kremlin suuri palatsi
400x400px Kremlin suuri palatsi on valtava hallintorakennus Moskovan Kremlissä.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Kremlin suuri palatsi · Katso lisää »
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko
Kristuksen taivaaseenastumisen katedraali oli samannimisen Kristuksen taivaaseenastumisen luostarin (ven. Вознесенский монастырь, Voznesenski monastir) kirkko Moskovan Kremlissä.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko · Katso lisää »
Lampukka
Lampukka Lampukka on ikonin edessä poltettava öljylamppu, joka voi olla joko riippuva tai kiinteästi lattialla jalustalla seisova tai seinään kiinnitetty.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Lampukka · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Mikael (arkkienkeli)
Pyhä arkkienkeli Mikael (hepreaksi מיכאל "Kuka on kuin Jumala?", latinaksi Michael,, Mikhaḗl, vuoden 1938 raamatunsuomennoksessa Miikael) on enkeli, jota sekä juutalaiset että kristityt pitävät ylimpänä arkkienkelinä.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Mikael (arkkienkeli) · Katso lisää »
Mikael Romanov
Mikael Fjodorovitš Romanov (Mihail Fjodorovitš Romanov); (22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova, Moskovan Venäjä — 23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari Mihail I vuosina 1613–1645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija. Sekasorron aika päättyi Mikael Romanovin valintaan tsaariksi. Hän oli sukua Venäjää viikinkiajoilta saakka hallinneelle Rurikin dynastialle. Mikael Romanovin valtakaudella Venäjän hallitsema alue laajeni kasakoiden ansiosta nopeasti Siperian halki aina Tyynelle valtamerelle saakka.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Mikael Romanov · Katso lisää »
Mikael VIII Palaiologos
Mikael VIII Palaiologos (1225 – 11. joulukuuta 1282) oli Bysantin keisari 1261–1282.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Mikael VIII Palaiologos · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Moskova · Katso lisää »
Moskovan Kreml
Kreml yläviistosta. Moskovan Kreml on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Moskovan Kreml · Katso lisää »
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Napoleonin sotaretki Venäjälle
Adolph Northenin maalaus Napoleonin vetäytymisestä Moskovasta. Illarion Prjanišnikovin maalaus ''Vuonna 1812'' vetäytyvistä ranskalaisista vuodelta 1874. Napoleonin sotaretki Venäjälle oli Ranskan keisarikunnan sotaretki Venäjän keisarikuntaa vastaan vuonna 1812.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Napoleonin sotaretki Venäjälle · Katso lisää »
Panihida
Panihida on ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen mukainen vainajien muistopalvelus.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Panihida · Katso lisää »
Pietari II (Venäjä)
Pietari II (23. lokakuuta (J: 12. joulukuuta) 1715 – 29. tammikuuta (J: 18. tammikuuta) 1730) oli Venäjän keisari vuosina 1727–1730.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Pietari II (Venäjä) · Katso lisää »
Pietari-Paavalin linnoitus
Nevajoelta kuvattuna. Pietari-Paavalin linnoitus sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Pietari-Paavalin linnoitus · Katso lisää »
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »
Rurikin dynastia
Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurikin dynastia (Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja Moskovassa ja kuninkaita Galitsiassa 800–1600-luvuilla.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Rurikin dynastia · Katso lisää »
Sergijev Posad
Sergijev Posadin vaakuna. Sergijev Posad on kaupunki Moskovan alueella Venäjällä.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Sergijev Posad · Katso lisää »
Troitse-Sergijevin luostari
Troitse-Sergijevin lavra vasen Troitse-Sergijevin luostari tai Troitse-Sergijevin lavra on luostarialue Venäjällä Sergijev Posadissa, 70 kilometriä Moskovasta koilliseen.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Troitse-Sergijevin luostari · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Tsaari · Katso lisää »
Uglitš
Uglitš on kaupunki Jaroslavlin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Uglitš · Katso lisää »
Vasili II
Vasili II Sokea; (10. maaliskuuta 1415 – 27. maaliskuuta 1462, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1425–1462.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Vasili II · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Uusi!!: Arkkienkelin katedraali ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
