25 suhteet: Algol-muuttuja, Alijättiläinen, Auringon luminositeetti, Auringon massa, Auringon säde, Ghūl, Jättiläistähti, Kaasu, Kaksoistähti, Kiertoaika, Magnitudi (tähtitiede), Mas, Muuttuva tähti, Otto Struve, Parsek, Pääsarja, Perseus (tähdistö), Pintalämpötila, Puolikontaktikaksoistähti, Pyörrevirta, Rochen pinta, Spektroskooppinen kaksoistähti, Tähti, Ultraviolettisäteily, Valovuosi.
Algol-muuttuja
Algol-tyypin muuttujan valokäyrän synty. Suurempi punainen tähti on tässä himmeämpi ja kirkkaampi sininen tähti pienempi mutta kuumempi. Kun sininen tähti peittyy punaisen taakse, syntyy suuri minimi. Molempien tähtien näkyessä rinnakkain kaksoistähti loistaa kirkkaana. Ennen pääminimiä tapahtuu kirkastumista luultavasti siksi, että himmeä punainen tähti heijastaa sinisen valoa. Algol-tyyppinen pimennysmuuttuja on kirkkaudeltaan muuttuva tähti, joka on saanut nimensä β Persein eli Algolin mukaan.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Algol-muuttuja · Katso lisää »
Alijättiläinen
Alijättiläinen on vastaavan väristä pääsarjan tähteä kirkkaampi tähti.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Alijättiläinen · Katso lisää »
Auringon luminositeetti
Auringon luminositeetti on Auringon säteilemä valoteho tai auringon säteilemä kokonaisteho kaikilla aaltoalueilla.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Auringon luminositeetti · Katso lisää »
Auringon massa
Auringon massa M_\bigodot on tähtitieteessä käytetty massan mittayksikkö, jolla mitataan muun muassa tähtien, tähtienvälisten pilvien ja galaksien massoja.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Auringon massa · Katso lisää »
Auringon säde
Auringon säde R_\bigodot on tähtitieteessä usein käytetty mittayksikkö tähtien säteen ilmaisemiseen.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Auringon säde · Katso lisää »
Ghūl
Tuhanteen ja yhteen yöhön'' (1840). Ghūl on arabialaisessa mytologiassa esiintyvä hirviö tai demoni, joka asuu aavikolla, hautausmailla ja muissa autioissa paikoissa.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Ghūl · Katso lisää »
Jättiläistähti
Jättiläistähti on noin 10–100 kertaa Aurinkoa suurempi ja 10–1 000 kertaa kirkkaampi tähti.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Jättiläistähti · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Kaasu · Katso lisää »
Kaksoistähti
Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Kaksoistähti · Katso lisää »
Kiertoaika
Kiertoaika on tähtitieteessä aika, joka kuluu kappaleen kiertämiseen suuremman kappaleen ympäri.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Kiertoaika · Katso lisää »
Magnitudi (tähtitiede)
Magnitudi eli suuruusluokka on tähtitieteessä käytetty laaduton suure, jolla ilmaistaan tähden tai muun taivaankappaleen kirkkaus.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Magnitudi (tähtitiede) · Katso lisää »
Mas
MAS voi tarkoittaa.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Mas · Katso lisää »
Muuttuva tähti
Muuttuvat tähdet eli muuttujat ovat tähtiä, joiden kirkkaus muuttuu joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Muuttuva tähti · Katso lisää »
Otto Struve
Otto Struve (12. elokuuta 1897 Harkova Venäjän keisarikunta – 6. huhtikuuta 1963 Berkeley, Kalifornia) oli venäläissyntyinen yhdysvaltalainen tähtitieteilijä.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Otto Struve · Katso lisää »
Parsek
Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Parsek · Katso lisää »
Pääsarja
Pääsarja ulottuu tähtien väri-kirkkauskaaviossa eli HR-kaaviossa kuumista, kirkkaista sinisistä tähdistä kylmiin, punaisin ja himmeisiin tähtiin Pääsarja (MS) on Hertzsprungin–Russellin kaaviossa kohta, missä suurin osa tähdistä on.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Pääsarja · Katso lisää »
Perseus (tähdistö)
Perseus (latinaksi Perseus, genetiivi Persei) on Kassiopeian alla sijaitseva pohjoisen taivaan tähdistö, jonka poikki kulkee Linnunrata.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Perseus (tähdistö) · Katso lisää »
Pintalämpötila
Tähtitieteessä pintalämpötilalla tarkoitetaan tähtien ja kaasuplaneettojen "näkyvällä" pinnalla sekä maan kaltaisten kiviplaneettojen kiinteällä pinnalla vallitsevaa lämpötilaa.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Pintalämpötila · Katso lisää »
Puolikontaktikaksoistähti
Puolikontaktikaksoistähti Puolikontaktikaksoistähti on lähekkäinen kaksoistähti, jossa toinen tähti täyttää Rochen pinnan ja on pisaramainen tai munamainen muodoltaan.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Puolikontaktikaksoistähti · Katso lisää »
Pyörrevirta
Pyörrevirta on muuttuvan magneettikentän vaikutuksesta syntyvä sähkövirta johtavissa materiaaleissa, esimerkiksi metalleissa.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Pyörrevirta · Katso lisää »
Rochen pinta
Rochen ekvipotentiaalipinta eli kahden tähden "painovoimaraja" Jättiläiseksi paisuva tähti on ylittänyt Rochen rajansa ja tähdestä virtaa ainetta kaksoistähden toiseen osapuoleen. Rochen pinta (joskus Rochen raja) on kahden taivaankappaleen ympärillä oleva kuvitteellinen pinta, joka on kappaleiden vetovoimaraja.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Rochen pinta · Katso lisää »
Spektroskooppinen kaksoistähti
kaksoistähden spektri. Ainoastaan kirkkaamman tähden spektri näkyy. Tähti kiertää painopistettä, sen nopeus muuttuu, mikä näkyy spektrissä Dopplerin ilmiönä. Keskustähden ajoittainen etääntyminen katsojasta näkyy punasiirtymänä, jossa tähden kaasukehästä lähteneet spektriviivat liikkuvat punaiseen päin. Spektroskooppinen kaksoistähti näyttää yhdeltä tähdeltä, mutta sen spektrissä näkyy merkkejä kahdesta toisiaan kiertävästä tähdestä.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Spektroskooppinen kaksoistähti · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Tähti · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Algol (tähti) ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Uusi!!: Algol (tähti) ja Valovuosi · Katso lisää »