Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
36 suhteet: Aika-avaruus, Aine, Aksiooma, Atomi, Curryn paradoksi, Determinismi, Dialektiikka, Empiirinen tutkimus, Filosofia, Grellingin–Nelsonin paradoksi, Ikuisuus, Immanuel Kant, Järki, Jumala, Kategoria (filosofia), Kausaliteetti, Kognitiivinen dissonanssi, Konflikti, Konsistenssi, Kosmologia, Laki, Logiikka, Matemaattinen logiikka, Määritelmä, Metafysiikka, Olemassaolo, Paradoksi, Parmenides, Päättely, Poikkeusparadoksi, Russellin paradoksi, Teesi, Tiede, Tietoteoria, Valehtelijan paradoksi, Vapaa tahto.
Aika-avaruus
Valokartio Aika-avaruus on neliulotteinen avaruus, jossa on kolme avaruudellista ulottuvuutta (pituus, leveys ja syvyys) ja yksi aikaulottuvuus.
Uusi!!: Antinomia ja Aika-avaruus · Katso lisää »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Uusi!!: Antinomia ja Aine · Katso lisää »
Aksiooma
Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.
Uusi!!: Antinomia ja Aksiooma · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Antinomia ja Atomi · Katso lisää »
Curryn paradoksi
Curryn paradoksi on nimetty keksijänsä, matemaatikko ja loogikko Haskell Brooks Curryn mukaan.
Uusi!!: Antinomia ja Curryn paradoksi · Katso lisää »
Determinismi
Determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä.
Uusi!!: Antinomia ja Determinismi · Katso lisää »
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Uusi!!: Antinomia ja Dialektiikka · Katso lisää »
Empiirinen tutkimus
Empiirinen tutkimus eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen.
Uusi!!: Antinomia ja Empiirinen tutkimus · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Antinomia ja Filosofia · Katso lisää »
Grellingin–Nelsonin paradoksi
Grellingin–Nelsonin paradoksi on semanttinen itseviittaavuuteen liittyvä paradoksi, jonka Kurt Grelling ja Leonard Nelson muotoilivat vuonna 1908.
Uusi!!: Antinomia ja Grellingin–Nelsonin paradoksi · Katso lisää »
Ikuisuus
Ikuisuus on käsite, jolla on kaksi yleistä merkitystä.
Uusi!!: Antinomia ja Ikuisuus · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Antinomia ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Järki
Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.
Uusi!!: Antinomia ja Järki · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Antinomia ja Jumala · Katso lisää »
Kategoria (filosofia)
Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.
Uusi!!: Antinomia ja Kategoria (filosofia) · Katso lisää »
Kausaliteetti
Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.
Uusi!!: Antinomia ja Kausaliteetti · Katso lisää »
Kognitiivinen dissonanssi
Kieli.
Uusi!!: Antinomia ja Kognitiivinen dissonanssi · Katso lisää »
Konflikti
Konflikti (otettu käyttöön 1400-luvun puolivälissä) tarkoittaa yhdessä iskemistä ja on politiikassa osapuolten väliin syntynyt ongelmatilanne, jossa kummatkin osapuolet pitävät toisen näkemyksiä väärinä ja omiaan oikeina.
Uusi!!: Antinomia ja Konflikti · Katso lisää »
Konsistenssi
Konsistenssi eli looginen ristiriidattomuus on matemaattisen logiikan käsite.
Uusi!!: Antinomia ja Konsistenssi · Katso lisää »
Kosmologia
Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.
Uusi!!: Antinomia ja Kosmologia · Katso lisää »
Laki
Auringonjumala Šamaš antaa lain kuningas Hammurabille. Basalttisteela Iranista. Laki on suvereenin lainsäätäjän hyväksymä säädös.
Uusi!!: Antinomia ja Laki · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Antinomia ja Logiikka · Katso lisää »
Matemaattinen logiikka
Matemaattinen logiikka viittaa kahteen erilliseen tutkimusalueeseen: toisaalta formaalisen logiikan menetelmien soveltamiseen matematiikkaan ja matemaattiseen päättelyyn, ja toisaalta matemaattisten menetelmien soveltamiseen formaalisen logiikan esittämisessä ja analysoinnissa.
Uusi!!: Antinomia ja Matemaattinen logiikka · Katso lisää »
Määritelmä
Määritelmä on käsitteen olennaisten ominaisuuksien lyhyt ja tarkka kielellinen kuvaus.
Uusi!!: Antinomia ja Määritelmä · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Antinomia ja Metafysiikka · Katso lisää »
Olemassaolo
Olemassaolon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä.
Uusi!!: Antinomia ja Olemassaolo · Katso lisää »
Paradoksi
Paradoksi (kreikan sanoista παρά 'vastaan' ja δοξα 'oppi' tai 'näkemys') on näennäisesti loogiselta tuntuva ajatus tai väite, joka kuitenkin johtaa epäloogiseen tai mahdottomaan lopputulokseen.
Uusi!!: Antinomia ja Paradoksi · Katso lisää »
Parmenides
Parmenides Parmenides (s. n. 510 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Antinomia ja Parmenides · Katso lisää »
Päättely
Ajattelija'' (1880-82), Ny Carlsberg Glyptotek, Kööpenhamina. Päättely on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen.
Uusi!!: Antinomia ja Päättely · Katso lisää »
Poikkeusparadoksi
Poikkeusparadoksi on looginen paradoksi, joka voidaan muotoilla seuraavasti: "Jos jokaisesta säännöstä on poikkeus, täytyy olla poikkeus myös säännöstä, että jokaisesta säännöstä on poikkeus." Loogisesti tarkasteltuna lausetta voidaan pitää todisteena siitä, että lause "jokaisesta säännöstä on poikkeus" on epätosi.
Uusi!!: Antinomia ja Poikkeusparadoksi · Katso lisää »
Russellin paradoksi
Russellin paradoksi on Bertrand Russellin vuonna 1901 keksimä paradoksi, joka todistaa Gottlob Fregen ja Georg Cantorin naiivin joukko-opin sisäisesti ristiriitaiseksi.
Uusi!!: Antinomia ja Russellin paradoksi · Katso lisää »
Teesi
Teesi (kreik. θέσις "asettelu") on lyhyeen muotoon muotoiltu väite, väittämä tai väitöslauselma joka otetaan keskustelun tai väittelyn kohteeksi, väite, joka halutaan osoittaa todeksi.
Uusi!!: Antinomia ja Teesi · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: Antinomia ja Tiede · Katso lisää »
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Uusi!!: Antinomia ja Tietoteoria · Katso lisää »
Valehtelijan paradoksi
Valehtelijan paradoksi tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa lausetta "tämä lause on epätosi".
Uusi!!: Antinomia ja Valehtelijan paradoksi · Katso lisää »
Vapaa tahto
Vapaa tahto on kiistelty käsitys että ihmisellä on kyky tehdä harkittuja valintoja.
Uusi!!: Antinomia ja Vapaa tahto · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Antinomi, Looginen ristiriita.
