Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
49 suhteet: Aarteiden kirja, Adjutantti, Aleksandr Ostrovski, Aleksandr Puškin, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksei Nikolajevitš Tolstoi, Anton Pogorelski, Balladi, Bolšoi-teatteri, Bylina, Comojärvi, Frankfurt am Main, Historiallinen romaani, Hovijahtimestari, Hovineuvos (Venäjä), Iivana Julma, Ivan Turgenev, Johann Wolfgang von Goethe, Juliaaninen kalenteri, Kamarijunkkari, Kollegireistraattori, Kollegisihteeri, Krimin sota, Kuvernementinsihteeri, Lauri Viljanen, Lavantauti, Leo Tolstoi, Moskovan valtionyliopisto, Nihilismi, Nimineuvos, Odessa, Pietari (kaupunki), Pjotr Tšaikovski, Rankijärjestelmä, Romantiikka (kirjallisuus), Tšernihivin kuvernementti, Tšuhna, Todellinen valtioneuvos, Valentin Kiparsky, Vasili Žukovski, Venäjän historia, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän runotar, Weimar, 10. lokakuuta, 1817, 1875, 5. syyskuuta.
Aarteiden kirja
Aarteiden kirja on alun perin ruotsalaisen Natur & Kultur -kustantamon vuosina 1947–1958 julkaisema kymmenosainen lastenkirjasarja.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Aarteiden kirja · Katso lisää »
Adjutantti
Adjutantti (latinan verbistä adiutare, auttaa) on upseeri, joka avustaa ylempiarvoista upseeria.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Adjutantti · Katso lisää »
Aleksandr Ostrovski
Aleksandr Nikolajevitš Ostrovski; (12. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1823 Moskova, Venäjän keisarikunta – 14. kesäkuuta (J: 2. kesäkuuta) 1886 Štšolkovon tila, Kinešman piiri (nyk. Kostroman alueen Ostrovskin alue), Kostroman kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli venäläisen näytelmäkirjallisuuden isä. Häntä pidetään kriittisenä realistina.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Aleksandr Ostrovski · Katso lisää »
Aleksandr Puškin
Aleksandr Sergejevitš Puškin (6. kesäkuuta (J: 26. toukokuuta) 1799 Moskova – 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1837 Pietari) oli romantiikan ajan venäläinen runoilija ja kirjailija, jota on pidetty koko venäläisen kirjallisuuden ja sen noin vuosille 1820–1880 ajoitetun kultakauden synnyttäjänä.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Aleksandr Puškin · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksei Nikolajevitš Tolstoi
Aleksei Tolstoi Aleksei Nikolajevitš Tolstoi; (10. tammikuuta 1883 (J: 29. joulukuuta 1882) Nikolajevsk (nyk. Pugatšov), Samaran kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 23. helmikuuta 1945 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Aleksei Nikolajevitš Tolstoi · Katso lisää »
Anton Pogorelski
Anton Pogorelski (ven. Анто́ний Погоре́льский) oik.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Anton Pogorelski · Katso lisää »
Balladi
Balladi oli alun perin lyhyt lyyrinen, tavallisesti tanssin säestyksenä laulettu lemmenruno.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Balladi · Katso lisää »
Bolšoi-teatteri
Bolšoi-teatteri vuonna 2012. Sisäänkäynnin yllä olevan nelivaljakkopatsaan on veistänyt Pjotr Clodt von Jürgensburg. César Cui ja Bolšoi-teatterin taiteilijoita, 1902. Bolšoi-teatteri (Suuri teatteri) on teatteri- ja oopperatalo Moskovassa Venäjällä.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Bolšoi-teatteri · Katso lisää »
Bylina
Dobrynja Nikititš pelastaa neidon lohikäärmeeltä (Ivan Bilibin). Bylina (bylyna,, myös starina) on eeppinen runoelma, joka on alkujaan peräisin Kiovan Rusin ajoilta mutta on säilynyt nykyaikaan venäläisessä kansanperinteessä nimellä starina.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Bylina · Katso lisää »
Comojärvi
Comojärvi (myös Lario) on järvi Pohjois-Italiassa Lombardian maakunnassa.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Comojärvi · Katso lisää »
Frankfurt am Main
Frankfurt am Main, lyhyemmin Frankfurt, on kaupunki keskisessä Saksassa Hessenin osavaltiossa.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Frankfurt am Main · Katso lisää »
Historiallinen romaani
Walter Scott, jonka teokset vaikuttivat voimakkaasti suomalaiseen historialliseen romaaniin sen alkuvaiheissa. Historiallinen romaani on kirjallisuudenlaji ja romaanin alalaji, jossa tapahtumat sijoittuivat pääasiassa aikaan, joka kirjoitushetkestä katsottuna on menneisyyttä.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Historiallinen romaani · Katso lisää »
Hovijahtimestari
Hovijahtimestari kuului Venäjän keisarikunnan arvoluokkajärjestelmään, joka oli voimassa vuosina 1722–1917.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Hovijahtimestari · Katso lisää »
Hovineuvos (Venäjä)
Hovineuvos oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut seitsemännen luokan virka-arvo, joka vastasi sotaväen everstiluutnantin arvoa.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Hovineuvos (Venäjä) · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Iivana Julma · Katso lisää »
Ivan Turgenev
Ivan Sergejevitš Turgenev (ven. Ива́н Серге́евич Турге́нев); (9. marraskuuta (J: 28. lokakuuta) 1818 Orjol, Venäjän keisarikunta – 3. syyskuuta (J: 22. elokuuta) 1883 Bougival, Ranska) oli venäläinen kirjailija, näytelmäkirjailija ja runoilija, joka tunnetaan parhaiten kertomuskokoelmastaan Metsämiehen muistelmat sekä romaaneistaan Isät ja pojat ja Aateliskoti.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Ivan Turgenev · Katso lisää »
Johann Wolfgang von Goethe
G. O. May, ''Johann Wolfgang von Goethe'', 1779. Goethen kuva saksalaisessa postimerkissä vuodelta 1961. Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tutkija, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan myös Weimarin valtion pääministeri.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Johann Wolfgang von Goethe · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Kamarijunkkari
Kamarijunkkari (Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966. Kamarijunkkari on joko hovin vakinaisessa palveluksessa tai hänet kutsutaan mukaan hoviseurueeseen erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Venäjällä tätä arvonimeä ei aikoinaan voitu suoda kahdeksatta arvoluokkaa alemmalle henkilölle. Venäjän keisari Pietari Suuri perusti kamarijunkkarin arvon vuonna 1711. Vuonna 1722 päätetyssä arvoluokkajärjestelmässä kamarijunkkari kuului yhdeksänteen arvoluokkaan. Vuonna 1737 korotettiin kuudenteen luokkaan ja vuonna 1742 viidenteen luokkaan. Vuonna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I päätti, että kamarijunkkarin arvosta tuli kunnianosoitus merkittävistä saavutuksista Venäjän keisarikuntaa ja tsaaria kohtaan. Kamarijunkkarit saivat kutsuja Venäjän hovin virallisin juhlallisuuksiin ja tanssiaisiin, jonka takia arvonimeä pidettiin arvossa. Vuonna 1915 Venäjän keisarikunnassa oli 394 kamarijunkkaria. Ruotsin hovin arvoasteikossa kamarijunkkari on kamariherran jälkeen ja hänen tehtävänään on avustaa tätä viranhoidossa. Ruotsissa nimitys on myös pelkkä arvonimi ilman mitään palvelustehtäviä. Tämä virka-arvo tuli Ruotsissa käyttöön 1783, kun Kustaa III perusti 24 uutta hovivirkaa. Kamarijunkkari vastaa majurin arvoa. Ylikamarijunkkari on Ruotsin hovin virkamiehen nimitys, joka vastaa kenraaliluutnantin arvoa. Ylikamarijunkkari hoitaa etupäässä edustustehtäviä.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Kamarijunkkari · Katso lisää »
Kollegireistraattori
Kollegireistraattori oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut neljännentoista ja samalla alimman luokan virka-arvo rankijärjestelmässä.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Kollegireistraattori · Katso lisää »
Kollegisihteeri
Kollegisihteeri oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut kymmenennen luokan virka-arvo, joka vastasi sotaväen luutnantin arvoa.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Kollegisihteeri · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Krimin sota · Katso lisää »
Kuvernementinsihteeri
Kuvernementinsihteeri oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut kahdennentoista luokan virka-arvo, joka vastasi sotaväen aliluutnantin arvoa.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Kuvernementinsihteeri · Katso lisää »
Lauri Viljanen
Karhumäessä kesällä 1942. Taempana vasemmalla kirjailija Yrjö Kivimies ja oikealla säveltäjä Sulho Ranta. Lauri Sakari Viljanen (6. syyskuuta 1900 Kaarina – 29. syyskuuta 1984 Helsinki Biografiasampo.fi, viitattu 5.8.2020) oli suomalainen Tulenkantajiin kuulunut runoilija, kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kääntäjä.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Lauri Viljanen · Katso lisää »
Lavantauti
Yhdysvaltalainen lääkäri rokottaa lasta lavantautia vastaan vuonna 1943. Lavantauti eli tyyfus on vakava, septinen yleisinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Lavantauti · Katso lisää »
Leo Tolstoi
Leo Tolstoi; (9. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1828 Jasnaja Poljana, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 20. marraskuuta (J: 7. marraskuuta) 1910 Astapovo, Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta) on yksi tunnetuimmista venäläisistä kirjailijoista.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Leo Tolstoi · Katso lisää »
Moskovan valtionyliopisto
Moskovan valtionyliopiston päärakennus. Moskovan valtionyliopisto, koko nimeltään M. V. Lomonosovin Moskovan valtionyliopisto on Venäjän vanhin yhtäjaksoisesti toiminut yliopisto.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Moskovan valtionyliopisto · Katso lisää »
Nihilismi
Nihilismi (’ei mitään’) on vallitsevat arvot ja käsitykset kieltävä ajatussuunta.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Nihilismi · Katso lisää »
Nimineuvos
Nimineuvos oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut yhdeksännen luokan virka-arvo, joka vastasi sotaväen alikapteenin arvoa.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Nimineuvos · Katso lisää »
Odessa
Odessa on kaupunki Etelä-Ukrainassa Odessan alueella Mustanmeren rannalla.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Odessa · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pjotr Tšaikovski
Pjotr Iljitš Tšaikovski (7. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1840 Votkinsk – 6. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1893 Pietari) oli venäläinen romantiikan ajan säveltäjä.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Pjotr Tšaikovski · Katso lisää »
Rankijärjestelmä
Rankijärjestelmä tai rankijärjestys oli virkojen hierarkkinen järjestys, jolla selvisi eri alojen virkamiesten keskinäinen arvoasema toisiin virkamiehiin verrattuna.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Rankijärjestelmä · Katso lisää »
Romantiikka (kirjallisuus)
Romantiikka on idealistinen ja tunne-elämää korostava kirjallisuuden suuntaus erityisesti 1700–1800-lukujen vaihteessa Saksassa.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Romantiikka (kirjallisuus) · Katso lisää »
Tšernihivin kuvernementti
Tšernihivin kuvernementti eli Tšernigovin kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan vuosina 1802–1925.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Tšernihivin kuvernementti · Katso lisää »
Tšuhna
Tšuhna tai suhna on venäläisten käyttämä haukkumasana suomalaisesta, virolaisesta, karjalaisesta sekä inkeriläisestä.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Tšuhna · Katso lisää »
Todellinen valtioneuvos
Todellinen valtioneuvos oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut neljännen luokan virka-arvo, joka vastasi kenraalimajuria ja kontra-amiraalia.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Todellinen valtioneuvos · Katso lisää »
Valentin Kiparsky
Valentin Julius Aleksandr Kiparsky (4. heinäkuuta 1904 Pietari – 18. toukokuuta 1983 Helsinki) oli kansainvälisesti merkittävä suomenvenäläinen kielitieteilijä ja aikansa johtavia slaavilaisten kielten tutkijoita, joka toimi professorina muun muassa Helsingissä ja Länsi-Berliinissä.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Valentin Kiparsky · Katso lisää »
Vasili Žukovski
Tretjakovin galleria, Moskova. Vasili Žukovski, Karl Bryllov 1837 Vasili Andrejevitš Žukovski (9. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1783 Mišenskoje, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikuntaŽukovskij, Vasilij. Tietosanakirja osa 10. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919 – 24. huhtikuuta (J: 12. huhtikuuta) 1852 Baden-Baden, Saksa) oli venäläinen runoilija ja merkittävin varhaisen romantiikan kirjailijoista.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Vasili Žukovski · Katso lisää »
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Venäjän historia · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän runotar
Venäjän runotar: valikoima venäläistä lyriikkaa on venäläistä runoutta sisältävä antologia, jonka ovat toimittaneet Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Venäjän runotar · Katso lisää »
Weimar
Weimarin musiikkiakatemia Weimarin kaupungintalo Weimar on kaupunki Saksassa Thüringenin osavaltiossa.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja Weimar · Katso lisää »
10. lokakuuta
10.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja 10. lokakuuta · Katso lisää »
1817
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja 1817 · Katso lisää »
1875
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja 1875 · Katso lisää »
5. syyskuuta
5.
Uusi!!: Aleksei Konstantinovitš Tolstoi ja 5. syyskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aleksei Konstantinovitsh Tolstoi.
