Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Amfiaraoksen temppeli

Indeksi Amfiaraoksen temppeli

Amfiaraoksen temppeli oli antiikin aikainen heeros Amfiaraokselle omistettu kreikkalainen temppeli Amfiaraionin pyhäkköalueella lähellä Oroposta itäisessä Attikassa Kreikassa.

33 suhteet: Achelóos, Adyton, Afrodite, Amfiaraion, Amfiaraionin stoa, Amfiaraos, Amfilokhos (Amfiaraoksen poika), Anta (arkkitehtuuri), Antiikin Kreikka, Apollon, Arkeologia, Athene, Attika, Cella, Doorilainen pylväsjärjestelmä, Heeros, Hellenismi, Herakles, Hermes, Hestia, Hygieia, Itä-Attika, Kifisós (Boiotia), Kreikan kuvaus, Kreikka, Kreikkalainen temppeli, Nymfi, Oropós, Pan, Panakeia, Pausanias (maantieteilijä), Pronaos, Zeus.

Achelóos

Achelóos (myös Aspropótamos, Ασπροπόταμος), antiikin Akheloos, on joki, joka virtaa Epeiroksessa ja läntisessä Keski-Kreikassa.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Achelóos · Katso lisää »

Adyton

Adyton (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Adyton (”luoksepääsemätön”) oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin kaikkein pyhin.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Adyton · Katso lisää »

Afrodite

Kreikan hellenistisellä kaudella syntyneen Milon Venus -veistoksen oletetaan esittävän rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditea. William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879). Hera ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa Eros. Afrodite on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Afrodite · Katso lisää »

Amfiaraion

Amfiaraion tai Amfiareion oli antiikin aikainen Amfiaraokselle omistettu pyhäkköalue lähellä Oroposta itäisessä Attikassa Kreikassa.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Amfiaraion · Katso lisää »

Amfiaraionin stoa

Amfiaraionin stoa eli Koimētērion tai Enkoimētērion oli antiikin aikainen stoa eli pylväshalli ja enkoimeterion Amfiaraionin pyhäkköalueella lähellä Oroposta itäisessä Attikassa Kreikassa.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Amfiaraionin stoa · Katso lisää »

Amfiaraos

Amfiaraos oli kreikkalaisessa mytologiassa Argoksen kuningas ja Zeuksen tietäjä.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Amfiaraos · Katso lisää »

Amfilokhos (Amfiaraoksen poika)

Amfilokhos oli kreikkalaisessa mytologiassa Amfiaraoksen ja Erifylen poika, joka oli tunnettu tietäjä kuten isänsäkin ja isoveljensä Alkmaion.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Amfilokhos (Amfiaraoksen poika) · Katso lisää »

Anta (arkkitehtuuri)

Anta (lat., ”pilari”; mon. antae) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa sivuseinän jatke, joka päättyy pylvään kaltaiseen pilasteriin.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Anta (arkkitehtuuri) · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »

Apollon

Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Apollon · Katso lisää »

Arkeologia

tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Arkeologia · Katso lisää »

Athene

Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Athene, usein Pallas Athene, oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Athene · Katso lisää »

Attika

Attika eli Attikan alue (Περιφέρεια Αττικής, Periféreia Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Attika · Katso lisää »

Cella

Cella (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Cella (lat., ”pieni huone”, ”kammio”) eli naos oli antiikin ajan temppeleissä, kuten kreikkalaisissa ja roomalaisissa temppeleissä, temppelin sisin osa, jonne jumalankuva oli sijoitettu.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Cella · Katso lisää »

Doorilainen pylväsjärjestelmä

pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Doorilainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »

Heeros

Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Heeros · Katso lisää »

Hellenismi

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Hellenismi · Katso lisää »

Herakles

Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Herakles · Katso lisää »

Hermes

Niin kutsuttu ''Sandaalinnyörejä sitova Hermes''. Roomalaisaikainen kopio kreikkalaisesta alkuperäisveistoksesta 300-luvulta eaa. Hermes oli kreikkalaisessa mytologiassa alkujaan luonnon ja paimenten jumala.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Hermes · Katso lisää »

Hestia

Vesta Giustiniani Museo Torlonia, Rooma - kuva: Meyers Lexikon 1888 Hestia oli kreikkalaisessa mytologiassa kotilieden, perhe-elämän ja valtiollisen elämän suojelija ja oli yksi 12 olympolaisesta jumalasta, kunnes luovutti paikkansa Dionysokselle.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Hestia · Katso lisää »

Hygieia

Hygieia. Hygieia oli kreikkalaisessa mytologiassa Asklepioksen tytär.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Hygieia · Katso lisää »

Itä-Attika

Itä-Attika eli Itä-Attikan alueyksikkö (Περιφερειακή ενότητα Ανατολικής Αττικής, Perifereiakí enótita Anatolikís Attikís) on yksi Kreikan alueyksiköistä.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Itä-Attika · Katso lisää »

Kifisós (Boiotia)

Kifisós, antiikin Kefissos on joki, joka virtaa Keski-Kreikassa.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Kifisós (Boiotia) · Katso lisää »

Kreikan kuvaus

Kreikan kuvaus (tai, Hellados periēgēsis) on Pausaniaan kirjoittama matkakertomus ja maantieteellinen kuvaus antiikin Kreikasta.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Kreikan kuvaus · Katso lisää »

Kreikka

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Kreikka · Katso lisää »

Kreikkalainen temppeli

Suur-Kreikassa. Temppelit (myös) olivat antiikin kreikkalaisen uskonnon jumalten kuvapatsaiden asunnoiksi tarkoitettuja rakennuksia.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Kreikkalainen temppeli · Katso lisää »

Nymfi

Hylas ja nymfit. Junius Bassuksen basilikasta Roomasta (4. vuosisadan alkupuolisko). Nymfit (yks.) ovat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Nymfi · Katso lisää »

Oropós

Oropós on Kreikan kylä ja samanniminen kunta (Δήμος Ωρωπού, Dímos Oropoú), joka sijaitsee Itä-Attikan alueyksikössä Attikan alueella.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Oropós · Katso lisää »

Pan

Dafnista soittamaan panhuilua. Pan oli kreikkalaisessa mytologiassa arkadialainen metsän, laidunten, paimenten, karjan ja hedelmällisyyden jumala.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Pan · Katso lisää »

Panakeia

Panakeia valvomassa lääkkeen antamista lapselle Panakeia oli kreikkalaisessa mytologiassa parantamisen jumalatar ja Asklepioksen tytär.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Panakeia · Katso lisää »

Pausanias (maantieteilijä)

Pausanias (100-luku) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, joka eli Rooman vallan aikana.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Pausanias (maantieteilijä) · Katso lisää »

Pronaos

Pronaos (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Pronaos oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin naoksen eli cellan edessä ollut etuhuone ja portiikki.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Pronaos · Katso lisää »

Zeus

Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.

Uusi!!: Amfiaraoksen temppeli ja Zeus · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »