Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
263 suhteet: Afrodite, Agamemnon, Agora, Agora (Ateena), Aiskhylos, Akhilleus, Akragas, Akropolis (Ateena), Alkmene, Alttari, Amfiaraos, Amon, Anaksagoras, Anatolia, Antiikin Arkadia, Antiikin Ateena, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikan arkkitehtuuri, Antiikin kreikkalainen kalenteri, Antropomorfismi, Apollon, Apollon Epikurioksen temppeli, Apollonin temppeli (Delfoi), Apollonin temppeli (Didyma), Ares, Aristofanes, Artemiin temppeli (Efesos), Artemis, Asklepieion (Epidauros), Asklepios, Astrologia, Ateismi, Athene, Athene Niken temppeli, Ólympos, Äitijumalatar, Baal, Babylonia, Bakkhantit (Euripides), Bassai, Cella, Ceres, Delfoi, Delfoin oraakkeli, Delos, Demeter, Dervénin papyrus, Diana, Dionysia, Dionysos, ..., Dogmi, Dryadit, Eeppinen kyklos, Efesoksen Artemis, Eileithyia, Eleusiin mysteerit, Eleusis, Elysion, Epidauros, Epikurolaisuus, Epiteetti, Eros, Esisokraatikot, Etiikka, Etiopia, Etruskien uskonto, Euripides, Faunus, Feidias, Filosofi, Fortuna, Friisi (arkkitehtuuri), Gaia, Ganymedes (mytologia), Gnostilaisuus, Gorgot, Haades, Hebe, Heeros, Hefaistoksen temppeli, Hefaistos, Hekate, Helios, Hellenismi, Hellenismi (uskonto), Hera (mytologia), Heraion (Samos), Herakleen urotyöt, Herakles, Hermes, Hermetica, Herodotos, Hesiodos, Hestia, Historiateos, Homeeriset hymnit, Homeros, Hybris, Hymni Zeukselle, Hyvän idea, Hyve, Iason, Idoli, Ilias, Ino (mytologia), Isis, Isthmian kisat, Italia, Ithaka, Janus, Jälleensyntyminen, Joonia, Julianus, Jumala, Jumalten synty, Juno, Juppiter, Juutalaisuus, Kaldea, Kaldean oraakkelit, Kalos-kirjoitus, Kentauri, Kerberos, Keskiplatonismi, Khaos, Kharybdis, Kleanthes, Knossos, Kohtalo, Korintti, Kosmogonia, Kreikan arkaainen kausi, Kreikkalainen mytologia, Kreikkalainen temppeli, Kreikkalainen tragedia, Kristinusko, Ksenofanes, Ktooniset jumalat, Kultainen keskitie, Kultainen talja, Kultti, Kybele, Kydonia, Kyklooppi (mytologia), Kyliks, Kyreneläiset, Lineaari-B-kirjoitus, Luettelo antiikin Kreikan jumalista, Luomiskertomukset, Magna Graecia, Mars (jumala), Melikertes, Menelaos, Mercurius, Michelangelo, Minerva, Minolainen uskonto, Minotauros, Mithralaisuus, Moraali, Muinainen Egypti, Muusa, Mykeneläinen uskonto, Mykenen arkeologinen museo, Mysteeriuskonto, Mytologia, Nemea, Nemean kisat, Neptunus (jumala), Nereidi, Nestorin palatsi, Nymfi, Odysseia, Odysseus, Okkultismi, Olympia (Kreikka), Olympian kisat, Olympoksen Zeuksen temppeli, Olympoksen Zeuksen temppeli (Akragas), Olympolaiset jumalat, Oraakkeli, Oresteia, Ortodoksinen kirkko, Osiris, Pafos, Pahe, Paiaani, Palladion, Pan, Panathenaia, Panhelleeniset kisat, Pantheon (jumalluettelo), Parthenon, Peleus, Persefone, Peter Paul Rubens, Pidot, Platon, Platonilainen teologia, Platonismi, Pluto (jumala), Polis, Polyteismi, Poseidon, Poseidonin temppeli (Sunion), Potnia Theron, Proklos, Pronssikausi, Protoindoeurooppalaiset, Pyhä kirjoitus, Pythagoras, Python (hirviö), Python kisat, Quirinus, Ródos, Renessanssi, Roomalainen mytologia, Roomalainen uskonto, Rooman valtakunta, Sammakot (Aristofanes), Sandro Botticelli, Satyyri, Selinus, Serapis, Siirtymäriitti, Sisilia, Skeptikot, Skylla, Sokrates, Sol Invictus, Sparta, Stoalaisuus, Suomen Ateenan-instituutti, Syntipukki, Taikuus (yliluonnollinen), Tartaros, Temenos (rakennelma), Temppeli G (Selinus), Teologia, Theba (Kreikka), Theodoros Jumalaton, Theseus, Titaani (mytologia), Traakia, Triptolemos, Troija, Troijan sota, Työt ja päivät, Tykhe, Uhraaminen, Uuspakanuus, Uusplatonismi, Vainajala, Välimeri, Venus (mytologia), Vesta, Viini antiikin Kreikassa, Votiivilahja, Vulkanus, Yhdeksän lyyristä runoilijaa, Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Zeuksen temppeli (Olympia), Zeus. Laajenna indeksi (213 lisää) »
Afrodite
Kreikan hellenistisellä kaudella syntyneen Milon Venus -veistoksen oletetaan esittävän rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditea. William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879). Hera ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa Eros. Afrodite on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Afrodite · Katso lisää »
Agamemnon
Taraksesta, n. 360–350 eaa. Agamemnon oli kreikkalainen tarusankari, Atreuksen poika, Mykenen kuningas, kreikkalaisten ylipäällikkö Troijan sodassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Agamemnon · Katso lisää »
Agora
Roomalaisen agoran rauniot. Agora oli tori antiikin kreikkalaisessa kaupungissa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Agora · Katso lisää »
Agora (Ateena)
Agora oli antiikin aikainen agora eli tori Ateenassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Agora (Ateena) · Katso lisää »
Aiskhylos
Aiskhylos (525/524–456 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Aiskhylos · Katso lisää »
Akhilleus
Patrokloksen haavoja. Akhilleus (joskus myös Akilles) oli Homeroksen mukaan urhoollisin Troijan sodan kreikkalaisista sankareista, fthialaisten myrmidonien kuninkaan Peleuksen ja merenjumalatar Thetiin poika eli heeros, jota kentauri Kheiron ja sitten Foiniks kasvattivat.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Akhilleus · Katso lisää »
Akragas
Akragas, roomalaisella kaudella Agrigentum (lat., myös Acragas), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli nykyisellä Sisilian saarella Italiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Akragas · Katso lisää »
Akropolis (Ateena)
Ateenan Akropolis on Ateenassa Kreikassa sijaitseva akropolis eli linnavuori.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Akropolis (Ateena) · Katso lisää »
Alkmene
Alkmenen synnytys. Virgil Solis, 1581. Alkmene oli kreikkalaisessa mytologiassa Herakleen äiti ja Mykenen kuninkaan Elektryonin, Perseuksen pojan, tytär.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Alkmene · Katso lisää »
Alttari
Kalevan kirkon alttari ja alttariveistos "Särkynyt ruoko" Antiikin Kreikan aikainen alttari. Pompeijin alttari Italiassa. Shintolainen ''kamidana''-kotialttari. Alttari on pöytä tai koroke, jota käytetään uskonnollisissa seremonioissa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Alttari · Katso lisää »
Amfiaraos
Amfiaraos oli kreikkalaisessa mytologiassa Argoksen kuningas ja Zeuksen tietäjä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Amfiaraos · Katso lisää »
Amon
Amon tai Ammon (muinaisegyptin "salattu" tai "kätketty") oli muinaisessa Egyptissä palvottu auringon jumala, jonka palvonta keskittyi pääasiallisesti Thebaan, mutta oli myös varsin merkittävää muualla maassa Uuden valtakunnan aikana.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Amon · Katso lisää »
Anaksagoras
Anaksagoras (noin 500 — 428 eaa.) oli antiikin Kreikan esisokraattisia filosofeja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Anaksagoras · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Anatolia · Katso lisää »
Antiikin Arkadia
Arkadia sekä muut antiikin ajan Peloponnesoksen maakunnat kartalla. Arkadia oli antiikin Kreikan maakunta, joka sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan sisäosien vuoristoisella alueella ja käsitti suurin piirtein nykyisen Arkadian alueyksikön alueen.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Antiikin Arkadia · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Antiikin filosofia · Katso lisää »
Antiikin Kreikan arkkitehtuuri
Parthenonin temppeli Ateenassa. Antiikin Kreikan arkkitehtuuri on rakennuskulttuuri, joka kukoisti antiikin Kreikan klassisella kaudella 480–330 eaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Antiikin Kreikan arkkitehtuuri · Katso lisää »
Antiikin kreikkalainen kalenteri
Ateenan Akropoliin yllä. Antiikin kreikkalaiset kalenterit olivat yleensä kuu-aurinkokalentereita.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Antiikin kreikkalainen kalenteri · Katso lisää »
Antropomorfismi
Antropomorfinen eläinhahmo Antropomorfismi eli ihmisenkaltaistaminen on inhimillisten ominaisuuksien liittämistä muihin eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Antropomorfismi · Katso lisää »
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Apollon · Katso lisää »
Apollon Epikurioksen temppeli
Apollon Epikurioksen temppeli (myös Apollon Epikourioksen temppeli, Apollon Bassitaksen temppeli) on antiikin aikainen Apollon Epikuriokselle omistettu kreikkalainen temppeli Bassaissa (nykyinen Vásses) Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Apollon Epikurioksen temppeli · Katso lisää »
Apollonin temppeli (Delfoi)
Apollonin temppeli oli antiikin aikainen Apollonille omistettu kreikkalainen temppeli Delfoissa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Apollonin temppeli (Delfoi) · Katso lisää »
Apollonin temppeli (Didyma)
Apollonin temppeli eli Didymaion oli antiikin aikainen Apollon Didymaiokselle omistettu kreikkalainen temppeli Didyman pyhäkköalueella Miletoksen kaupungin lähellä Jooniassa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Apollonin temppeli (Didyma) · Katso lisää »
Ares
Areen patsas. Villa Hadriana, Tivoli. Ares oli kreikkalaisessa mytologiassa sodan ja taistelun jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ares · Katso lisää »
Aristofanes
Aristofanes (n. 450–385 eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, joka edusti niin kutsuttua vanhaa komediaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Aristofanes · Katso lisää »
Artemiin temppeli (Efesos)
Artemiin temppeli eli Artemision oli antiikin aikainen Efesoksen Artemiille omistettu kreikkalainen temppeli, joka sijaitsi Efesoksen kaupungin lähellä Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Artemiin temppeli (Efesos) · Katso lisää »
Artemis
Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Artemis · Katso lisää »
Asklepieion (Epidauros)
Asklepieion eli Asklepioksen pyhäkkö oli antiikin aikainen lääkintätaidon ja parantamisen jumalalle Asklepiokselle omistettu pyhäkköalue Epidauroksessa Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Asklepieion (Epidauros) · Katso lisää »
Asklepios
Asklepioksen patsas Asklepios oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Asklepios · Katso lisää »
Astrologia
Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin ''Les Très Riches Heures du Duc de Berryn'' sivulla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Astrologia (tähti ja λόγος, logos, oppi) eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Astrologia · Katso lisää »
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ateismi · Katso lisää »
Athene
Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Athene, usein Pallas Athene, oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Athene · Katso lisää »
Athene Niken temppeli
Athene Niken temppeli on pieni antiikin aikainen kreikkalainen temppeli, joka sijaitsee Ateenan Akropoliin länsilaidalla Propylaian eteläpuolella.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Athene Niken temppeli · Katso lisää »
Ólympos
Ólympos on vuori Keski-Makedonian ja Thessalian rajalla Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ólympos · Katso lisää »
Äitijumalatar
Willendorfin Venus, nuoremmalta paleoliittiselta kivikaudelta peräisin oleva patsas. Äitijumalatar on ikivanha jumaluus, jonka on ymmärretty synnyttävän elämää ja luovan edellytyksen viljan kasvulle.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Äitijumalatar · Katso lisää »
Baal
Ugaritilainen steela, joka esittää Baalia salama kädessään. Louvre. Ugaritilainen Baalin pronssiveistos. 1300–1100-luku eaa. Baal, myös Adoni (”herra", "hallitsija”), Baal-Peor, Baal-Sebub (omistaja, aviomies) tai Ras Šamra oli länsiseemiläisten kansojen (muun muassa kanaanilaisten ja foinikialaisten) palvoma korkein jumala, jumalten kuningas sekä kasvillisuuden ja hedelmällisyyden jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Baal · Katso lisää »
Babylonia
Hammurabin lakipatsaan yläosa. Babylonia oli valtakunta Mesopotamiassa, nykyisen Irakin valtion eteläosassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Babylonia · Katso lisää »
Bakkhantit (Euripides)
Bakkhantit on Euripideen kirjoittama antiikin kreikkalainen tragedia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Bakkhantit (Euripides) · Katso lisää »
Bassai
Bassai oli antiikin aikainen Figaleian kaupungin alaisuuteen kuulunut pyhäkköalue ja asutus Arkadiassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Bassai · Katso lisää »
Cella
Cella (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Cella (lat., ”pieni huone”, ”kammio”) eli naos oli antiikin ajan temppeleissä, kuten kreikkalaisissa ja roomalaisissa temppeleissä, temppelin sisin osa, jonne jumalankuva oli sijoitettu.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Cella · Katso lisää »
Ceres
Ceres (virallisesti 1 Ceres; symboli: ⚳) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ceres · Katso lisää »
Delfoi
Delfoi oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Parnassos-vuoren juurella Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Delfoi · Katso lisää »
Delfoin oraakkeli
punakuviotekniikalla tehdyssä kyliksissä. Kodros-maalari, noin 440–430 eaa. Delfoin oraakkeli oli antiikin aikana Delfoissa Kreikassa toiminut oraakkeli eli ennustusinstituutio.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Delfoin oraakkeli · Katso lisää »
Delos
Delos on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään ja sijaitsee sen keskellä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Delos · Katso lisää »
Demeter
Demeter Demeter oli kreikkalaisessa mytologiassa sadonkorjuun, viljan ja kaikkien elävien kasvien jumalatarFacta2001, WSOY 1981, 3.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Demeter · Katso lisää »
Dervénin papyrus
Dervénin papyruksen katkelmia. Dervénin papyrus on muinaiskreikkalainen papyruskäärö, joka löydettiin vuonna 1962.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Dervénin papyrus · Katso lisää »
Diana
''Versailles’n Diana'', roomalainen veistos 1. vuosisadalta tai 100-luvulta. Diana on roomalaisessa mytologiassa metsästyksen, kuun, synnytyksen, naisten, villieläinten ja metsien jumalatar.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Diana · Katso lisää »
Dionysia
Dionysia oli antiikin Ateenassa vietetty juhla, joka oli omistettu Dionysos-jumalalle.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Dionysia · Katso lisää »
Dionysos
Dionysos 500-luvulta eaa. peräisin olevassa kreikkalaisessa maalauksessa. Dionysos on kreikkalaisessa mytologiassa viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Dionysos · Katso lisää »
Dogmi
”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva – usein kodifioitu – väite.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Dogmi · Katso lisää »
Dryadit
Evelyn De Morganin maalaus. Dryadit (Δρυάδες) olivat kreikkalaisessa mytologiassa nymfejä tai luonnonhenkiä, jotka olivat omistautuneet puiden suojelemiseen.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Dryadit · Katso lisää »
Eeppinen kyklos
Eeppinen kyklos oli joukko antiikin kreikkalaisia eeppisiä runoja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Eeppinen kyklos · Katso lisää »
Efesoksen Artemis
arkaaiseen tyyliin roomalaisella kaudella 100-luvulla. Efesoksen Artemis oli yksi muoto Artemis-jumalattaren ilmentymistä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Efesoksen Artemis · Katso lisää »
Eileithyia
Zeuksen päästä, Eileithyia on kuvassa oikealla. Amforan kuvitusta noin vuodelta 550–525 eaa. Eileithyia oli kreikkalaisessa mytologiassa äitiyden ja synnytyksen jumalatar.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Eileithyia · Katso lisää »
Eleusiin mysteerit
Eleusiin mysteerit olivat antiikin kreikkalaisen Demeterin ja Persefonen (mysteereissä nimellä Korē) kultin initiaatio- eli vihkiytymisriittien nimitys.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Eleusiin mysteerit · Katso lisää »
Eleusis
Eleusis oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) sekä Hippothontis-fyleen kuulunut Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen demos.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Eleusis · Katso lisää »
Elysion
Elysion tai Elysionin kentät on kreikkalaisen mytologian onnela, jossa jumalten suosikit elävät kuolemattomina ja ikuisesti nuorina.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Elysion · Katso lisää »
Epidauros
Epidauros oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Epidauros · Katso lisää »
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Epikurolaisuus · Katso lisää »
Epiteetti
Epiteetti (’määrätty’) on määrittelevä sana tai lause, joka on vakiintunut käytettäväksi pääsanan kanssa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Epiteetti · Katso lisää »
Eros
Lysippoksen kreikkalaisen patsaan roomalaisessa kopiossa 100-luvulta. Eros (rakkaus) on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Eros · Katso lisää »
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Esisokraatikot · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Etiikka · Katso lisää »
Etiopia
Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Etiopia · Katso lisää »
Etruskien uskonto
Etruskien uskonto on jonkin verran hämärän peitossa, mutta tiedämme siitä pääpiirteet.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Etruskien uskonto · Katso lisää »
Euripides
Euripides (n. 480–406 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Euripides · Katso lisää »
Faunus
Roomalaisaikainen Faunuksen veistos. Faunus oli muinaisitalialainen hedelmällisyyden ja metsän jumala sekä samalla paimenten, laidunten ja luonnon äänien jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Faunus · Katso lisää »
Feidias
Feidias (n. 480–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka oli klassisen kauden kuuluisin kuvanveistäjä ja arvostetuin mestari.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Feidias · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Filosofi · Katso lisää »
Fortuna
Tadeusz Kuntzen maalaus ''Fortuna'' (1754) Fortuna on roomalaisessa mytologiassa onnen ja sattuman jumalatar.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Fortuna · Katso lisää »
Friisi (arkkitehtuuri)
Doorilainen friisi (merkitty vihreällä) osana entablementtia. Friisi on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston keskimmäinen osa, joka on usein koristeltu reliefein.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Friisi (arkkitehtuuri) · Katso lisää »
Gaia
Aion ja Gaia kuvattuna Sentinumista löydetyn roomalaisen huvilan lattiamosaiikkiin. Gaia (”Maa”) on kreikkalaisessa mytologiassa alkujumala, maaemo, joka on useiden jumalten ja titaanien äiti.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Gaia · Katso lisää »
Ganymedes (mytologia)
Peter Paul Rubens, 1611 Ganymedes oli kreikkalaisen mytologian mukaan jumalten juomanlaskija.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ganymedes (mytologia) · Katso lisää »
Gnostilaisuus
Gnostilaisuus oli varsinkin 100- ja 200-luvuilla vaikuttanut synkretistinen uskonnollinen liike, jota esiintyi monien ajan uskontojen, muun muassa kristinuskon, yhteydessä Välimeren alueelta Keski-Aasiaan saakka.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Gnostilaisuus · Katso lisää »
Gorgot
''Medusa'', Caravaggio, noin 1592–1600. Gorgot ('kauhistuttavat') olivat kreikkalaisessa mytologiassa naispuolisia hirviöitä, joilla oli terävät hampaat ja hiuksinaan käärmeitä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Gorgot · Katso lisää »
Haades
Haades-jumala kuvattuna Italiasta löytyneeseen amforaruukkuun noin vuodelta 470 eaa. Haades eli Hades (tai ’näkymätön’) tarkoittaa kreikkalaisessa ja roomalaisessa jumaltarustossa esiintyvää vainajalaa eli tuonpuoleista.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Haades · Katso lisää »
Hebe
Antonio Canovan Hebeä kuvaava veistos (n. 1800-1805) Eremitaašissa Hebe oli Kreikan mytologiassa nuoruuden jumalatar (roomalaisten vastine: Iuventas) sekä Zeuksen ja Heran tytär.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hebe · Katso lisää »
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Heeros · Katso lisää »
Hefaistoksen temppeli
Hefaistoksen temppeli eli Hefaisteion on antiikin aikainen kreikkalainen temppeli, joka sijaitsee Ateenassa antiikin aikaisen Agoran luoteislaidalla.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hefaistoksen temppeli · Katso lisää »
Hefaistos
Andrea Mantegnan (1431–1506) maalaus ''Hefaistos pajassaan''. Hefaistos on kreikkalaisessa mytologiassa tulen ja taonnan seppäjumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hefaistos · Katso lisää »
Hekate
Kuun jumalatar Hekate. Hekate on yön, tienhaarojen ja magian jumalatar antiikin Kreikan mytologiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hekate · Katso lisää »
Helios
Helios aurinkovaunuissaan, J. B. Zimmermannin fresko 1700-luvulta. Helios oli kreikkalaisessa mytologiassa auringon henkilöitymä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Helios · Katso lisää »
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hellenismi · Katso lisää »
Hellenismi (uskonto)
Hellenistejä rituaaleissaan. Nykyaikainen hellenistinen temppeli yksityisillä mailla Thessalonikissa. Hellenismi (myös esimerkiksi helleeninen pakanuus, kreikkalainen pakanuus, helleeninen polyteismi, helleeninen rekonstruktionismi tai klassinen pakanuus, tai Eλληνική Εθνική Θρησκεία, Ellinikí Ethnikí Thriskeía) on antiikin Kreikan uskonnosta nykyajan maailmaan rekonstruoitu monijumalainen uuspakanallinen uskonto.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hellenismi (uskonto) · Katso lisää »
Hera (mytologia)
Hera on avioliiton ja aviollisen rakkauden, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar antiikin Kreikan mytologiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hera (mytologia) · Katso lisää »
Heraion (Samos)
Heraion eli Heran temppeli oli antiikin aikainen Heralle omistettu temppeli Sámoksen saarella Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Heraion (Samos) · Katso lisää »
Herakleen urotyöt
Herakleen urotyöt ovat joukko myöhemmän kerronnan yhdistämiä muinaisia tapahtumia, jotka kuvaavat Herakleen, muinaisen Kreikan tarusankareista suurimman, katumusharjoitusta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Herakleen urotyöt · Katso lisää »
Herakles
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Herakles · Katso lisää »
Hermes
Niin kutsuttu ''Sandaalinnyörejä sitova Hermes''. Roomalaisaikainen kopio kreikkalaisesta alkuperäisveistoksesta 300-luvulta eaa. Hermes oli kreikkalaisessa mytologiassa alkujaan luonnon ja paimenten jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hermes · Katso lisää »
Hermetica
Hermetica on joukko myöhäisantiikin aikaisia hermetistisiä kirjoituksia, jotka väittävät sisältävänsä salattua viisautta ja jotka pantiin yleensä Hermes Trismegistoksen nimiin.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hermetica · Katso lisää »
Herodotos
Herodotos (noin 484–425 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Herodotos · Katso lisää »
Hesiodos
Hesiodos (n. 700 eaa.) oli muinaiskreikkalainen runonlaulaja ja eeppinen runoilija.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hesiodos · Katso lisää »
Hestia
Vesta Giustiniani Museo Torlonia, Rooma - kuva: Meyers Lexikon 1888 Hestia oli kreikkalaisessa mytologiassa kotilieden, perhe-elämän ja valtiollisen elämän suojelija ja oli yksi 12 olympolaisesta jumalasta, kunnes luovutti paikkansa Dionysokselle.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hestia · Katso lisää »
Historiateos
Historiateos (’Historiat’) on Herodotoksen noin vuosina 450–420 eaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Historiateos · Katso lisää »
Homeeriset hymnit
Homeeriset hymnit ovat tuntemattomien tekijöiden kirjoittama kokoelma hymnejä, jotka on kirjoitettu heksametrimuodossa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Homeeriset hymnit · Katso lisää »
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Homeros · Katso lisää »
Hybris
lakonialaisessa kyliksissä noin vuodelta 560–550 eaa. Hybris (”loukkaus”) tarkoittaa nykyaikana liioiteltua itsevarmuutta ja -luottamusta, joka lopulta usein johtaa ansaittuun rangaistukseen.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hybris · Katso lisää »
Hymni Zeukselle
Hymni Zeukselle on Kleantheen kirjoittama lyhyt, 39 riviä käsittävä heksametrimuotoinen runo.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hymni Zeukselle · Katso lisää »
Hyvän idea
’Hyvän’ idea (tai) on Platonin käyttämä nimitys hänen ideaoppinsa kaikkein korkeimmasta ideasta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hyvän idea · Katso lisää »
Hyve
Hyve (aretē) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Hyve · Katso lisää »
Iason
Pelias lähettää Iasonin noutamaan kultaista taljaa. Iason ('parantaja') oli kreikkalaisessa mytologiassa sankari, joka johti ennen Troijan sotaa argonautit Kolkhiiseen noutamaan kuuluisaa kultaista taljaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Iason · Katso lisää »
Idoli
Idoli tai idol voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Idoli · Katso lisää »
Ilias
Ilias (”Laulu Ilionista”) on Homeroksen nimiin laitettu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ilias · Katso lisää »
Ino (mytologia)
Ino ja Agaue repivät Pentheuksen kappaleiksi, noin 450 eaa., Louvre Ino oli kreikkalaisessa mytologiassa Theban kuolevainen kuningatar, Athamaan toinen vaimo, Learkhoksen ja Melikerteen äiti, Kadmoksen ja Harmonian tytär ja Friksoksen ja Hellen äitipuoli.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ino (mytologia) · Katso lisää »
Isis
Isis on muinaisegyptiläinen jumalatar, jota palvottiin muinaisen Egyptin uskonnossa ja myöhemmin läpi koko Rooman valtakunnan ja suuren kreikkalais-roomalaisen maailman.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Isis · Katso lisää »
Isthmian kisat
Isthmian kisat olivat antiikin kreikkalaiset Poseidon-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Isthmian kisat · Katso lisää »
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Italia · Katso lisää »
Ithaka
Ithaka on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ithaka · Katso lisää »
Janus
Kaksikasvoinen Janus. Roomalainen veistos. Vatikaanin museo. Janus oli roomalaisen mytologian alkujen, loppujen ja muutoksen sekä ovien ja porttien jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Janus · Katso lisää »
Jälleensyntyminen
Tiibetiläinen elämänpyörä. Jälleensyntyminen eli reinkarnaatio tarkoittaa ihmisen syntymistä kuoleman jälkeen uudelleen toisessa ruumiissa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Jälleensyntyminen · Katso lisää »
Joonia
doorilaisten alue sinisellä. Joonia oli antiikin kreikkalainen joonialaisten siirtokuntien alue Vähän-Aasian länsirannikolla nykyisen Turkin alueella sekä rannikon edustalla olevilla Egeanmeren saarilla.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Joonia · Katso lisää »
Julianus
soliduksessa. Kolikon kääntöpuolen sotilas kuvaa Rooman sotilasmahtia. Julianus (331 – 26. kesäkuuta 363) oli Rooman keisari vuosina 361–363.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Julianus · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Jumala · Katso lisää »
Jumalten synty
Jumalten synty on Hesiodoksen kirjoittama eeppinen runoelma, joka kuvaa kreikkalaisen mytologian jumalten syntyperät ja sukuyhteydet.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Jumalten synty · Katso lisää »
Juno
Antonio da Correggio, ''Junon rankaiseminen'' noin 1519. Yksityiskohta San Paolo nunnaluostarin huoneen freskosta ''Camera di San Paolo'' Parmassa Italiassa. Juno (Iuno) on roomalaisessa mytologiassa taivaan ja avioliiton jumalatar, Saturnuksen ja Rhean tytär ja ylijumala Juppiterin puoliso.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Juno · Katso lisää »
Juppiter
Jupiter Tonans, Museo del Prado (Madrid, Espanja) Juppiter tai Jupiter (tai Iūpiter) on alun perin roomalaisten taivaan ja sen ilmiöiden, valon ja ukkosen jumala, sittemmin ylijumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Juppiter · Katso lisää »
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Juutalaisuus · Katso lisää »
Kaldea
Kaldea on Irakissa vanhalla ajalla sijainneesta Babyloniasta käytetty hellenistinen nimitys.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kaldea · Katso lisää »
Kaldean oraakkelit
Kaldean oraakkelit on hellenistinen kreikankielinen kirjoitus, joka koostuu pääosin uskonnollisesta opetusrunosta tai runojen kokoelmasta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kaldean oraakkelit · Katso lisää »
Kalos-kirjoitus
punakuviotekniikalla koristellun kyliksin tondo, n. 510–500 eaa. Kalos-kirjoitus on antiikin kreikkalaiselle keramiikalle tyypillinen vaasissa oleva piirtokirjoitus, joka ylistää jotakin henkilöä kauniiksi, maskuliinissa kalos tai harvemmin feminiinissä kalē.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kalos-kirjoitus · Katso lisää »
Kentauri
Kentauri (latinaksi Centaurus, genetiivi Centauri) on kirkas ja laaja eteläisen taivaan tähdistö.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kentauri · Katso lisää »
Kerberos
Kerberos. Gustave Dorén kaiverrus. Kerberos ("ker berethrou", 'kuopan hirviö' tai 'kuopan demoni') on Kreikan mytologiassa koira, joka vartioi Haadeen eli manalan porttia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kerberos · Katso lisää »
Keskiplatonismi
Keskiplatonismiksi kutsutaan platonismin kehitysvaihetta noin vuodesta 130 eaa., Antiokhos Askalonlaisen syntymästä, 200-luvun alkuun Numeniokseen ja uusplatonismin syntyyn.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Keskiplatonismi · Katso lisää »
Khaos
Lorenzo Lotto: Magnum Chaos Khaos tai kaaos (“ammottava tyhjyys”) on kreikkalaisessa mytologiassa olemassaolon alkutila, tyhjyys tai avaruus, johon kaikki luotiin.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Khaos · Katso lisää »
Kharybdis
''Odysseus Skyllan ja Kharybdiin välissä'', Johann Heinrich Füssli (1794–1796). Kharybdis oli kreikkalaisessa mytologiassa toinen Italian ja Sisilian välisen kapean Messinansalmen merihirviöistä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kharybdis · Katso lisää »
Kleanthes
Kleanthes (n. 301–232/252 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kleanthes · Katso lisää »
Knossos
Knossos (myös) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Knossos · Katso lisää »
Kohtalo
Kohtalo (mon. fata) tarkoittaa ennalta määrättyä tapahtumien kulkua.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kohtalo · Katso lisää »
Korintti
Korintti (suomeksi joskus myös Korintto, Korintos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korinthiassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Korintti · Katso lisää »
Kosmogonia
Kosmogonialla (”kosmos”, ”kaikkeus”;, ”syntyä”, ”tulla”) tarkoitetaan yleisesti mitä tahansa käsitystä, joka käsittelee maailmankaikkeuden alkuperää tai syntyä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kosmogonia · Katso lisää »
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikan arkaainen kausi · Katso lisää »
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikkalainen mytologia · Katso lisää »
Kreikkalainen temppeli
Suur-Kreikassa. Temppelit (myös) olivat antiikin kreikkalaisen uskonnon jumalten kuvapatsaiden asunnoiksi tarkoitettuja rakennuksia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikkalainen temppeli · Katso lisää »
Kreikkalainen tragedia
Dionysosta esittävä teatterinaamio. Myrina, 100-luku eaa. Tragedia (At any rate it originated in improvisation—both tragedy itself and comedy. The one tragedy came from the prelude to the dithyramb and the other comedy from the prelude to the phallic songs which still survive as institutions in many cities. Tragedy then gradually evolved as men developed each element that came to light and after going through many changes, it stopped when it had found its own natural form (IV, 1449a). --> Kreikan kolme suurinta tragediakirjailijaa ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, ja koko kreikkalaisen tragedian huippukausi sijoittuu heidän ajalleen, Aiskhyloksen näytelmästä Persialaiset vuodelta 472 eaa. Sofokleen näytelmään Oidipus Kolonoksessa vuodelta 401 eaa. Tragedioita kirjoitettiin kuitenkin vielä ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja säilyneistä katkelmista tunnetaan yli kahdensadan tragediakirjailijan nimet. Näihin lukeutuvat muun muassa Frynikhos, Ion Khioslainen ja Agathon. Tragediakirjailijat kirjoittivat juhliin kukin yleensä kokonaisen tetralogian eli neljän näytelmän muodostaman kokonaisuuden: kolme tragediaa ja yhden satyyrinäytelmän. Kolme tragediaa liittyivät usein teemoiltaan yhteen, mutta myöhemmin näin ei välttämättä aina ollut. Ainoastaan yksi kokonainen trilogia, Aiskhyloksen Oresteia, on säilynyt. Friedrich Nietzsche käsitteli kreikkalaisen tragedian alkuperää varhaisessa teoksessaan Tragedian synty (1872). Nietzsche näki tragedian kreikkalaisten tapana ylistää elämää sellaisena kuin se todellisuudessa oli, tapahtumana johon kuuluu niin iloja kuin murheita.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikkalainen tragedia · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kristinusko · Katso lisää »
Ksenofanes
Ksenofanes. Kuparipiirros 1600-luvulta. Ksenofanes (570 – 480 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, runoilija sekä yhteiskunta- ja uskontokriitikko.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ksenofanes · Katso lisää »
Ktooniset jumalat
Ktooniset jumalat (maa, maaperä) viittaa kreikkalaisessa mytologiassa maaperästä alkunsa saaviin maanalaisiin jumaluuksiin.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ktooniset jumalat · Katso lisää »
Kultainen keskitie
Kultainen keskitie tarkoittaa filosofiassa tavoiteltua puoliväliä kahden ääripään, joista toinen edustaa liiallisuutta ja toinen puutteellisuutta, välillä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kultainen keskitie · Katso lisää »
Kultainen talja
punakuviotekniikalla koristellussa kalykskrateerissa, n. 340–330 eaa. Louvre. Kultainen talja on tarunomainen oinaan talja, jonka Iason löysi argonauttien kanssa kreikkalaisen tarun mukaan Kolkhiista.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kultainen talja · Katso lisää »
Kultti
Kultti tarkoittaa nykymerkityksessään uskonnollista ryhmää, jonka uskomuksia ja palvontamenoja ympäröivä yhteiskunta pitää poikkeavina.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kultti · Katso lisää »
Kybele
Kybele tai Kibele oli muinainen Vähän-Aasian kansojen palvoma äitijumalatar.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kybele · Katso lisää »
Kydonia
Kydonia (myös) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kydonia · Katso lisää »
Kyklooppi (mytologia)
Kykloopit (”pyöreä silmä”) olivat kreikkalaisessa mytologiassa jättiläisiä, joilla oli vain yksi silmä keskellä otsaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kyklooppi (mytologia) · Katso lisää »
Kyliks
Kyliks on antiikin aikana käytetty keraaminen viinimalja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kyliks · Katso lisää »
Kyreneläiset
Kyreneläinen koulukunta (”kyreneläiset”) oli antiikin kreikkalainen hellenistisen filosofian koulukunta, joka perustettiin 300-luvulla eaa. Sen perusti Aristippos, Sokrateen oppilas, joka oli kotoisin Kyrenestä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Kyreneläiset · Katso lisää »
Lineaari-B-kirjoitus
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Lineaari-B-kirjoitus · Katso lisää »
Luettelo antiikin Kreikan jumalista
Tämä on luettelo antiikin Kreikan jumalista.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Luettelo antiikin Kreikan jumalista · Katso lisää »
Luomiskertomukset
James Tissot, ''Luominen'', noin 1896–1902. Luomiskertomukset ovat tarinoita maailman ja ihmisen synnystä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Luomiskertomukset · Katso lisää »
Magna Graecia
murrealueita. Magna Graecia (latinaa, myös Graecia Magna, Graecia Major) eli Suur-Kreikka tarkoittaa eteläisen Italian aluetta, johon antiikin kreikkalaiset rakensivat siirtokuntiaan 700-luvulta eaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Magna Graecia · Katso lisää »
Mars (jumala)
Mars Ultoria esittävä marmoripatsas. Museo Capitolini. Mars (Mavors, Mamers, etruskiksi Maris) oli Juppiterin ohella muinaisten roomalaisten pääjumala, sodan jumala, sekä viljelysten suojelija.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Mars (jumala) · Katso lisää »
Melikertes
Korintissa. Melikertes oli kreikkalaisessa mytologiassa Boiotian prinssin Athamaan ja Kadmoksen tyttären Inon poika, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Palaimon. Melikerteen äiti Ino kasvatti huolehti sisarensa Semelen pojasta Dionysoksesta tämän lapsuudessa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Melikertes · Katso lisää »
Menelaos
Menelaos aikoo surmata Helenan, mutta pudottaa miekkansa tämän kauneuden iskemänä. Attikalainen punakuviokrateeri, n. 450–440 eaa. Menelaos on antiikin kreikkalaisessa mytologiassa esiintynyt Spartan kuningas ja Helenan puoliso.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Menelaos · Katso lisää »
Mercurius
Mercuriuksen patsas 1600-luvulta. Mercuriuksen kädessä on siivekäs caduceus-sauva. Mercurius oli roomalaisessa mytologiassa kaupankäynnin ja kauppavoiton jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Mercurius · Katso lisää »
Michelangelo
Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni (6. maaliskuuta 1475 Caprese, Firenzen tasavalta – 18. helmikuuta 1564 Rooma, Kirkkovaltio) oli italialainen renessanssitaiteen yleisnero – kuvanveistäjä, taidemaalari, arkkitehti ja runoilija.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Michelangelo · Katso lisää »
Minerva
Minervaa esittävä maalaus, Elihu Vedder, 1896. Minerva, aiemmin Menerva oli roomalaisessa mytologiassa viisauden ja käsityötaidon jumalatar.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Minerva · Katso lisää »
Minolainen uskonto
Niin kutsuttua Käärmejumalatarta esittävä pieni minolaisaikainen patsas Kreetalta. Iraklionin arkeologinen museo. Minolainen uskonto eli Kreetalla pronssikaudella vallinneen minolaisen kulttuurin uskonto oli monijumalainen uskonto, jolla on paljon yhtymäkohtia muinaisen Lähi-idän uskontoihin.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Minolainen uskonto · Katso lisää »
Minotauros
Kreikkalainen maalaus kuvaa hetkeä, jolloin Theseus onnistuu surmaamaan Minotauroksen Minotauros (kr. Μινώταυρος) oli kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvä taruolento, joka oli puoliksi ihminen, puoliksi härkä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Minotauros · Katso lisää »
Mithralaisuus
Mithralainen korkokuva Aquileiasta 100-luvun puolivälistä. Mithralaisuus oli Rooman valtakunnassa esiintynyt, Lähi-idästä alkunsa saanut mysteeriuskonto, jonka sotilaat toivat Roomaan ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Mithralaisuus · Katso lisää »
Moraali
Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Moraali · Katso lisää »
Muinainen Egypti
Muinainen Egypti tärkeimpine kaupunkeineen ja viljelykelpoisine alueineen Niilin varrella. Muinainen Egypti eli faaraoiden Egypti oli Koillis-Afrikassa, pääasiassa nykyisten Egyptin ja Sudanin alueella suunnilleen vuosina 3150–30 eaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Muinainen Egypti · Katso lisää »
Muusa
Muusat eli runottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden jumalattaria.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Muusa · Katso lisää »
Mykeneläinen uskonto
Jumalatarta tai papitarta esittävä seinämaalaus Mykenen palatsin pyhäköstä. Mykenen arkeologinen museo. Mykeneläinen uskonto eli Kreikassa pronssikaudella vallinneen mykeneläisen kulttuurin (noin 1600–1100 eaa.) uskonto oli monijumalainen uskonto, joka sai vaikutteita minolaisesta uskonnosta ja vaikutti edelleen antiikin kreikkalaiseen uskontoon.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Mykeneläinen uskonto · Katso lisää »
Mykenen arkeologinen museo
Mykenen arkeologinen museo on arkeologinen museo Mykenen arkeologisen alueen yhteydessä Árgos-Mykíneen kunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Mykenen arkeologinen museo · Katso lisää »
Mysteeriuskonto
Mysteeriuskonnoksi kutsutaan uskontoa, jonka keskeinen sisältö on salaista viisautta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Mysteeriuskonto · Katso lisää »
Mytologia
Mytologia eli jumalaistarusto on kansan tai heimon myyttien järjestelmä, yhteinen tarusto ja uskomusten kokonaisuus.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Mytologia · Katso lisää »
Nemea
Nemea oli antiikin aikainen Zeukselle omistettu pyhäkköalue Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Nemea · Katso lisää »
Nemean kisat
Nemean kisat (tai, ta Nemeia) olivat antiikin kreikkalaiset Zeus-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Nemean kisat · Katso lisää »
Neptunus (jumala)
Neptunus roomalaisessa mosaiikissa Tunisiassa, 2. vuosisadan lopussa eaa. Kulmissa esiintyvät naiset edustavat eri vuodenaikoja. Neptunus oli roomalaisten veden jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Neptunus (jumala) · Katso lisää »
Nereidi
Gaston Bussièren maalaus ''Nereidit'' vuodelta 1927. Nereidi on kreikkalaisessa mytologiassa merenneito.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Nereidi · Katso lisää »
Nestorin palatsi
Nestorin palatsi eli Pyloksen palatsi, esihistoriasta puuhuttaessa yleensä vain Pylos, on mykeneläisaikaisen palatsin ja kaupungin arkeologinen kohde Messeniassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Nestorin palatsi · Katso lisää »
Nymfi
Hylas ja nymfit. Junius Bassuksen basilikasta Roomasta (4. vuosisadan alkupuolisko). Nymfit (yks.) ovat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Nymfi · Katso lisää »
Odysseia
Odysseia (”Laulu Odysseuksesta”) on Homeroksen nimiin pantu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Odysseia · Katso lisää »
Odysseus
Christian Gottlob Heyne: Odysseus ja Eurykleia. piirros. Odysseus oli kreikkalainen tarusankari ja Ithakan saaren myyttinen kuningas, Laerteen ja Antikleian poika.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Odysseus · Katso lisää »
Okkultismi
Evelyn de Morgan, ''The Love Potion'', 1903. Okkultismi eli salaoppi tai salatiede tarkoittaa taikuuden tai salaisten oppien avulla tavoiteltavaa tietoa tai tähän tietoon perustuvaa uskonnollista tai mystistä oppisuuntaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Okkultismi · Katso lisää »
Olympia (Kreikka)
Olympia oli antiikin aikainen Zeuksen pyhäkköalue Eliin maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Olympia (Kreikka) · Katso lisää »
Olympian kisat
Olympian kisat (tai, hē Olympias) eli ”antiikin olympialaiset” olivat antiikin kreikkalaiset Zeus-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Olympian kisat · Katso lisää »
Olympoksen Zeuksen temppeli
Olympoksen Zeuksen temppeli eli Olympieion on antiikin aikainen Zeukselle omistettu kreikkalainen temppeli Ateenassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Olympoksen Zeuksen temppeli · Katso lisää »
Olympoksen Zeuksen temppeli (Akragas)
Olympoksen Zeuksen temppeli eli Olympieion oli antiikin aikainen Zeukselle omistettu kreikkalainen temppeli Akragaan kaupungissa Sisiliassa Italiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Olympoksen Zeuksen temppeli (Akragas) · Katso lisää »
Olympolaiset jumalat
Monsiaun teos ''Olympolaiset jumalat''. Olympolaiset jumalat ("Kaksitoista jumalaa") ovat kreikkalaisen mytologian pääjumaluudet.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Olympolaiset jumalat · Katso lisää »
Oraakkeli
John William Waterhousen vuoden 1884 maalauksessa ''Oraakkelia kuulemassa'' kahdeksan druiditarta on kokoontuneina temppeliin. Oraakkeli tarkoittaa henkilöä, joka välittää tulevaisuutta koskevia viestejä jumalalta tai muilta yliluonnollisilta toimijoilta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Oraakkeli · Katso lisää »
Oresteia
Oresteia on Aiskhyloksen kirjoittama trilogia, joka käsittää kolme tragediaa: Agamemnon, Hautauhrintuojat ja Eumenidit.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Oresteia · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Osiris
Myöhäiskauden aikainen Osiris-patsaan pää, jolla on Osirikselle tyypillinen Ylä-Egyptin kruunu. Brooklyn Museum. Osiris (muinaisegyptin Wsir tai Usir, luultavasti "mahtava") oli yksi tärkeimmistä muinaisegyptiläisten palvomista jumalista, joka hallitsi kuoleman valtakuntaa, teki maan hedelmälliseksi ja mahdollisti kuolemanjälkeisen elämän.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Osiris · Katso lisää »
Pafos
Pafos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Pafos · Katso lisää »
Pahe
Pahe on eettisesti huono inhimillinen ominaisuus tai luonteenpiirre, paha taipumus tai tapa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Pahe · Katso lisää »
Paiaani
Paian (tai) oli Homeroksen kreikkalaisessa mytologiassa jumalten lääkäri.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Paiaani · Katso lisää »
Palladion
Nike ja sotilas Palladionin ympärillä, roomalainen kopio 1. vuosisadalta hellenistisen ajan reliefistä Palladion oli muinainen veistos, jonka on useimmiten kuvattu olleen pieni ja puusta tehty.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Palladion · Katso lisää »
Pan
Dafnista soittamaan panhuilua. Pan oli kreikkalaisessa mytologiassa arkadialainen metsän, laidunten, paimenten, karjan ja hedelmällisyyden jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Pan · Katso lisää »
Panathenaia
Panathenaia (”Kaikkien ateenalaisten juhla”) oli antiikin Ateenassa vuosittain vietetty juhla, joka oli omistettu Athene Poliaalle.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Panathenaia · Katso lisää »
Panhelleeniset kisat
Panhelleeniset kisat eli yleiskreikkalaiset kisat oli yhteisnimitys neljälle antiikin Kreikassa järjestetylle suurelle urheilutapahtumalle.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Panhelleeniset kisat · Katso lisää »
Pantheon (jumalluettelo)
Pantheon tai pantheoni (harv.) merkitsee mytologian jumalhahmojen kollektiivia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Pantheon (jumalluettelo) · Katso lisää »
Parthenon
Parthenon on antiikin aikainen Athene Parthenokselle omistettu kreikkalainen temppeli Ateenan Akropolis-kukkulalla.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Parthenon · Katso lisää »
Peleus
Peleus, Akhilleus ja Kheiron Peleus oli kreikkalaisessa mytologiassa Aiginan kuningas Aiakoksen ja Endeiksen poika ja Akhilleuksen isä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Peleus · Katso lisää »
Persefone
Persefone tai homeerisessa muodossaan Persefoneia, Eleusiin mysteereissä myös Kore ('neito'), oli kreikkalaisessa mytologiassa kuolleiden valtakunnan valtiatar sekä Demeterin (maan, viljan ja hedelmien jumalattaren) tytär.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Persefone · Katso lisää »
Peter Paul Rubens
Marchesa Brigida Spinola Doria 1606 Pieter Pauwel (Peter Paul) Rubens (28. kesäkuuta 1577 Siegen, Nassau-Dillenburg, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 30. toukokuuta 1640 Antwerpen, Espanjan Alankomaat) oli flaamilainen taiteilija, jota pidetään yhtenä Euroopan suurimmista taidemaalareista.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Peter Paul Rubens · Katso lisää »
Pidot
Antiikin aikaiset pidot. Fresko noin vuodelta 475 eaa. Pidot on kirjallisuuden käsitteenä peräisin antiikin ajalta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Pidot · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Platon · Katso lisää »
Platonilainen teologia
Platonilainen teologia on Prokloksen kirjoittama uusplatonilainen teos, joka esittää Platonin filosofian teologiana.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Platonilainen teologia · Katso lisää »
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Platonismi · Katso lisää »
Pluto (jumala)
Proserpinan puolisokseen. Pluto on roomalaisessa mytologiassa manalan ja sen rikkauksien jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Pluto (jumala) · Katso lisää »
Polis
Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Polis · Katso lisää »
Polyteismi
Polyteismi eli monijumalaisuus on uskomista moneen jumalaan.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Polyteismi · Katso lisää »
Poseidon
Poseidonin patsas Kööpenhaminan satamassa. Aiaan. Poseidon on kreikkalaisessa mytologiassa meren jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Poseidon · Katso lisää »
Poseidonin temppeli (Sunion)
Poseidonin temppeli eli Sunionin temppeli (Sounionin temppeli) on antiikin aikainen Poseidonille omistettu kreikkalainen temppeli Sunionin (nyk. Soúnio) niemellä Attikassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Poseidonin temppeli (Sunion) · Katso lisää »
Potnia Theron
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Potnia Theron (”Eläinten valtiatar”) on nimitys, jolla viitataan minolaisen uskonnon eläinten ja villin luonnon jumalattareen.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Potnia Theron · Katso lisää »
Proklos
Proklos (Proklos Seuraaja;; 8. helmikuuta 412 – 17. huhtikuuta 487) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi ja Platonin Akatemian johtaja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Proklos · Katso lisää »
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Pronssikausi · Katso lisää »
Protoindoeurooppalaiset
Protoindoeurooppalaisilla (kantaindoeurooppalaiset) tarkoitetaan indoeurooppalaisen kantakielen hypoteettisia puhujia, esihistoriallista väestöä kuparikaudella noin 4000 eaa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Protoindoeurooppalaiset · Katso lisää »
Pyhä kirjoitus
Sivu ''Guru Granth Sahibista'', sikhien pyhästä kirjoituksesta. Pyhät kirjoitukset kuuluvat useisiin uskontoihin ja hengellisiin liikkeisiin.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Pyhä kirjoitus · Katso lisää »
Pythagoras
Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Pythagoras · Katso lisää »
Python (hirviö)
''Apollon surmaa Pythonin'', Virgil Solis. Python ("mädäntyä") oli kreikkalaisessa mytologiassa valtava tumma käärme, jonka Gaia, maa, oli synnyttänyt - tosin vastentahtoisesti.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Python (hirviö) · Katso lisää »
Python kisat
Python kisat olivat antiikin kreikkalaiset Apollon-jumalan kunniaksi järjestetyt musiikki- ja urheilukilpailut.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Python kisat · Katso lisää »
Quirinus
Quirinus oli jumala roomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Quirinus · Katso lisää »
Ródos
Ródos, antiikin Rhodos, on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Ródos · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Renessanssi · Katso lisää »
Roomalainen mytologia
Roomalainen mytologia tarkoittaa antiikin Rooman tarustoa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Roomalainen mytologia · Katso lisää »
Roomalainen uskonto
Roomalainen uskonto tarkoittaa antiikin Rooman asukkaiden uskontoa ennen kuin kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto 300-luvulla.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Roomalainen uskonto · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Sammakot (Aristofanes)
Sammakot on Aristofaneen kirjoittama antiikin kreikkalainen komedia.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Sammakot (Aristofanes) · Katso lisää »
Sandro Botticelli
Venuksen syntymä'', 1485. Kevät'', noin 1478. ''Kuninkaiden kumarrus'', noin 1475. Mukana muotokuvia Medici-suvun jäsenistä ja oletettu omakuva oikealla edessä. ''Natività mistica'', noin 1500. Jumalaiseen näytelmään'', noin 1480. Sandro Botticelli (1. maaliskuuta 1445 Firenze – 17. toukokuuta 1510 Firenze), oikealta nimeltään Alessandro di Mariano di Vanni Filipepi, oli italialainen taidemaalari, joka oli varhaisrenessanssin merkittävimpiä taiteilijoita sekä firenzeläisen humanismin huomattavin ja omalaatuisin tulkitsija.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Sandro Botticelli · Katso lisää »
Satyyri
mainadi, pala attikalaisesta punakuviokulhosta, n. 510–500 eaa., Louvre. Satyyrit ovat kreikkalaisessa mytologiassa miespuolisia luonnonhenkiä, jotka vaeltavat metsissä ja vuoristossa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Satyyri · Katso lisää »
Selinus
Selinus (tai Selinous, myös Selinoeis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella Italiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Selinus · Katso lisää »
Serapis
Museo Pio-Clementinossa Vatikaanissa. Serapis eli Sarapis (alkuperäinen muoto) oli alkuaan hedelmällisyyden jumala, sittemmin kuoleman ja sairauden jumala, jolta pyydettiin myös terveyttä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Serapis · Katso lisää »
Siirtymäriitti
Siirtymäriitti on seremonia, jonka kautta yksilö siirtyy sosiaalisesta asemasta toiseen.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Siirtymäriitti · Katso lisää »
Sisilia
Sisilia (italiaksi ja sisiliaksi Sicilia) on Välimeren suurin saari Italiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Sisilia · Katso lisää »
Skeptikot
Skeptikot (sanasta, skepsis, "etsiä") olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Skeptikot · Katso lisää »
Skylla
Skylla kuvattuna boiotialaisessa attikassa, n. 450–425 eaa. Skylla oli kreikkalaisessa mytologiassa toinen Italian ja Sisilian välisen kapean Messinansalmen reunoilla olleista merihirviöistä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Skylla · Katso lisää »
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Sokrates · Katso lisää »
Sol Invictus
''Sol Invictus'' kuvattuna. Roomalaista taidetyötä, hopeaa, 200-luku, Pessinus (Bala-Hissar), Anatolia. Sol Invictus oli alkujaan syyrialaisperäinen sol-jumala, josta keisari Aurelianus teki Rooman valtionuskonnon vuonna 274.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Sol Invictus · Katso lisää »
Sparta
Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Sparta · Katso lisää »
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Stoalaisuus · Katso lisää »
Suomen Ateenan-instituutti
Suomen Ateenan-instituutti (FIA) on Suomen valtion tiedeinstituutti, joka toimii Ateenassa, Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Suomen Ateenan-instituutti · Katso lisää »
Syntipukki
William Holman Hunt: ''Syntipukki'' (1854). Syntipukki on nimitys ihmiselle, yhteisölle tai muulle vastaavalle, jonka syyksi pannaan ikävyyksiä tai vahinkoa aiheuttaneet asiat.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Syntipukki · Katso lisää »
Taikuus (yliluonnollinen)
John William Waterhouse, ''Taikapiiri'' 1886. Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Taikuus (yliluonnollinen) · Katso lisää »
Tartaros
Tartaros (myös Tartara) oli kreikkalaisessa mytologiassa manalan eli Haadeen alin taso.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Tartaros · Katso lisää »
Temenos (rakennelma)
Temenos (mon.), myös hieron, oli antiikin Kreikassa jollekin jumalalle tai heerokselle pyhitetty ja erotettu maa-alue, kuten pyhäkköalue.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Temenos (rakennelma) · Katso lisää »
Temppeli G (Selinus)
Temppeli G on nimitys, jota käytetään eräästä antiikin aikaisesta kreikkalaisesta temppelistä Selinuksessa Sisiliassa Italiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Temppeli G (Selinus) · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Teologia · Katso lisää »
Theba (Kreikka)
Theba eli Teeba, joskus Ogygion, oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Theba (Kreikka) · Katso lisää »
Theodoros Jumalaton
Theodoros (n. 335–260 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kyreneläiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Theodoros Jumalaton · Katso lisää »
Theseus
Theseus ja Amfitrite, n. 500–490 eaa. Theseus on sankari kreikkalaisessa mytologiassa ja Ateenan myyttinen perustajakuningas.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Theseus · Katso lisää »
Titaani (mytologia)
Kronoksen vaimo Rhea, yksi titaaneista. Titaanit (merkitsi ehkä esikreikaksi "kuningasta"Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s.588) olivat kreikkalaisessa mytologiassa Uranoksen eli taivaan ja Gaian eli maaemon poikia ja tyttäriä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Titaani (mytologia) · Katso lisää »
Traakia
Traakian nykyalue Kreikassa, Turkissa ja Bulgariassa. Traakia (ja) on historiallinen alue Kaakkois-Euroopassa Balkanilla.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Traakia · Katso lisää »
Triptolemos
Triptolemos ja Kore, punakuviokulho, 470–460 eaa. Triptolemos oli kreikkalaisessa mytologiassa Eleusiin kuninkaan Keleoksen ja Metaneiran poika, joka tunnettiin maanviljelyn keksijänä ja Eleusiin mysteereiden heeroksena.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Triptolemos · Katso lisää »
Troija
Troija (oli Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Troijan uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta 1800-luvulta alkaen sitä pidetään yleensä samana kuin Hisarlikin rauniokumpu. Se sijaitsee Turkin luoteisosissa noin viisi kilometriä kohdasta, jossa Dardanellien salmi yhtyy Egeanmereen. Troija syntyi pronssikauden alussa noin 3000 eaa., ja se tuhoutui tai tuhottiin ja rakennettiin monta kertaa uudelleen. Myöhäispronssikaudella Troija kasvoi kooltaan suureksi. Homeroksen Iliaassa mainitsema Troija lienee ollut vahvasti linnoitettu Troija VII. Antiikin aikana paikalla sijaitsi Ilion-niminen kreikkalainen kaupunki, arkeologiassa Troija VIII ja IX. Paikalla asuttiin ainakin 500-luvulle asti. Troijan arkeologinen alue on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1998.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Troija · Katso lisää »
Troijan sota
Johann Georg Trautmannin maalaus Troijan tuhosta. Troijan sota oli antiikin Kreikassa myyttinen sota useiden kreikkalaisten heimojen ja Troijan kaupungin välillä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Troijan sota · Katso lisää »
Työt ja päivät
Työt ja päivät (Erga kai hēmerai) on Hesiodoksen kirjoittama noin 800 säettä käsittävä eeppinen runoelma.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Työt ja päivät · Katso lisää »
Tykhe
Antiokian Tykhe Tykhe oli kreikkalaisessa mytologiassa onnen ja sattuman jumalatar.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Tykhe · Katso lisää »
Uhraaminen
Asteekkien ihmisuhritoimitusta kuvaava piirros 1500-luvun puolivälin käsikirjoituksesta. Uhraaminen on uskonnollinen rituaali, jossa ihminen luovuttaa jonkin uhriesineen jumaluudelle tarkoituksella luoda, säilyttää tai ennallistaa toivottu oikea suhde pyhiin voimiin.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Uhraaminen · Katso lisää »
Uuspakanuus
mesopotamialainen Uuspakanuus tarkoittaa nykyaikana tietoisesti kehitettyjä uskonnollisia suuntauksia, jotka pyrkivät jäljittelemään, elvyttämään tai ennallistamaan alkuperäisiä historiallisia eurooppalaisia pakana- ja muinaisuskontoja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Uuspakanuus · Katso lisää »
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Uusplatonismi · Katso lisää »
Vainajala
Vainajala eli manala tarkoittaa tuonpuoleisessa eli elävien maailman ulkopuolella sijaitsevaa kuolleiden sielujen maata tai asumusta.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Vainajala · Katso lisää »
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Välimeri · Katso lisää »
Venus (mytologia)
Praksiteleen ''Thespiain Afroditen'' kopio. Venus oli tärkeä roomalainen jumalatar, joka yhdistettiin rakkauteen ja kauneuteen.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Venus (mytologia) · Katso lisää »
Vesta
Vestan temppelin rauniot Forum Romanumilla. Vesta oli antiikin Rooman kotilieden jumalatar.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Vesta · Katso lisää »
Viini antiikin Kreikassa
Herakleelle viiniä. Kuvitusta attikalaisessa ''kyliksissä'' noin vuodelta 480-470 eaa. Viini oli keskeinen osa antiikin kreikkalaista kulttuuria.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Viini antiikin Kreikassa · Katso lisää »
Votiivilahja
Votiivilahja eli votiivi on lupauksen yhteydessä jumalalle tai hengelle annettava uhrilahja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Votiivilahja · Katso lisää »
Vulkanus
Vulkanusta esittävä patsas. Vulkanus tai Vulcanus on muinaisroomalaisessa uskonnossa ja roomalaisessa mytologiassa tulen ja tulivuorten sekä sepäntaitojen jumala.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Vulkanus · Katso lisää »
Yhdeksän lyyristä runoilijaa
Yhdeksän lyyristä runoilijaa (myös yhdeksän meelistä runoilijaa) on nimitys, jota käytetään Kreikan arkaaisen kauden merkittävimmistä runoilijoista.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Yhdeksän lyyristä runoilijaa · Katso lisää »
Zeuksen kuvapatsas Olympiassa
Feidiaan veistämästä Zeuksen patsas Olympiassa. Zeuksen kuvapatsas Olympiassa oli antiikin aikainen kreikkalaisen kuvanveistäjän Feidiaan veistämä, ylijumala Zeusta esittänyt patsas Zeuksen temppelissä Kreikan Olympiassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Zeuksen kuvapatsas Olympiassa · Katso lisää »
Zeuksen temppeli (Olympia)
Zeuksen temppeli oli antiikin aikainen Zeukselle omistettu kreikkalainen temppeli Olympiassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Zeuksen temppeli (Olympia) · Katso lisää »
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Uusi!!: Antiikin Kreikan uskonto ja Zeus · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Antiikin kreikkalainen uskonto.
