Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
66 suhteet: A priori ja a posteriori, Aivot, Aleksanteri Suuri, Anatomia, Aristoteelinen logiikka, Aristoteles, Ateena, Biologia, Diogenes Laertios, Eläimet, Eläinoppi (Aristoteles), Eläinten kehittymisestä, Eläinten liikkeestä, Eläinten osista, Eläinten syntymisestä, Eläintiede, Etiikka, Feeniks, Filosofi, Filosofia, Hammas, Hyönteiset, Hylkeet, Ihminen, Induktiivinen päättely, Järki, Kala, Kallonínlahti, Kasveista, Kasvit, Kasvitiede, Kädelliset, Kärpäset, Laji, Lepakot, Lesbos, Linnut, Logiikka, Luonnonfilosofia, Luonnontiede, Mesipistiäiset, Metafysiikka, Mielenfilosofia, Mies, Mustekalat, Nainen, Nisäkkäät, Organon, Peripateettinen koulukunta, Pieniä tutkielmia, ..., Psykologia, Pyöriäiset, Renessanssi, Selkärangattomat, Selkärankaiset, Sielu, Sielusta, Sienieläimet, Suku (biologia), Sydän, Systematiikka, Taksonomia, Teologia, Tieteellinen vallankumous, Toinen analytiikka, Valaat. Laajenna indeksi (16 lisää) »
A priori ja a posteriori
A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja A priori ja a posteriori · Katso lisää »
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Aivot · Katso lisää »
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »
Anatomia
Ihmisen pääkallo. Anatomia (muinaiskreikan sanasta, anatome 'leikkaus') tarkoittaa eliöiden muotoa ja rakennetta sekä kehon osien suhdetta toisiinsa.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Anatomia · Katso lisää »
Aristoteelinen logiikka
Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Aristoteles · Katso lisää »
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Ateena · Katso lisää »
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Biologia · Katso lisää »
Diogenes Laertios
Diogenes Laertios (200-luku) kuuluu merkittävimpiin antiikin ajalla eläneisiin filosofien elämäkertojen kirjoittajiin.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Diogenes Laertios · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Eläimet · Katso lisää »
Eläinoppi (Aristoteles)
Eläinoppi (myös; tai; tai Historia animalium) on Aristoteleen luonnontieteellisiin teoksiin kuuluva eläintiedettä käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Eläinoppi (Aristoteles) · Katso lisää »
Eläinten kehittymisestä
Eläinten kehittymisestä on Aristoteleen eläinoppia käsittelevä tutkielma.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Eläinten kehittymisestä · Katso lisää »
Eläinten liikkeestä
Eläinten liikkeestä on Aristoteleen eläinoppia käsittelevä tutkielma.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Eläinten liikkeestä · Katso lisää »
Eläinten osista
Eläinten osista on Aristoteleen kirjoittama eläinopillinen teos.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Eläinten osista · Katso lisää »
Eläinten syntymisestä
Eläinten syntymisestä on Aristoteleen kirjoittama eläinopillinen teos.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Eläinten syntymisestä · Katso lisää »
Eläintiede
Kuhankeittäjä (''Oriolus oriolus'') Eläintiede eli zoologia (kreik. zoon, eläin; logos, tieto) on eläinten rakennetta, toimintaa, kehitystä, suhteita, luokittelua ja eläimistöä käsittelevä tieteenala, jonka osa-alueita ovat esimerkiksi eläinekologia, eläinfysiologia sekä -anatomia ja etologia (eläinten käyttäytyminen).
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Eläintiede · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Etiikka · Katso lisää »
Feeniks
Friedrich Justin Bertuchin legendaarisista olennoista kertovassa teoksessa (1747–1822). Feeniks, feniks tai feenikslintu (kreikaksi ϕοῖνιξ, latinaksi phoenix) on muinaisen Egyptin mytologiassa sekä siitä johdetuissa taruissa myyttinen ja pyhä tulilintu.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Feeniks · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Filosofia · Katso lisää »
Hammas
Hammas (alaleuan viisaudenhammas, ihmisen takahammas). röntgenkuvassa. Hammas on kova kalkkipitoinen suussa sijaitseva muodostelma, jollaisia on monilla selkärankaisilla.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Hammas · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Hyönteiset · Katso lisää »
Hylkeet
Hylkeet (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Hylkeet · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Ihminen · Katso lisää »
Induktiivinen päättely
Induktiivinen päättely eli induktio on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäisestä havaintojoukosta ja muodostaa niistä yleistyksen tai teorian.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Induktiivinen päättely · Katso lisää »
Järki
Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Järki · Katso lisää »
Kala
Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Kala · Katso lisää »
Kallonínlahti
Kallonínlahti on lahti Egeanmeressä Lesboksen saaren etelärannikolla Kreikassa.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Kallonínlahti · Katso lisää »
Kasveista
Kasveista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Kasveista · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Kasvit · Katso lisää »
Kasvitiede
oikea Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva biologinen tieteenhaara.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Kasvitiede · Katso lisää »
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Kädelliset · Katso lisää »
Kärpäset
Kärpäset (Brachycera) ovat kaksisiipisiä hyönteisiä.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Kärpäset · Katso lisää »
Laji
Orkidealajeja Laji (lyhenne sp., monikko spp.) on biologiassa eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Laji · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Lepakot · Katso lisää »
Lesbos
Lesbos on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeren itäosassa lähellä Turkin rannikkoa.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Lesbos · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Linnut · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Logiikka · Katso lisää »
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Luonnontiede · Katso lisää »
Mesipistiäiset
Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on mesipistiäismäisten (Apoidea) yläheimoon kuuluva lentävien hyönteisten ryhmä.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Mesipistiäiset · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Metafysiikka · Katso lisää »
Mielenfilosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Mielenfilosofia · Katso lisää »
Mies
Mars-symboli, joka on perinteinen mies- ja urossukupuolta tarkoittava merkki. Mies on täysikasvuinen koirassukupuolta oleva ihminen.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Mies · Katso lisää »
Mustekalat
Mustekalat (Coleoidea) ovat merten nilviäisiä, joilla on suuri pää ja hyvin kehittyneet silmät, ja joiden suuta ympäröi joko kahdeksan tai kymmenen imukupein varustettua lonkeroa.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Mustekalat · Katso lisää »
Nainen
Venus-symboli, perinteinen nais- ja naarassukupuolta tarkoittava merkki. Nainen on täysikasvuinen naarassukupuolta oleva ihminen.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Nainen · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Organon
Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Organon · Katso lisää »
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »
Pieniä tutkielmia
Pieniä tutkielmia on nimensä mukaisesti kokoelma Aristoteleen lyhyempiä luonnontieteellisiin tutkimuksiin perustuvia psykologiaa ja ruumiin toimintaa käsitteleviä tutkielmia.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Pieniä tutkielmia · Katso lisää »
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Psykologia · Katso lisää »
Pyöriäiset
Pyöriäiset (Phocoenidae) on tieteellisen luokittelun heimo, jonka edustajat ovat valaiden lahkon (Cetacea) pienimpiä edustajia.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Pyöriäiset · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Renessanssi · Katso lisää »
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Selkärangattomat · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Sielu · Katso lisää »
Sielusta
Sielusta on Aristoteleen psykologiaa käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Sielusta · Katso lisää »
Sienieläimet
Sienieläimet (Porifera) on eläinkunnan pääjakso, joka käsittää yli 5 000 etenkin merissä elävää lajia.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Sienieläimet · Katso lisää »
Suku (biologia)
Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Suku (biologia) · Katso lisää »
Sydän
Ihmisen sydän ja sen sijainti rintakehällä. Sydän on elin, joka pumppaa verta isoon ja pieneen verenkiertoon.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Sydän · Katso lisää »
Systematiikka
Systematiikka on biologian haara, joka tutkii eliöiden luokittelua.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Systematiikka · Katso lisää »
Taksonomia
Taksonomia on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua ja luokittelee niitä taksoneihin.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Taksonomia · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Teologia · Katso lisää »
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »
Toinen analytiikka
Toinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee tieteellistä tietoa, määritelmiä ja todistamista.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Toinen analytiikka · Katso lisää »
Valaat
Ryhävalaita Valaat (Cetacea) on vedessä elävien nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Aristoteleen biologia ja Valaat · Katso lisää »
